Keskustan suosio suurissa kaupungeissa ei ole hääppöinen. Se ei ole saanut kaupunkilaisia jostain syystä oikein vakuutteeksi politiikkansa erinomaisuudesta. Ehkä se johtuu siitä, ettei kaupungeissa ole peltoja. Ja paskakin on vain koiran paskaa. Keskusta ei ole oikein katu-uskottava.
Viime eduskuntavaaleissa Keskusta sai ääniosuuksia:
Helsinki 8 %
Espoo 11 %
Vantaa 12 %
Tampere 9 %
Turku 8 %
Näistä suurista kaupungeista neljässä SDP:n ja Kokoomuksen yhteinen kannatus oli hieman yli 50 % ja Helsingissä "vain" 48 %, mikä johtuu Vihreiden suuresta suosiosta pääkaupungissa.
Tämäkin tulos kertoo osaltaan sen, että Keskustan pääkannatusalue on tyystin muualla kuin suurissa kaupungeissa. Näissä kaupungeissa Keskusta on pienpuolue. Ei ole siis Keskustan yrittäjäystävällisyys, ihmisläheisyys ja turvallisuus ottanut oikein sytykettä kaupunkiäänestäjien keskuudessa. Mistäköhän johtuu, vaikka niin hyväksi puolueeksi jotkut kehuvat.
Viime eduskuntavaaleissa Keskusta sai ääniosuuksia:
Helsinki 8 %
Espoo 11 %
Vantaa 12 %
Tampere 9 %
Turku 8 %
Näistä suurista kaupungeista neljässä SDP:n ja Kokoomuksen yhteinen kannatus oli hieman yli 50 % ja Helsingissä "vain" 48 %, mikä johtuu Vihreiden suuresta suosiosta pääkaupungissa.
Tämäkin tulos kertoo osaltaan sen, että Keskustan pääkannatusalue on tyystin muualla kuin suurissa kaupungeissa. Näissä kaupungeissa Keskusta on pienpuolue. Ei ole siis Keskustan yrittäjäystävällisyys, ihmisläheisyys ja turvallisuus ottanut oikein sytykettä kaupunkiäänestäjien keskuudessa. Mistäköhän johtuu, vaikka niin hyväksi puolueeksi jotkut kehuvat.
Vastaukset 12
Vanhimmat
todistaa noiden kertomisiesi lukujen perusteella keskustan saaneen myös 48% (laskee vain yhteen nuo eri kaupungit). Ja jollei se riitä, niin sitten vedetään mukaan ennakkoäänten lisäksi fax-äänet. Niitähän tuli tuhansia.
Kyllä Keskustan suosio on ainakin Helsingissä jyrkässä nousussa. Stadilaiset ovat kyllästyneet siihen, että Helsinkiä johdetaan kuin HUS:sia ja heittävät retkut pihalle ensi vaaleissa.
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152958842
...
Nuokin kannatusosuudet olisivat olleet vielä muutama vuosi sitten epärealistisia. Keskusta on kuitenkin jatkuvasti lisännyt kannatustaan esille ottamissasi kaupungeissa samalla kun demarien ja kokoomuksen katu-uskottavuus on ollut niissä laskussa.
Vielä 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa keskustan kannatus oli samoissa luvuissa läänien pääkaupungeissa ja muissa alle sadantuhannen asukkaan kaupungeissa. Nyt se on joissakin niistä suurin tai toiseksi suurin puolue.
Ja sama ilmiö on tapahtunut muissa vanhoissa, maaseuduttomissa ruutukaavakaupungeissa, jotka kuuluivat vielä parikymmentä vuotta sitten poliittisesti samaan ilmapiiriin kuin Helsinki, Tampere ja Turku.
Ei ole noussut Keskustan eikä minkään muunkaan suureen puolueen kannatus 1970-luvulta. Kommunistien kannatus on sen sijaan laskenut ja ne äänet on menneet hautaan tai syntyneelle Vihreälle liitolle. Kasvukeskuksissa Keskusta on onnistunut lisäämään kannatustaan maaltamuuttaneiden kepulaisten ansiosta. Siis kepulaiset ovat siirtyneet ikäänkuin taskulta toiselle.
Tämä on vastatuista analyyseista paras. Keskustan kannatuksen lisäys kaupungeissa ei perustu ajattelevien ihmisten poliittisen linjan vaihdokseen, vaan itsetunnottomien muuttajahaikailijoiden lapsuudenmuistoihin. Syyllisiä idyllin hajoamiseen ovat tietenkin vaurautta luoneet kaupunkilaiset, jotka pakottavat maalaiset muuttamaan syntiensä pesiin.
