Apuva

meren aalloilla

Tuossa hätärakettiketjussa on otettu kovin kantaa avunpyyntöjen välittämisee.
Minulla on veneessä VHF-puhelin selektiivikutsulla, mutta ei tuo kovin kauas kuulu. Voi tarkistaa merikartan etusivulla mihin asti rannikkoradiot kuuluu ja tuo veneen radio jää tästä kuuluvuusalueesta huomattavasti.
Olen joskus kokeillut vastaako kukaan kutsuun, ei juurikaan. Olen kutsunut näkemääni venettä nimellä kun olen todennut siinä vhf-anteenin, mutta eipä ole vastattu muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta. Yleensä taidetaan liikkua radio suljettuna, joten noihin kanssaveneilijöihin ei kannata tuudittauta hädän hetkellä.
Rannikkoradioasemat kyllä vastaavat jos olen kuuluvuuden rajoissa. Mutta esimerkiksi Uudestakaupungista ei tarvitse mennä kovinkaan kauas kun jo kuuluvuus häviää (ei ole asemaa lähellä lähin on Brandössa)
Mutta kännykkän kuuluvuus loppuu heti kun rantalepät lakkaa näkymästä. Vanha NMT 450 kuului pitkällä anteenilla tuolta kaukaa mereltäkin, oli silloin kalastusveneiden yhteysvälineenä. En tiedä onko tähän verkkoon enää saatavana puhelimia, verkko taitaa olla käytössä noiden valvonta/hälytyslaitteiden osalta.
Joten jos poistuu rannikolta ja saaristosta niin pitää harkita uudelleen miten apua kutsuu jos sitä tarvitsee.

107

1001

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Seiskariss

      Kaikki laivat kuuntelevat VHF:ää. Ja avomerellä varmaan pidetään VHF:ää päällä huvialauksissakin eri tavoin kuin aurinkoisena kesäpäivänä Helsingin edustalla.

    • VHF:ssäsi vikaa?

      Jotain vikaa voisi epäillä olevan, jos VHF-puhelimesi toimii noin kehnosti! Onko antennisi tarpeeksi korkealla? Jos antennikaapelisi on pitkä (yli 10m), RG58 kaapelia parempi olisi esim. Aircell 5 (on yhtä ohutta kuin tavallisin ja halvin RG58) ellet halua laittaa sentin paksuista VHF-kaapelia.

      VHF-radio on merellä hyvä ja toimiva. Ennen DSC-järjestelmää sen suosio taisi olla laskussa, nyt lähes kaikki alukset pitävän VHF:n päällä.

    • 27

      Ei käynyt ilmi, millainen vene. Moottoriveneessä ei antennia hevin saa yli 3 m korkeuteen. Rannikkoradioaseman pitäisi silti kyllä kuulua n. 40-50 mpk päähän.

      "Lähes kaikki alukset" ei taatusti pidä lähellekään paikkaansa. Kauppalaivojen kai on pidettävä, mutta huvialusten kohdalla se on vapaaehtoista, vaikka radio olisikin. Tälläkin palstalla on asiasta taitettu peistä ja niiden keskustelujen perusteella voi arvella, että enemmistö VHF:n omistajista todennäköisesti pitää radion sammuksissa. Niin teen itsekin, koska ei ole mitään syytä pitää sitä päällä. Kaikissa tietämissäni veneissä radio on sitäpaitsi sisällä eikä sitä ainakaan koneen käydessä hevin kuulisi ulos.

      VHF:n suosion laskun voi kuka tahansa radion omistava todeta kuuntelemalla huviveneille sallittuja kanavia. Hyvin on hiljaista ja se vähäkin liikenne on melkein pelkästään englannin- tai joskus venäjänkielistä. Syy lienee yksinkertainen: kännykällä soittelu on niin halpaa.

      • tarkennanpa vähän

        Kertomasi onkin sitä toivottua kehitystä ja selvä parannus entiseen: vhf:ää ei enää käytetä veneiden väliseen lörpöttelyyn! Siihen kännykkä sopiikin paljon paremmin, kunhan ollaan kännykän kuuuluvuusalueella ja tiedetän kaverien numerot.

        Aikaisemmin kirjoittaessani "lähes kaikki alukset", tarkoitin kyllä ammattiliikennettä enkä rantojen läheisyydessä ajelevia huviveneitä.

        Minäkään en pidä vhf:ää päällä, kun liikun päiväsaikaan lähisaaristossa. Kun lähden avomerelle, pidän sen aina päällä. Muutaman kerran on sattunut niin, että laivasta on otettu yhteyttä (kutsuttu sailing vessel in position xxxN xxxW) ja vaikkapa varmistettu että säilytän kurssini ja kohtaamme red-to-red (yöllinen kohtaaminen korkeassa aallokossa ja kovassa tuulessa). Kaukana isolla merellä laiva on ottanut yhteyttä "just to say hello" ja kysellyt tarvitsenko jotain. Myös coast guard on silloin tällöin ottanut yhteyttä, kysellyt tiedot ja toivottanut hyvää matkaa.

        Yksi hyvä syy pitää vhf päällä on AIS. Kun uusin vhf-puhelimeni dsc-toimintaiseksi, valitsin sellaisen jossa on lisäksi AIS. Oman kokemukseni perusteella voin suositella!
        Kun vhf on aina päällä, siitä on selkeä hyöty myös säävaroitusten vastaanottamisessa. Esim. Ruotsin rannikoilla liikkuessa vhf välittää paikallisen rannikkosään ennusteet. Yllättäviassa sään huonemisissa tulee securite-viesti "all ships", jossa esim. ilmoitetaan "imminen gale" tms. Tietenkin merenkulun varoitukset ja SAR-liikenne välitetään vhf.llä. SIIS: kännykkä sopii seurusteluun ja muuhun yhteydenpitoon. Tarvittaessa tietysti avun pyytämiseen, jos sattuu olemaan tukiaseman läheisyydessä. Jos aina veneilee matkapuhelinverkon alueella, tuskinpa vhf on välttämätön hätävaruste.

      • 27
        tarkennanpa vähän kirjoitti:

        Kertomasi onkin sitä toivottua kehitystä ja selvä parannus entiseen: vhf:ää ei enää käytetä veneiden väliseen lörpöttelyyn! Siihen kännykkä sopiikin paljon paremmin, kunhan ollaan kännykän kuuuluvuusalueella ja tiedetän kaverien numerot.

        Aikaisemmin kirjoittaessani "lähes kaikki alukset", tarkoitin kyllä ammattiliikennettä enkä rantojen läheisyydessä ajelevia huviveneitä.

        Minäkään en pidä vhf:ää päällä, kun liikun päiväsaikaan lähisaaristossa. Kun lähden avomerelle, pidän sen aina päällä. Muutaman kerran on sattunut niin, että laivasta on otettu yhteyttä (kutsuttu sailing vessel in position xxxN xxxW) ja vaikkapa varmistettu että säilytän kurssini ja kohtaamme red-to-red (yöllinen kohtaaminen korkeassa aallokossa ja kovassa tuulessa). Kaukana isolla merellä laiva on ottanut yhteyttä "just to say hello" ja kysellyt tarvitsenko jotain. Myös coast guard on silloin tällöin ottanut yhteyttä, kysellyt tiedot ja toivottanut hyvää matkaa.

        Yksi hyvä syy pitää vhf päällä on AIS. Kun uusin vhf-puhelimeni dsc-toimintaiseksi, valitsin sellaisen jossa on lisäksi AIS. Oman kokemukseni perusteella voin suositella!
        Kun vhf on aina päällä, siitä on selkeä hyöty myös säävaroitusten vastaanottamisessa. Esim. Ruotsin rannikoilla liikkuessa vhf välittää paikallisen rannikkosään ennusteet. Yllättäviassa sään huonemisissa tulee securite-viesti "all ships", jossa esim. ilmoitetaan "imminen gale" tms. Tietenkin merenkulun varoitukset ja SAR-liikenne välitetään vhf.llä. SIIS: kännykkä sopii seurusteluun ja muuhun yhteydenpitoon. Tarvittaessa tietysti avun pyytämiseen, jos sattuu olemaan tukiaseman läheisyydessä. Jos aina veneilee matkapuhelinverkon alueella, tuskinpa vhf on välttämätön hätävaruste.

        No, aloittaja selvästi puhui lähinnä huviveneistä ja minä puolestani tulkitsin sanan "alus" samaan tapaan kuin vaikkapa meriteiden säännöt eli tarkoittamaan kaikkia vesilläliikkuvia aluksia, niin kauppa- kuin huvi-.

        AIS:n yleistyminen saattaa todella muuttaa trendiä, koska se käyttää samaa antennia ja yhdistelmälaitteita on jo markkinoilla usealtakin valmistajalta. Nythän tilanne on se, että 90% tai jotain sinnepäin VHF:n omistajista ei pidä sitä päällä, koska ei oleta mitään itseään kiinnostavaa liikennettä olevan.

        Muistan muuten vuosien varrelta parikin tapausta, kun seuran saareen saapuva veneilijä (taisi olla sama hlö, muuten) on kertonut jollekulle paikallaolevalle yrittäneensä kutsua tätä vhf:lla matkan aikana ja saanut saman vastauksen "jaa, en mä pidä sitä päällä".

    • eewffdsa

      Voi olla, että siellä reuna-alueilla on kännykkäverkkokin hatarampi. Suomenlahdella kännykkä toimii paljon paremmin ja esimerkiksi Helsinki-Tallinna -välillä on katkeamaton kenttä (ilmeisesti sekä Helsingin että Tallinnan majakoissa on tukiasemat, ehkä jossain muuallakin "ulkona").

      Sellaisenkin ilmiön olen kyllä kokenut, että Suomen puolen saaristossa johonkn kallion kupeeseen tuleekin kännyyn virolaisen operaattorin tunnus.

      • Sipoo reuna-aluetta?

        Se katkeamaton kenttä Helsinki-Tallina välillä on todella kapea. Ei tarvitse poiketa paljoakaan sivuun, niin yhteys katkeaa. Samoin saarten väleissä on paljonkin katvealueita sisempänäkin. Ja kovin hataraksi menee Helsingin lähiseuduillakin jo ulompana olevien saarten ulommilla rannoilla, kun tukiasemat ovat mantereen puolella.

    • 16

      En kyllä ole Sipoon vesillä koskaan kenttää menettänyt. Ehkä sinun olisi syytä vaihtaa operaattoria :)

      • minä olen

        Pätee niin Elisan kuin Sonerankin verkoille, olisiko ehdottaa paremmin kuuluvia operaattoreita? Etkö ole koskaan käynyt esim Söderskärillä saakka tai sen sisäpuolella olevissa saarissa? Toki hyvin suuressa osassa aluetta kenttä löytyy, mutta siinä on reikiä, jotka vaativat vähintään nousemista kannelle edes kohtuullisen kuuluvuuden saamiseksi. Eihän tilapäistä kentän menetystä huomaa, eikä siitä jää puhelimeen minkäänlaista jälkeä.

    • suosittelen vhf-p..

      Hki-Tallinna välillä matkusja paateilla on oma tukiasema. Kännykän toimii koko välin hyvin. Omalla veneellä reissatesaa samalla välillä on katveita paljon. Joskus katveissa on kokeiltu mukana olleiden kännykköillä onko kenttä eroja ja niitä oli milloin mitenkin päin. Jokaisella kännykällä oli eri aikoina katveita.
      Kyllä VHF-puhelin on merellä se ainoa oikea turvalaite.

      • 535tr

        "Hki-Tallinna välillä matkusja paateilla on oma tukiasema...

        Kyllä VHF-puhelin on merellä se ainoa oikea turvalaite. "

        Helsingin ja Tallinan väli on varmaan jo menty uimallakin ja moni navigoi siellä laivaliikenteen perässä. Vhf hypetyksellä ei ole muuta syytä kuin todistella itselleen, että oli muka järkihankinta ja/tai epätoivoisesti ylläpitää käyttäjkunnaltaan vähäväkistä järjestelmää.

        Niillä satasilla jotka menee vhf:ään, vuokraa sateliittipuhelimen, jos pelkää hirveästi tai on todellinen tarve puhelinyhteydelle keskellä ei mitään.

        http://www.savantum.com/puhelin/?gclid=CNaN2M3H6aoCFRk03wodDnLjPg

      • Muuallakin seilataan
        535tr kirjoitti:

        "Hki-Tallinna välillä matkusja paateilla on oma tukiasema...

        Kyllä VHF-puhelin on merellä se ainoa oikea turvalaite. "

        Helsingin ja Tallinan väli on varmaan jo menty uimallakin ja moni navigoi siellä laivaliikenteen perässä. Vhf hypetyksellä ei ole muuta syytä kuin todistella itselleen, että oli muka järkihankinta ja/tai epätoivoisesti ylläpitää käyttäjkunnaltaan vähäväkistä järjestelmää.

        Niillä satasilla jotka menee vhf:ään, vuokraa sateliittipuhelimen, jos pelkää hirveästi tai on todellinen tarve puhelinyhteydelle keskellä ei mitään.

        http://www.savantum.com/puhelin/?gclid=CNaN2M3H6aoCFRk03wodDnLjPg

        Monet purjehtivat muuallakin kuin Helsingin ja Tallinnan välillä. Niin ihmeelliseltä kuin se nettipurjehtijasta voikin tuntua.

        VHF on se laite jolla saa yhteyden lähistön aluksiin. GSM:llä ei saa vaikka olisi kenttääkin kun ei tiedä mihin numeroon soittaisi.

        Kukin hankkikoon sellaista elektroniikkaa kuin haluaa ja tarvitsee.

      • salli mun nauraa...
        535tr kirjoitti:

        "Hki-Tallinna välillä matkusja paateilla on oma tukiasema...

        Kyllä VHF-puhelin on merellä se ainoa oikea turvalaite. "

        Helsingin ja Tallinan väli on varmaan jo menty uimallakin ja moni navigoi siellä laivaliikenteen perässä. Vhf hypetyksellä ei ole muuta syytä kuin todistella itselleen, että oli muka järkihankinta ja/tai epätoivoisesti ylläpitää käyttäjkunnaltaan vähäväkistä järjestelmää.

        Niillä satasilla jotka menee vhf:ään, vuokraa sateliittipuhelimen, jos pelkää hirveästi tai on todellinen tarve puhelinyhteydelle keskellä ei mitään.

        http://www.savantum.com/puhelin/?gclid=CNaN2M3H6aoCFRk03wodDnLjPg

        Jokaisen luulisi tietävän, että satelliittipuhelimella saat yhteyden vain halumaasi puhelinnumeroon - et esim. lähistöllä oleviin laivoihin. Ehkäpä ehdotuksesi sat.puh vuokraamisesta sopii niiden tarpeisiin, jotka vain satunnaisesti poistuvat rannan läheisyydestä, mutta haluavat soitella maihin ja tuntevat olonsa turvallisemmaksi yhteysmahdollisuudesta.
        Jos kustannuksia rupeaa laskemaan, kannattaa miettiä tulevia veneilysuunnitelmiaan. Lähivesillä rantojen lähellä pärjää kännykällä. Jos toistuvasti aikoo liikkua avomerellä tai kännykän kuuluvuusalueen ulkopuolella, tulee halvemmaksi hankkia meriradio (vhf) turvallisuusvälineeksi kuin vuodesta toiseen vuokrailla satelliittipuhelimia.
        "..epätoivoisesti ylläpitää käyttäjkunnaltaan vähäväkistä järjestelmää" = höpö höpö :D

      • 16
        salli mun nauraa... kirjoitti:

        Jokaisen luulisi tietävän, että satelliittipuhelimella saat yhteyden vain halumaasi puhelinnumeroon - et esim. lähistöllä oleviin laivoihin. Ehkäpä ehdotuksesi sat.puh vuokraamisesta sopii niiden tarpeisiin, jotka vain satunnaisesti poistuvat rannan läheisyydestä, mutta haluavat soitella maihin ja tuntevat olonsa turvallisemmaksi yhteysmahdollisuudesta.
        Jos kustannuksia rupeaa laskemaan, kannattaa miettiä tulevia veneilysuunnitelmiaan. Lähivesillä rantojen lähellä pärjää kännykällä. Jos toistuvasti aikoo liikkua avomerellä tai kännykän kuuluvuusalueen ulkopuolella, tulee halvemmaksi hankkia meriradio (vhf) turvallisuusvälineeksi kuin vuodesta toiseen vuokrailla satelliittipuhelimia.
        "..epätoivoisesti ylläpitää käyttäjkunnaltaan vähäväkistä järjestelmää" = höpö höpö :D

        "Jokaisen luulisi tietävän, että satelliittipuhelimella saat yhteyden vain halumaasi puhelinnumeroon - et esim. lähistöllä oleviin laivoihin. "

        Tämä täysin järjenvastainen argumentti "yhteys lähistöllä oleviin laivoihin" ponnahtaa esiin kerran toisensa jälkeen. Hätätilanteessa tärkeintä on saada suora yhteys VIRANOMAISIIN. Heillä on virkavelvollisuus auttaa. On totaalista sinisilmäisyyttä luottaa siihen, että lähellä sattuisi olemaan jokin laiva, joka vielä lisäksi vaivautuisi reagoimaan avunpyyntöön. Mutta viranomaisten käskyä auttaa siellä totellaan paljon todennäköisemmin, jos tilanne sattuu olemaan sellainen, että virallinen pelastusalus tai kopteri ei ehtisi ensimäisenä paikalle.