Totuuden nimessä on todettava seuraavaa: Kepun kulta-aikoina Ruotsi otti ylijäämäihmiset (Alatalon (tai Rinteen?) riimittelyä) työllisyyden pariin. Nyt sen ovat tehneet kehittyvät taajamat. On paradoksaalista, että kepun käytäntöä pakoon lähteneet ihmiset äänestävät kepukäytäntöä, vaihtoehdoksi parhaaksi katsomalleen paikkakunnalle?
...
Minulle on yllätys, että edellissäkin vaaleissa noin kymmenes suurkaupunkieemme asukkaista äänesti kepua.
Yhä suurempi osa meistä Helsinngin seudun asukkaista tajuaa, että keskittäminen tänne maksaa suoraan meidän kunnillemme ja valtiolle. Liian nopean muuttoliikkeen kurjistamien alueiden ongelmat me pääkaupunkiseutulaiet joudumme myös maksamaan.
Vain maan tasapainoinen rakentaminen ja maakunnissa ja niiden keskuksissa olevien rakenteiden hyväksikäyttö voi taata edullisimman kehityksen.
Ihmiset tulevat työn perässä kaupunkeihin. Jostain syystä nimenomaan suuriin kaupunkeihin syntyy yrityksiä. Nokian pääjohtaja Jorma Ollilakin on vaatinut voimakassanaisesti, että Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua olisi jo aika alkaa rakentaa kansainväliset mitat täyttäväksi metropoliksi, jotta Nokian kaltainen suuryrityskin kehtaa pitää siellä pääkonttoriaan. Nämä Ollilan sanat ovat paljon puhuvat. Yritysmaailma näkee pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien (Turku, Tampere ja Oulu) edut niin suurina, että sijoittautumispäätöksiä ei tarvitse kahta kertaa miettiä.
Yritykset tuppaavat syntymään parhaille mahdollisille paikoille kustannustehokkuuden ja kilpialukyvyn näkövinkkelistä. Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö eikä suinkaan supisuomalainen. Kyse ei ole mistään poliittisesta keskittämishalusta, vaan markkinatalouden lakien pyrkimyksestä sijoittaa toimintoja optimaalisella tavalla. Vain suunitelmatalouksissa valtiot ja niiden hallitukset keskittävät tai hajasijoittavat. Meillä Suomessa tällaista suunnitelmataloutta pyrkii harjoittamaan Keskusta ja Vasemmistoliitto.
Minullekin Keskustan kannatuksen suuruus näissä suurissa kaupungeissa on yllätys. Noin 10 % hipova kannatus on edelleen aivan liikaa. Parempi taso oli 1-2 %:n tuntumassa.
Kyllä Nokiakin tänne jää, jos työn hinta ja verotus saadaan laskettua tarpeeksi alas.
Ts. ensin pitää saada ihmiset keskitettyä pääkaupunkiseudulle hyvien palkkojen toivossa ja romuttaa ihmisten takaisin paluu mahdollisuus siirtämällä kaikki mahdollinen maakunnista Helsinkiin, joka ei enää nytkään tule omillaan toimeen.
Sen jälkeen, kun takaisin maakuntiin palaaminen on tehty mahdottomaksi voidaan alkaa laskea palkkoja, koska minnekkä muuallekaan sitä enää voisi mennä töiden perässä.
No tietysti eurooppaan niin. Se tulisikin siis olemaan vain välivaihe tuo pääkaupunkiseutu.
Keskustan yritteläisyyden ja itsestä huolen pitäminen alkaa pikkuhiljaa varteentotettava vaihtoehto kansalaisille.
Pääkaupunkin ulkopuolella tämä on ollut jo pitkään itsestäänselvyys, kun pakkanen paukkuu nurkissa ja jotain on tehtävä, ettei ruoka lopu.
Kaupungeissa tälläinen kehitys alkaa olla myös pikkuhiljaa todellisuutta, kun kansainvälinen kilpailu ihan aidosti vaatii, että kansalaisen omasta puserosta löytyy se jokin, joka antaa eväät elämän varrelle.
Keskustalaisuus tässä suhteessa korostaa kansalaisia ottamaan vastuuta elämästään ja pyrkimään niin korkealle kuin kyvyt ja uskallus riittävät.
Ihmisläheisyys ja turvallisuus ovat aina olleet osa keskustalaista yhteiskuntaa, jossa kansan, maan ja yhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen ovat olleet aina osa elämäntapaa.
Keskusta on hyväksi Suomelle ja suomalaisille.
Siksi kansalaiset kannattavat Keskustaa, joka on valoisampi vaihtoehto.
Näkee vertailussa ettei ihmiset enää käytä punaista viivaa, vaan haluavat ihmisläheisen vaihtoehdon.
Siksi äänestävät järkevästi ja turvallisesti Keskustaa.
Keskusta on paras.