        Ironista kyllä, muissa kuin hätätilanteissa tuolla yhteyden saamisella laivoihin voi ollakin merkitystä. Joskus hitaalla veneellä, erityisesti purjein, liikkuessa elämän tekee helpommaksi, jos on mahdollisuus selvittää, mitä se laiva aikoo, joka näyttäisi olevan osumassa kapeikkoon samaan aikaan.

      • viranomaisapu?
        16 kirjoitti:

        "Jokaisen luulisi tietävän, että satelliittipuhelimella saat yhteyden vain halumaasi puhelinnumeroon - et esim. lähistöllä oleviin laivoihin. "

        Tämä täysin järjenvastainen argumentti "yhteys lähistöllä oleviin laivoihin" ponnahtaa esiin kerran toisensa jälkeen. Hätätilanteessa tärkeintä on saada suora yhteys VIRANOMAISIIN. Heillä on virkavelvollisuus auttaa. On totaalista sinisilmäisyyttä luottaa siihen, että lähellä sattuisi olemaan jokin laiva, joka vielä lisäksi vaivautuisi reagoimaan avunpyyntöön. Mutta viranomaisten käskyä auttaa siellä totellaan paljon todennäköisemmin, jos tilanne sattuu olemaan sellainen, että virallinen pelastusalus tai kopteri ei ehtisi ensimäisenä paikalle.

        Ironista kyllä, muissa kuin hätätilanteissa tuolla yhteyden saamisella laivoihin voi ollakin merkitystä. Joskus hitaalla veneellä, erityisesti purjein, liikkuessa elämän tekee helpommaksi, jos on mahdollisuus selvittää, mitä se laiva aikoo, joka näyttäisi olevan osumassa kapeikkoon samaan aikaan.

        -En ole kuullutkaan, etteivät ammattiliikenteessä olevat alukset muka reagoisi DSC-VHF:n hätäviesteihin. Voisitko kertoa esimerkkejä, milloin ja missä tällaisia rikoksia on tapahtunut. Auttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä tulee oikeuskäsittely.
        -Uskotko oikeasti, että meri on tyhjä? Se voi näyttää tyhjältä, jos teet pelkkiä näköhavaintoja. Kun katsot AIS:sta tai tutkasta, huomaat liikennettä olevan paljon enemmän kuin luulit!
        -Jos olet kovin huolissasi laivojen liikkeistä (mainitsit kapeikkoihin saapumiset), hanki AIS. Jos sinulla ei ole VHF:ää, harkitse DSC-VHF AIS yhdistelmälaitteen hankkimista. Jos et tunne vastuuta edes miehistösi turvallisuudesta, älä hanki veneeseesi mitään hätävarusteita.
        -Jos kuitenkin tavantakaa liikut avomerellä ja haluat hädän hetkellä vain viranomaisten organisoimaa apua, etkä ollenkaan usko VHF:ään, hanki hätävarusteeksi EPIRB! Sen laukaiseminen ilmoittaa sijaintisi viranomaisille olitpa millä merellä tahansa.

    • 6544rrrrr67788

      "VHF on se laite jolla saa yhteyden lähistön aluksiin"

      VHF on harvalla huviveneilijällä ja kantama vain muutama kymmentä mailia, jolla ei esim valtamerillä tee mitään. Pienillä sisäjärvillä kuten Itämeri riittää turvavarusteeksi maalaisjärki.

      • Turvallisuus

        Ai nyt riittää pelkkä maalaisjärki ... hienoa, olet siis jo oivaltanut ettei se kännykkä toimi avomerellä.

        Aikuisen oikeasti: trollaaminen turvallisuusasioissa on helvetin typerää. Joku tietämätön saataa vielä uskoa hölmöjä kirjoituksiasi. Sitten onkin kyse ihmishengistä.

        Jos taas hölmät kirjoituksesi ovat vain tyhmyyden ja tietämättömyyden ansiota niin koeta viisastua.

      • 554432
        Turvallisuus kirjoitti:

        Ai nyt riittää pelkkä maalaisjärki ... hienoa, olet siis jo oivaltanut ettei se kännykkä toimi avomerellä.

        Aikuisen oikeasti: trollaaminen turvallisuusasioissa on helvetin typerää. Joku tietämätön saataa vielä uskoa hölmöjä kirjoituksiasi. Sitten onkin kyse ihmishengistä.

        Jos taas hölmät kirjoituksesi ovat vain tyhmyyden ja tietämättömyyden ansiota niin koeta viisastua.

        Tuo kirjoitus taas oli joltain ylivarusteljalta, joka epätoivoiseti yrittää uskotella, että olipa välttämätön ja viisas hankinta itämerelle vhf, paukkulautta, raketit, tutkat sun muut.

        Ainoa oikea paatii sulle onkin joku tällainen:

        http://www.nettivene.com/moottorivene/muu-merkki/321832

      • Turvallisuus
        554432 kirjoitti:

        Tuo kirjoitus taas oli joltain ylivarusteljalta, joka epätoivoiseti yrittää uskotella, että olipa välttämätön ja viisas hankinta itämerelle vhf, paukkulautta, raketit, tutkat sun muut.

        Ainoa oikea paatii sulle onkin joku tällainen:

        http://www.nettivene.com/moottorivene/muu-merkki/321832

        Väärässä olet tässäkin. En ole mitään kirjoittanut lautasta tai tutkasta. VHF:ääkään en ole ostanut erikseen vaan sekin tuli veneen mukana.

        Toistan:

        Aikuisen oikeasti: trollaaminen turvallisuusasioissa on helvetin typerää. Joku tietämätön saataa vielä uskoa hölmöjä kirjoituksiasi. Sitten onkin kyse ihmishengistä.

        Jos taas hölmät kirjoituksesi ovat vain tyhmyyden ja tietämättömyyden ansiota niin koeta viisastua.

      • 16
        554432 kirjoitti:

        Tuo kirjoitus taas oli joltain ylivarusteljalta, joka epätoivoiseti yrittää uskotella, että olipa välttämätön ja viisas hankinta itämerelle vhf, paukkulautta, raketit, tutkat sun muut.

        Ainoa oikea paatii sulle onkin joku tällainen:

        http://www.nettivene.com/moottorivene/muu-merkki/321832

        Tässä kirjoituksessa mentiin sitten parissa kohdassa yli laidan pahasti. Välttämättömästä tietysti on turha puhua, mutta järkevä hankinta ainakin tutka ja paukkulautta ovat. Tutka siksi, että etenkin veneilykauden alku- ja loppupäässä sumua esiintyy paljonkin eikä niistä yleensä saa ennakkovaroitusta. Paukkulautta siksi, että kohtalaisen osan veneilykautta meriveden lämpötila on jossain 10 asteen seutuvilla tai alle. Toisin sanoen, jos tapahtuu jotain sellaista, että vene todella uppoaa alta, niin suoraan veteen joutuneille ei voi laskea kuin ehkä tunnin jonkinlaista toimintakykyä ja 2-4 tuntia elinaikaa.

        Siihen väitteeseen, ettei Itämerellä muka voisi joutua äkilliseen merihätään omasta huolellisuudesta riippumatta, on vastattu niin moneen kertaan ja niin kattavasti, että se voidaan todeta täysin vedenpitävästi kumotuksi. Asia-argumenteilla...

      • taas toi

        Tää on edelleen se kaveri, jolta menee Suur-Saimaa ja Itämeri mittasuhteiltaan sekaisin. Luultavasti sille vaikka Pohjois-Amerikan suuret järvetkin on sitä samaa. Mutta Suur-Saimaalla se on käynyt avojärvellä, on siis suunnannut matkansa ulkomaillekin.

      • 43
        16 kirjoitti:

        Tässä kirjoituksessa mentiin sitten parissa kohdassa yli laidan pahasti. Välttämättömästä tietysti on turha puhua, mutta järkevä hankinta ainakin tutka ja paukkulautta ovat. Tutka siksi, että etenkin veneilykauden alku- ja loppupäässä sumua esiintyy paljonkin eikä niistä yleensä saa ennakkovaroitusta. Paukkulautta siksi, että kohtalaisen osan veneilykautta meriveden lämpötila on jossain 10 asteen seutuvilla tai alle. Toisin sanoen, jos tapahtuu jotain sellaista, että vene todella uppoaa alta, niin suoraan veteen joutuneille ei voi laskea kuin ehkä tunnin jonkinlaista toimintakykyä ja 2-4 tuntia elinaikaa.

        Siihen väitteeseen, ettei Itämerellä muka voisi joutua äkilliseen merihätään omasta huolellisuudesta riippumatta, on vastattu niin moneen kertaan ja niin kattavasti, että se voidaan todeta täysin vedenpitävästi kumotuksi. Asia-argumenteilla...

        Ja sama jatkuu, pelon vallassa hankintansa tehneet jaksavat jatkaa samaa skeidan vääntämistä. Ennen oli miehet rautaa ja laivat oli puuta, nyt on tosiaan miehet puuta jal aivat rautaa hio-hoi.

        http://www.taimaui.org/polynesia.html

      • 45326
        Turvallisuus kirjoitti:

        Väärässä olet tässäkin. En ole mitään kirjoittanut lautasta tai tutkasta. VHF:ääkään en ole ostanut erikseen vaan sekin tuli veneen mukana.

        Toistan:

        Aikuisen oikeasti: trollaaminen turvallisuusasioissa on helvetin typerää. Joku tietämätön saataa vielä uskoa hölmöjä kirjoituksiasi. Sitten onkin kyse ihmishengistä.

        Jos taas hölmät kirjoituksesi ovat vain tyhmyyden ja tietämättömyyden ansiota niin koeta viisastua.

        Ja sama jatkuu, pelon vallassa hankintansa tehneet jaksavat jatkaa samaa skeidan vääntämistä. Ennen oli miehet rautaa ja laivat oli puuta, nyt on tosiaan miehet puuta jal aivat rautaa hio-hoi.

        http://www.taimaui.org/polynesia.html

      • 4367
        Turvallisuus kirjoitti:

        Väärässä olet tässäkin. En ole mitään kirjoittanut lautasta tai tutkasta. VHF:ääkään en ole ostanut erikseen vaan sekin tuli veneen mukana.

        Toistan:

        Aikuisen oikeasti: trollaaminen turvallisuusasioissa on helvetin typerää. Joku tietämätön saataa vielä uskoa hölmöjä kirjoituksiasi. Sitten onkin kyse ihmishengistä.

        Jos taas hölmät kirjoituksesi ovat vain tyhmyyden ja tietämättömyyden ansiota niin koeta viisastua.

        "Aikuisen oikeasti: trollaaminen turvallisuusasioissa on helvetin typerää. Joku tietämätön saataa vielä uskoa hölmöjä kirjoituksiasi. Sitten onkin kyse ihmishengistä.
        "

        Pelkurit koettavat hallita ympäristöään pelolla. Maailma ei toimi niin.

      • pohjat tuli
        43 kirjoitti:

        Ja sama jatkuu, pelon vallassa hankintansa tehneet jaksavat jatkaa samaa skeidan vääntämistä. Ennen oli miehet rautaa ja laivat oli puuta, nyt on tosiaan miehet puuta jal aivat rautaa hio-hoi.

        http://www.taimaui.org/polynesia.html

        Tuo "pelon vallassa" oli pohjanoteeraus toistaiseksi. Polynesialaisilla ei takuulla ollut vhf:iä, paukkulauttoja tai edes pelastusliivejä. Silti aika moni heistä pääsi perille, mutta aika moni jäi matkallekin. Elämästä on länsimaissa tullut monin verroin arvokkaampaa kuin entisaikoina. Minullekin on omani, vaikka ikinä en ole pelon vallassa tarvikeostoksilla käynyt. Liki ainoita pelottavia asioita, joita merellä on tullut vastaan, on lähestyvä sumutorven ääni sumussa. VHF-AIS vie siitäkin terän.

        Luultavasti suunnilleen polynesialaisten purjehdusten ikäinen on myös sanonta "vara on viisautta". Toisessa suunnassa on mitä ilmeisimmin tyhmyys.

      • 7345689
        pohjat tuli kirjoitti:

        Tuo "pelon vallassa" oli pohjanoteeraus toistaiseksi. Polynesialaisilla ei takuulla ollut vhf:iä, paukkulauttoja tai edes pelastusliivejä. Silti aika moni heistä pääsi perille, mutta aika moni jäi matkallekin. Elämästä on länsimaissa tullut monin verroin arvokkaampaa kuin entisaikoina. Minullekin on omani, vaikka ikinä en ole pelon vallassa tarvikeostoksilla käynyt. Liki ainoita pelottavia asioita, joita merellä on tullut vastaan, on lähestyvä sumutorven ääni sumussa. VHF-AIS vie siitäkin terän.

        Luultavasti suunnilleen polynesialaisten purjehdusten ikäinen on myös sanonta "vara on viisautta". Toisessa suunnassa on mitä ilmeisimmin tyhmyys.

        Melkoisen tyhmää on huvikseen veneillä sumussa, joten kertoo jotain sellaisten tyyppien kipparointitaidoista. Ei täysipäisten kyytiä se. Moottoti tai purjeveneen kopissa tarvitseekin kaikenmaailman hilppeet, jos ei omaa päätää uskalla pistää ulos ja kuunnella ja katsoa ympäristöään. Koneveneissä ei lisäksi usein kuule ympäristöä, joten leulaj heillä pitää olla. Purjein jos taas liikkuu, polynelialaisten, magellanin ja cookin tyyli sopii loistavasti ja sillä pärjää.

        Ja tämä kirjoitus koski kellumista itämeri nimisellä pikkujärvellä, eri juttu valtamerillä, missä huonostaa kelistä ei pääse noin vain pois.

      • melekoosen tyhmä
        7345689 kirjoitti:

        Melkoisen tyhmää on huvikseen veneillä sumussa, joten kertoo jotain sellaisten tyyppien kipparointitaidoista. Ei täysipäisten kyytiä se. Moottoti tai purjeveneen kopissa tarvitseekin kaikenmaailman hilppeet, jos ei omaa päätää uskalla pistää ulos ja kuunnella ja katsoa ympäristöään. Koneveneissä ei lisäksi usein kuule ympäristöä, joten leulaj heillä pitää olla. Purjein jos taas liikkuu, polynelialaisten, magellanin ja cookin tyyli sopii loistavasti ja sillä pärjää.

        Ja tämä kirjoitus koski kellumista itämeri nimisellä pikkujärvellä, eri juttu valtamerillä, missä huonostaa kelistä ei pääse noin vain pois.

        Täysin tyhmää olla merellä yleensäkään. Siellä voi tulla sumua melkein koska hyvänsä. No, jos tämä kirjoittaja joskus olisi ollut merellä, hän tietäisi, ettei purjeveneessä ole koppeja. Ja sumuun katsominen se vasta mielenkiintoista puuhaa onkin.

        Jos pitäytyy siinä käsikopelolla saaren rannasta ja isot vedet tarkoittavat Surr-Saimaata, pärjää hyvin ilman lelujakin. Laivat eivät tule päälle 10 m syvyyskäyrän sisäpuolella.

      • muuta etelään
        melekoosen tyhmä kirjoitti:

        Täysin tyhmää olla merellä yleensäkään. Siellä voi tulla sumua melkein koska hyvänsä. No, jos tämä kirjoittaja joskus olisi ollut merellä, hän tietäisi, ettei purjeveneessä ole koppeja. Ja sumuun katsominen se vasta mielenkiintoista puuhaa onkin.

        Jos pitäytyy siinä käsikopelolla saaren rannasta ja isot vedet tarkoittavat Surr-Saimaata, pärjää hyvin ilman lelujakin. Laivat eivät tule päälle 10 m syvyyskäyrän sisäpuolella.

        Ookko nää Oulusta, ookkonää melekoosen tyhmä ja paistaako siellä koskaan aurinko;-)

      • oulusa 48
        muuta etelään kirjoitti:

        Ookko nää Oulusta, ookkonää melekoosen tyhmä ja paistaako siellä koskaan aurinko;-)

        Olen syntyisin Oulusta. Muutaman ällän ylioppilas ja koulujakin käynyt. Mielisairaanhoitajana ja pääsääntöisesti yökkönä harvemmin aurinkoa nähnyt, vaikka Lohjan korkeudella ( etelässä?) nyt asustelenkin.

    • -Mika-

      Laitteessasi (tai antennissa, sen kaapeloinnissa tai sijainnissa) on vikaa.
      Toimiva ja oikein asennettu VHF kantaa kyllä kauas.
      Useamman kerran on mulla käynyt niin, että kuulen kolmen valtion (suomi, ruotsi, viro) rannikkoasemien tiedotukset minuutin välein. Kerran jopa kokeilin piruuttani, että myös he kuulevat minut.
      Näin tapahtuu toki vaan purkkarilla, jossa antenni on mastossa siellä parissakymmenessä metrissä....

    • meren aalloilla

      Useassa kananotossa kehutaan vhf:n kuuluvuusmatkoja. Minusta sillä ei ole heikon kantoaallon takia mahdollsita kuulua 40-50 km kauemmas vaikka anteeni olisi kuinka ylhäällä. En tiedä onko rannikkoasemilla vahvemmat lähetystehot kuin tuo meriasemalle sallittu 25 W kun niiden kuuluvuus on parempi. Kun kuuntelet esin VTS:n tukiaseman ja aluksen välistä liikennettä niin saatat kuulla tukiasenman mutta et aluksen puhetta vaikka alus on lähempänä.
      Tuo laivojen apuuntulo on kyllä melko kaukaa haettu mahdollisuus, eivät ne voi poiketa reitiltään ainakaan saaristoalueella eikä pysäyttäminenkään ole usein mahdollista (ojattavuus menee). Eikä sitä VHF:ää siellä aktiivisesti kuunnella, on auki jossain komentosillan kulmalla ja kuunellaan jos muilta kiireiltä ehditään. Radistejan ei laivoilla enää ole, enkä nyt ole ihan varma onko ko puhelin edes pakollinen kauppaaluksilla jotain niiden päivystyksissä oli taannoin erimielisyyttä.
      Kuten moni kirjoitti niin ei pidä ko laitetta auki purjehduksen aikana, niin tuo viranomaisyhteyden varmistaminen taitaa olla paras järjestää mahdollisimman hyvin.
      Avaaja

      • oli sinun mielipide

        Laitteissasi on vikaa, jos kuulet vhf:ää noin heikosti! Jos oma antennisi on korkean mastosi topissa "vaikka kuinka ylhäällä", vika voi olla heikkolaatuisessa antennikaapelissa.

        Lukaisepa asiantuntijoiden artikkeli vhf:n kantomatkasta:
        http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/43/chapter322.shtml

        Muita näkemyksiäsi en kommentoi, koska niihin on vastaukset joidenkin muiden kirjoittajien viesteissä. Luulen, että ajattelet vhf:n käyttöä vain suppeasta saaristoretkeilysi näkökulmasta. Näkemyksesi vhf:n tarpeellisuudesta voi muuttua, jos liikut merillä enemmän ja kauemmaksi.

    • meren aalloilla

      Jep. Lukaisin artikkelin ja totesin, että yhteysetäisuus 10m korkealla olevien antenien välillä on 30-40 km elikkä aika vähän varsinkin jos on saariakin välissä.
      Lisäksi siinä luki, että puheradion päivystys on lopetettu aluksilla 2005 ja ainoastaan selektiivikutsu laukaisee radion kuuntelulle. Joten vanhalla puhe VHF:llä ei tee mitään ellei saa yhteyttä rannikkoasemaan.
      Purjehdin kyllä avomerelläkin no tosin vaan tässä itämeren lätäkössä. Ja ihmettelen kovasti tuota kolmen maan kuuluvutta minuutin sisällä kun kaikkien maiden merenkulkutiedotteetkin lähetetään eri taajuudella kutsutaajuutta lukuunottamatta. Myös Saaristomerellä on käytössä useita taajuuksia joten pitää tietää minkä anteenin vaikutuspiiriin kuuluu.
      Mutta pitää kokeilla tuota anteenin johdottamista uudelleen ensi kaudeksi ja eihän tuo puhelinkaan nyt kovin suuri investointi ole.
      Pidän kuitenkin tuota vhf:ää hyvänä kapineena avunpyyntöön. En kyllä tiedä miksi niitä pidetään kiinni purjehdittaessa, ei sieltä kuulu pihaustakaan. Muuta avunpyyntö kuuluu kun selektiivikutsu laukaisee koneen kuuntelulle.

      • DSC-VHF ja GMDSS

        ”Jos antennikorkeus on puolestaan kymmenen metrin luokkaa kummassakin aluksessa, saavutettava kantama on noin 30-40 kilometriä. Vastaavasti oltaessa yhteydessä rannikkoradioasemaan, jonka antennikorkeus saattaa olla useita kymmeniä jopa yli 100 metriä saavutetaan aluksen antennin ollessa kahden metrin korkeudessa jopa 80 kilometrin yhteysetäisyys ja aluksen antennin ollessa 10 metrin korkeudessa jopa 90 kilometrin yhteysetäisyys”.
        Kannattaa siis huomata se, että tässä puhuttiin 10 metrin antennikorkeudesta. Perhepurkkareissa maston korkeus vedenpinnasta on yleensä korkeampi, aika yleisesti lähemmäksi 20 m. Tällöin mastontoppiantennilla yhteysetäisyyskin kasvaa.

        Joo, olet oikeassa. Kyllä vanha puhe-vhf kannattaa "päivittää" ja siirtyä DSC-aikaan. DSC-VHF kuuluu GMDSS-järjestelmään. Samasta linkistä löytyy asiaa siitäkin:
        ” Uusi hätäjärjestelmä on nimeltään GMDSS (Global Maritime Distress Safety System). Tässä järjestelmässä ei kuunnella hätä- ja turvallisuuskanavien puhe- tai sähkötysliikennettä, vaan hätätaajuuksia päivystävät rannikkoradioasemien automaattiset laitteet. Tämä edellyttää, että hätäviestin lähettävällä aluksella on käytettävissään vastaavat laitteet.… Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) suosittaa, että kaikilla merellä liikkuvilla aluksilla eli myös huvilaluksilla tulisi olla mahdollisuus kanavalla 70 tapahtuvan VHF-DSC-hätäkutsun vastaanottamiseen 1.2.1999 lähtien.”

      • fadffgfg

        "En kyllä tiedä miksi niitä pidetään kiinni purjehdittaessa,"

        Tämä oli viikon omituisin lausunto. Miksi ihmeessä pantaisiin tarpeeton laite päälle syömään virtaa? VHF pannaan päälle, jos on jokin syy itsellä yrittää yhteydenottoa johonkuhun muuhun (käytännössä ei koskaan).

      • Miksi kiinni?
        fadffgfg kirjoitti:

        "En kyllä tiedä miksi niitä pidetään kiinni purjehdittaessa,"

        Tämä oli viikon omituisin lausunto. Miksi ihmeessä pantaisiin tarpeeton laite päälle syömään virtaa? VHF pannaan päälle, jos on jokin syy itsellä yrittää yhteydenottoa johonkuhun muuhun (käytännössä ei koskaan).

        En minäkään ymmärrä miksi niitä pidetään kiinni. Virrankulutus on olematonta ja lähetyksiä kuuluu hyvin vähän, niistäkään ei ole häiriötä.

        Ymmärrän jos ei hankita VHF:ää mutta miksi ei käytä laitetta joka on?

      • -Mika-

        "Ja ihmettelen kovasti tuota kolmen maan kuuluvutta minuutin sisällä kun kaikkien maiden merenkulkutiedotteetkin lähetetään eri taajuudella kutsutaajuutta lukuunottamatta.".

        Tarkoitin tietysti sitä kutsutaajuudella tapahtuvaa ilmoitusta tulevasta tiedotteesta liikennekanavilla. Nuo rannikkoasemat odottavat kanavalla 16 edellisen maan aseman tiedotteen päättymistä ennen oman ilmoituksensa antamista, etteivät puhuisi päällekkäin. Nopea skannaus radiossa auttaa myös löytämään oikean liikennekanavan, jos se ei ole entuudestaan tiedossa.

      • radisti 2

        Tähän voisi hieman oikaista.
        Vuoden 2007 meriradiokokouksessa päätettiin ,että puheella tapahtuva hätäpäivystys on osa GMDSS-systeemiä.
        Eli 16 status on palautettu DSC:n rinnalle.Kailien ammattialusten on päivystettävä molempia.Itämeren alueen meripelastuskeskukset kuuntelevat myös kanavaa 16.
        Tietysti on suositeltavaa hankkia laite varustettuna DSC-toimintein,johtue sen
        nopeasta toiminnasta ja se on helppo ohjeistaa koko veneen porukalle lapsista lähtien.yös se takaa pidemmän yhteysvälinkin.
        Periteinen meri-vhf on kuitenkin edelleekin käyttökelpoinen ja hakkaa ehdottomasti kännykän.
        Minulla on aina vhf kuuntelulla kulussa ja usein satamassakin.

    • minulla on vhf auki

      No yksi elävä esikerkki miksi vhf pidetään auki. Olimme kaverin kanssa lomareissulla, minä purjeveneellä ja hän moottoriveneellä (sellainen uppoumavene). Purjehdin kevyessä kesätuulessa kohti Maarianhaminaa Kihdin seutuvilla kun alkoi tapahtua. Lapsenlapset leikkivät istuinlaatikossa leluillaan pelastusliivit päällä heidän äitinsä lueskeli jotain lehteä ja paistatteli päivää auringossa kun tuulenpuuska tarttui pikkutytön barpivaattisiin ja heitti ne mereen. Tyttö ryntäsi pelastamaan aarteitaan ja enne kuin kukaan ehti tarttua niin tyttö pyörähti kaidevaijerin vlistä mereen. Äiti hyppäsi perään ja minä ruorissa heitin pelastusrenkaan joka kylläkin jäi jo kauas pudonneista. Vene tuuleen ja purjeita alas mutta samalla ilmoitin vhf.llä kaverille joka ajoi moottoriveneellä perässämme, että lapsi meressä sen pohjisviitan läheisyydessä. Kaveri kuuli koska hänellä on vhf aina auki liikeellä ollessa. Ja oli pudonneen lapsen luona ennen kuin äiti ehti uimalla. Koska käytin kanavaa 16 niin sen kuuli moni muukin, mm rannikkoradio pyysi heti tilanneselvitystä samoin lähellä ollut hinaaja, jopa yksi huvivenekin kyseli tilanteesta. Joten tässä tapauksessa ainakin oli eduksi että puhelimet olivaty auki ja käyttökunnossa. Lapsi ja äiti saatiin ylös vedestä muutamassa minuutissa, eli ennen kuin olisin saanut purjeet alas ja ehtinyt putoamispaikalle.

      • 55447

        "Lapsenlapset leikkivät "

        Ensikerralla vaari on hyvä ja laittaa narun kiinni uimataidottomien liiveihin, niin ei ole tuollaista sählää. Ei siis ole edellekään perusteltu, miksi joku antiikkinen radiopuhelin on järkevä hankinta itämerelle.

      • 31

        Hyvä, että tilanne selvisi. Väitän kuitenkin, että se olisi hoitunut kännykällä yhtä hyvin ellei paremmin. Ainakin minulla on kännykkä tyypillisesti aina taskussa => melkoisella varmuudella olisin ehtinyt kaivaa sen esiin ja soittaa kaverille nopeammin kuin ruorin takaa sisälle karttapöydän eteen ja saada mikrofonin käteen. Sitäpaitsi olisin todennäköisesti pystynyt jo soittamisen aikana aloittamaan veneen kääntämisen ja purjeiden laskun.

        Eli mielestäni et esittänyt painavaa perustetta radion aukipitämiselle, ainakaan yleiseksi ohjeeksi.

        Muillekin radion kiinniolon ihmettelijöille: ei minulla ole myöskään tapana pitää kotona televisiota auki, jos en katso sitä, tai läppäriä päällä, ellen istu sen edessä käyttämässä. Samaa sovellan kaikkiin laitteisiin, niitä pidetään päällä vain tarvittaessa. Minusta se on normaali tapa toimia.

        (Olen muuten hiukan samaa mieltä tuon toisen kirjoittajan kanssa siitä, että selostuksesi ei antanut ihan vakuuttavaa kuvaa siitä, miten huolehdit lasten turvallisuudesta veneessä.)

      • Suljettu känny
        31 kirjoitti:

        Hyvä, että tilanne selvisi. Väitän kuitenkin, että se olisi hoitunut kännykällä yhtä hyvin ellei paremmin. Ainakin minulla on kännykkä tyypillisesti aina taskussa => melkoisella varmuudella olisin ehtinyt kaivaa sen esiin ja soittaa kaverille nopeammin kuin ruorin takaa sisälle karttapöydän eteen ja saada mikrofonin käteen. Sitäpaitsi olisin todennäköisesti pystynyt jo soittamisen aikana aloittamaan veneen kääntämisen ja purjeiden laskun.

        Eli mielestäni et esittänyt painavaa perustetta radion aukipitämiselle, ainakaan yleiseksi ohjeeksi.

        Muillekin radion kiinniolon ihmettelijöille: ei minulla ole myöskään tapana pitää kotona televisiota auki, jos en katso sitä, tai läppäriä päällä, ellen istu sen edessä käyttämässä. Samaa sovellan kaikkiin laitteisiin, niitä pidetään päällä vain tarvittaessa. Minusta se on normaali tapa toimia.

        (Olen muuten hiukan samaa mieltä tuon toisen kirjoittajan kanssa siitä, että selostuksesi ei antanut ihan vakuuttavaa kuvaa siitä, miten huolehdit lasten turvallisuudesta veneessä.)

        Onko puhelimesi päällä vain silloin kun itse soitat?

    • -Mika-

      "Muillekin radion kiinniolon ihmettelijöille: ei minulla ole myöskään tapana pitää kotona televisiota auki, jos en katso sitä, tai läppäriä päällä, ellen istu sen edessä käyttämässä. Samaa sovellan kaikkiin laitteisiin, niitä pidetään päällä vain tarvittaessa. Minusta se on normaali tapa toimia."

      Pidät siis kännykänkin kiinni muulloin kuin soitat sillä? Vastaa samaa tilannetta, kun pitäisi VHF:n kiin ni muulloin kun itse ottaa sillä yhteyttä....

      • 31

        Kännykkä on väline, jolla minuun otetaan normaalisti yhteyttä ja pidän sen päällä, jos haluan olla tavoitettavissa. Toisin sanoen voi sanoa, että käytän sitä aina, kun se on taskussani. Vertauksesi ontuu juuri siksi, että kännykkää voin olettaa tai suorastaan tiedän käyttävän sellaisten ihmisten, joiden haluankin saavan minuun yhteyden. Siinä sivussa tietysti tulee puheluita, joita en niin kaipaa. Ja ne ihmiset myös tietävät numeroni.
        Minulla ei ole mitään syytä, miksi haluaisin muiden saavan minuun yhteyden. Siksi VHF saa olla suljettuna.

      • Avunpyyntö
        31 kirjoitti:

        Kännykkä on väline, jolla minuun otetaan normaalisti yhteyttä ja pidän sen päällä, jos haluan olla tavoitettavissa. Toisin sanoen voi sanoa, että käytän sitä aina, kun se on taskussani. Vertauksesi ontuu juuri siksi, että kännykkää voin olettaa tai suorastaan tiedän käyttävän sellaisten ihmisten, joiden haluankin saavan minuun yhteyden. Siinä sivussa tietysti tulee puheluita, joita en niin kaipaa. Ja ne ihmiset myös tietävät numeroni.
        Minulla ei ole mitään syytä, miksi haluaisin muiden saavan minuun yhteyden. Siksi VHF saa olla suljettuna.

        Hengenhädässä olevan avunpyyntö ei siis kelpaa syyksi sinulle.

        Niinpä niin.

      • dkööö
        31 kirjoitti:

        Kännykkä on väline, jolla minuun otetaan normaalisti yhteyttä ja pidän sen päällä, jos haluan olla tavoitettavissa. Toisin sanoen voi sanoa, että käytän sitä aina, kun se on taskussani. Vertauksesi ontuu juuri siksi, että kännykkää voin olettaa tai suorastaan tiedän käyttävän sellaisten ihmisten, joiden haluankin saavan minuun yhteyden. Siinä sivussa tietysti tulee puheluita, joita en niin kaipaa. Ja ne ihmiset myös tietävät numeroni.
        Minulla ei ole mitään syytä, miksi haluaisin muiden saavan minuun yhteyden. Siksi VHF saa olla suljettuna.

        Niin, onhan se kauheaa, jos sattuisi kuulemaan jotakin.
        6.3 VELVOITTEITA RADIOLAITTEEN KÄYTTÄJÄLLE
        6.3.1 HÄTÄKUTSU
        Jos radiolaitteen käyttäjä vastaanottaa hätäkutsun, laki vaatii häntä ryhtymään
        viipymättä sen vaatimiin toimiin. Hän on myös velvollinen viranomaisten
        pyynnöstä itse lähettämään hätäkutsun tai hätäsanoman toisen puolesta

      • 46544
        dkööö kirjoitti:

        Niin, onhan se kauheaa, jos sattuisi kuulemaan jotakin.
        6.3 VELVOITTEITA RADIOLAITTEEN KÄYTTÄJÄLLE
        6.3.1 HÄTÄKUTSU
        Jos radiolaitteen käyttäjä vastaanottaa hätäkutsun, laki vaatii häntä ryhtymään
        viipymättä sen vaatimiin toimiin. Hän on myös velvollinen viranomaisten
        pyynnöstä itse lähettämään hätäkutsun tai hätäsanoman toisen puolesta

        Hyvä syy olla hankkimatta vhf.ää ja kuunnella sitä. Antaa sählärien sählätä rauhassa ja keskittyy omaan elämään. Kyllä ne sählärit ampuu sitten varmaankin raketteja ja jos keskityyy havainnoimaan ympäristöään radion kuuntelemisen sijaan voi ehtiä auttaa radiohörhöjä nopeammin.

      • mitä kahjoja
        46544 kirjoitti:

        Hyvä syy olla hankkimatta vhf.ää ja kuunnella sitä. Antaa sählärien sählätä rauhassa ja keskittyy omaan elämään. Kyllä ne sählärit ampuu sitten varmaankin raketteja ja jos keskityyy havainnoimaan ympäristöään radion kuuntelemisen sijaan voi ehtiä auttaa radiohörhöjä nopeammin.

        Tulipa täysi lastillinen niin kaistapäisiä kommentteja, ettei uskoisi. Kännykkämieskin näpelöi yhdellä kädellä puhelinta, ohjaa ja laskee purjeita toisella ja olettaa, että toinen kuulee puhelimen hälytyksen moottorin käydessä ja vastaakin ekaan soittoon. Yhteenvetona vhf:n vastustajilla näyttää olevan ajatus, että kun ei kukaan tee yhtään virhettä, ei tarvita vhf:ää. Ja toisaalta: älkää joutuko minkäänlaisen vahingon kohteeksi omasta tai muiden taholta, häiritsette sillä minua. Eihän tarvita mitään meripelastustakaan, kun kukaan ei tee yhtään virhettä, eikä yhtään teknistä ongelmaa tule.

        Onneksi kaikki vesillä liikkujat eivät ole yhtä kahjoja.

      • 31
        mitä kahjoja kirjoitti:

        Tulipa täysi lastillinen niin kaistapäisiä kommentteja, ettei uskoisi. Kännykkämieskin näpelöi yhdellä kädellä puhelinta, ohjaa ja laskee purjeita toisella ja olettaa, että toinen kuulee puhelimen hälytyksen moottorin käydessä ja vastaakin ekaan soittoon. Yhteenvetona vhf:n vastustajilla näyttää olevan ajatus, että kun ei kukaan tee yhtään virhettä, ei tarvita vhf:ää. Ja toisaalta: älkää joutuko minkäänlaisen vahingon kohteeksi omasta tai muiden taholta, häiritsette sillä minua. Eihän tarvita mitään meripelastustakaan, kun kukaan ei tee yhtään virhettä, eikä yhtään teknistä ongelmaa tule.

        Onneksi kaikki vesillä liikkujat eivät ole yhtä kahjoja.

        Jos ei moottorin käydessä kuule kännykkänsä hälytysääntä, niin tuskin kuulee mitään siitä radiostakaan. Minulla on myös tapana vastata puhelimeen heti, tai pitää se sitten sammuksissa, jos en ole tavattavissa. Mitä ihmeellistä siinä on, että kännykkää pystyy käyttämään yhdellä kädellä? Niin minä aina teen. Ei se ole mikään temppu käyttää sitä samalla kun pyöräyttää toisella kädellä ruoria veneen kääntämiseksi tuuleen. Ja kun keula on sopivasti, se toinen käsi hetkeksi irti ruorista ja ison nostimen lukko auki. Periaatteessa keulapurjekin hoituu puhelua keskeyttämättä ainakin minun veneessäni: skuutti vapaaksi vinssiltä, käsi reiviköyteen ja vetämään.

        Voisin oikeastaan lyödä vetoa, että minun metodillani olisi sekä viesti perillä kaverilla että purjeet alhaalla nopeammin kuin tuolla isoisällä.

        Minua muuten ei todellakaan kiinnosta kuunnella muiden hätäkutsuja. Se on viranomaisten hommaa. Siitä niitä veroja maksetaan.

      • 555544
        mitä kahjoja kirjoitti:

        Tulipa täysi lastillinen niin kaistapäisiä kommentteja, ettei uskoisi. Kännykkämieskin näpelöi yhdellä kädellä puhelinta, ohjaa ja laskee purjeita toisella ja olettaa, että toinen kuulee puhelimen hälytyksen moottorin käydessä ja vastaakin ekaan soittoon. Yhteenvetona vhf:n vastustajilla näyttää olevan ajatus, että kun ei kukaan tee yhtään virhettä, ei tarvita vhf:ää. Ja toisaalta: älkää joutuko minkäänlaisen vahingon kohteeksi omasta tai muiden taholta, häiritsette sillä minua. Eihän tarvita mitään meripelastustakaan, kun kukaan ei tee yhtään virhettä, eikä yhtään teknistä ongelmaa tule.

        Onneksi kaikki vesillä liikkujat eivät ole yhtä kahjoja.

        heh, meripelastustoiminta on bensanpuutteeseen hyytyviä baylinereita varten, ks tilastot. Purjehtijoita meripelastustoiminta häiritsee aalloillaan ja laituriinrantautumisharjoituksillaan.

      • 31
        555544 kirjoitti:

        heh, meripelastustoiminta on bensanpuutteeseen hyytyviä baylinereita varten, ks tilastot. Purjehtijoita meripelastustoiminta häiritsee aalloillaan ja laituriinrantautumisharjoituksillaan.

        No, tuo heitto ei kyllä ole järin vahvoilla. Merivartioston tilasto viime vuoden hälyistä kertoo, että purjevene oli avustuskohteena 218 kertaa ja moottorivene tai kumivene/rib 666 kertaa (hupaisa luku, muuten). Kun purkkareita nyt edelleenkin on vähemmän kuin 10% venekannasta, niin tuo purkkareiden osuus on suorastaan käsittämättömän iso.

      • =OO=O==I=I=I
        31 kirjoitti:

        No, tuo heitto ei kyllä ole järin vahvoilla. Merivartioston tilasto viime vuoden hälyistä kertoo, että purjevene oli avustuskohteena 218 kertaa ja moottorivene tai kumivene/rib 666 kertaa (hupaisa luku, muuten). Kun purkkareita nyt edelleenkin on vähemmän kuin 10% venekannasta, niin tuo purkkareiden osuus on suorastaan käsittämättömän iso.

        Jos alla on purjevene, ei välttämättä ole purjehtia, sitä edustavat mm. nuo 218 venekuntaa. Kokenut purjehtia ei sählää niin, että suomalaista meripelastustoimintaa tarvitsee.

      • tämmöinen tapaus
        31 kirjoitti:

        Jos ei moottorin käydessä kuule kännykkänsä hälytysääntä, niin tuskin kuulee mitään siitä radiostakaan. Minulla on myös tapana vastata puhelimeen heti, tai pitää se sitten sammuksissa, jos en ole tavattavissa. Mitä ihmeellistä siinä on, että kännykkää pystyy käyttämään yhdellä kädellä? Niin minä aina teen. Ei se ole mikään temppu käyttää sitä samalla kun pyöräyttää toisella kädellä ruoria veneen kääntämiseksi tuuleen. Ja kun keula on sopivasti, se toinen käsi hetkeksi irti ruorista ja ison nostimen lukko auki. Periaatteessa keulapurjekin hoituu puhelua keskeyttämättä ainakin minun veneessäni: skuutti vapaaksi vinssiltä, käsi reiviköyteen ja vetämään.

        Voisin oikeastaan lyödä vetoa, että minun metodillani olisi sekä viesti perillä kaverilla että purjeet alhaalla nopeammin kuin tuolla isoisällä.

        Minua muuten ei todellakaan kiinnosta kuunnella muiden hätäkutsuja. Se on viranomaisten hommaa. Siitä niitä veroja maksetaan.

        Puhut p***aa ja viimeinen kappaleesi kertoo aika paljon luonteestasi.

      • venehessu
        =OO=O==I=I=I kirjoitti:

        Jos alla on purjevene, ei välttämättä ole purjehtia, sitä edustavat mm. nuo 218 venekuntaa. Kokenut purjehtia ei sählää niin, että suomalaista meripelastustoimintaa tarvitsee.

        Joitain vuosia sitten Jungfruskärissä satama oli ns. täynnä, tuuli voimistui ja taittui yöllä pohjoiseen, lopulta yhdellä purjeveneistä petti ankkuri. Tuloksena oli useamman veneen välinen köysisoppa, jonka selvittämiseen kutsuivat lopulta Mevan.

        Avustuskohde purjevene. Kokemattoman purjehtijan sähläys? Ehkä, jos sen välttämättä niin haluaa tulkita. En kuitenkaan lähtisi yleistämään asiaa tuntematta paremmin tilastojen sisältöä.

      • antivenehessu
        venehessu kirjoitti:

        Joitain vuosia sitten Jungfruskärissä satama oli ns. täynnä, tuuli voimistui ja taittui yöllä pohjoiseen, lopulta yhdellä purjeveneistä petti ankkuri. Tuloksena oli useamman veneen välinen köysisoppa, jonka selvittämiseen kutsuivat lopulta Mevan.

        Avustuskohde purjevene. Kokemattoman purjehtijan sähläys? Ehkä, jos sen välttämättä niin haluaa tulkita. En kuitenkaan lähtisi yleistämään asiaa tuntematta paremmin tilastojen sisältöä.

        Sähläystä tuossa tarinassa on olla seuraamatta säätä ja valita satamapaikka siten, että keskellä yötä kääntynyt tuuli haittaa yöunia.

    • minulla on vhf auki

      Jos vielä selventäisin aaiempaa...
      Minulla on tyo vhf:n käyttökapula ruorimiehen ulottuvilla eli niinkutsuttu kaukokäyttölaite. Joten käyttö onnistuu ruorissakin.
      Minulla ei kylläkään isopurje tule alas pelkällä lukon avauksella, varmasti nostinköysi kiertyy sykkyrälle ja jumittuu, ellei joku sitä "syötä" köysilukkoon, tai ehdi selvittää nostinta täysin suoraksi.
      Minulla ei ole keulapurjeessa mitään reiviköyttä enkä oikein tiedä mikä se onkaan ja mikä tarkoitus sillä on purjetta laskettaessa. Mutta tuo keulapurje tulee kyllä alas kunhan saa nostimen selvitettyä ja auki. No hätätilassa se toki voi lepattaa ylhäälläkin.
      En minä mitään vhf:n puolustuspuhetta aikonutkaan pitää, mutta minun tapauksessani se oli toimiva systeemi ja erityisesti minua ilhdutti se kun rannikkoradio sai samalla tiedon ja oli heti kyselemässä tilanteesta vaikka varsinaista hätäkutsua ei lähettykään. Niin sama kait se olisi ollut vaikka puhelimellkin olisi soittanut, mutta se vhf;n kapula oli siinä käden ulottuvilla ja puhelin oli siellä veneen sisällä navigaatiopöydän laatikossa hiljennettynä, en lomalla ole kovin kiinnostunut noista puheluista, soitan takisin jos katson aiheelliseksi.
      Jos toiset pitää vhf:nsä kiinni niin minä tunnen monia jotka hiljentää kännykkänsä veneretkellään.
      Pidän edelleen vhf: toimintakunnossa jo miehistön turvallisuudenkin vuokis, kaikki he osaavat painaa sitä vhf;n punaista nappia jos minä joudun toimintakyvyttömäksi.

      • 21

        Jotenkin hassun ristiriitaista, että sinulla on noin "hai-tek" vhf, että on oikein kaukokäyttöluurikin ruorimiehelle mutta samaan aikaan ilmeisesti ei rullapurjetta keulalla ja köydetkin pidät niin sekaisin, ettei purjetta saa nopeasti alas. Olisikohan sittenkin mennyt asioiden priorisointi vähän pieleen?

      • priorisointia sinull
        21 kirjoitti:

        Jotenkin hassun ristiriitaista, että sinulla on noin "hai-tek" vhf, että on oikein kaukokäyttöluurikin ruorimiehelle mutta samaan aikaan ilmeisesti ei rullapurjetta keulalla ja köydetkin pidät niin sekaisin, ettei purjetta saa nopeasti alas. Olisikohan sittenkin mennyt asioiden priorisointi vähän pieleen?

        Kaikesta päättäen sinä et koskaan nosta ja laske purjeita, vaan pidät ne kaikki rullalla. Vaikka fallit olsivat erittäin hyvässä järjestyksessä, ne menevät sotkuun, jos laskua ei esivalmistele. Ei se montaa sekuntia vie, mutta vaatii kaksi kättä. Falleja ei kannata koilata kiepeille, se on varma tapa saada ne purjetta laskiessa kierteineen sotkuun. Ne "taitellaan" nippuun ja nipun voi laskiessa heittää levälleen istumalaatikkoon, mutta vaatii silti usein hieman apua ennen kuin purje on alhaalla saakka. Eipä ole kovin harvinaista skuutinkaan jumittaminen, kun sen vapauttaa kierteineen vinssiltä ja se on paljon lyhyempi kuin falli.

        Enkä ymmärrä lainkaan ristiriitaa rullattomuuden ja hi-tech vhf:n kanssa, eihän rulla ole haitekkiä. Minullakin on kyllä vhf:n kaukokäyttöluuri ja etupurjeet foililla ilman rullia. Sekin on minulla edellisen kanssa yhteistä, että kännykän pidän karttapöydän luona telineessä. Sehän ei kestä edes roiskeita, toisin kuin kaukokäyttöluuri.

      • 21
        priorisointia sinull kirjoitti:

        Kaikesta päättäen sinä et koskaan nosta ja laske purjeita, vaan pidät ne kaikki rullalla. Vaikka fallit olsivat erittäin hyvässä järjestyksessä, ne menevät sotkuun, jos laskua ei esivalmistele. Ei se montaa sekuntia vie, mutta vaatii kaksi kättä. Falleja ei kannata koilata kiepeille, se on varma tapa saada ne purjetta laskiessa kierteineen sotkuun. Ne "taitellaan" nippuun ja nipun voi laskiessa heittää levälleen istumalaatikkoon, mutta vaatii silti usein hieman apua ennen kuin purje on alhaalla saakka. Eipä ole kovin harvinaista skuutinkaan jumittaminen, kun sen vapauttaa kierteineen vinssiltä ja se on paljon lyhyempi kuin falli.

        Enkä ymmärrä lainkaan ristiriitaa rullattomuuden ja hi-tech vhf:n kanssa, eihän rulla ole haitekkiä. Minullakin on kyllä vhf:n kaukokäyttöluuri ja etupurjeet foililla ilman rullia. Sekin on minulla edellisen kanssa yhteistä, että kännykän pidän karttapöydän luona telineessä. Sehän ei kestä edes roiskeita, toisin kuin kaukokäyttöluuri.

        Kyllä minulla on samanlainen setti kuin valtaosalla purjehtijoista eli keulapurje rullalla ja iso "perinteisenä". En sitten tiedä, onko meidän käyttämissämme lukoissa tai köyden käsittelyssä jokin ero, mutta kyllä minun veneessäni nostin juoksee ihan nätisti, kun vain lyö lukon auki. Kahta kättä siihen ei tarvita.

        On se rulla haitekkia verrattuna muihin purjesysteemeihin. Ja kännykkä on meikäläisellä aina taskussa. Ei sen silloin tarviikaan olla roiskeenkestävä.

      • tälleenkö?
        21 kirjoitti:

        Kyllä minulla on samanlainen setti kuin valtaosalla purjehtijoista eli keulapurje rullalla ja iso "perinteisenä". En sitten tiedä, onko meidän käyttämissämme lukoissa tai köyden käsittelyssä jokin ero, mutta kyllä minun veneessäni nostin juoksee ihan nätisti, kun vain lyö lukon auki. Kahta kättä siihen ei tarvita.

        On se rulla haitekkia verrattuna muihin purjesysteemeihin. Ja kännykkä on meikäläisellä aina taskussa. Ei sen silloin tarviikaan olla roiskeenkestävä.

        Mulla oli joskus sellainen vene, jossa myös purjeet tulivat tolla tavalla alas. Siinä maston korkeus oli 6 m ja nostinta piti tietenkin juosta ilman solmuja snadisti vähemmän.

    • priorisointia

      Kas kummaa, olen purjehtinut kymmenillä eri veneillä, eikä missään, siis yhdessäkään pelkkä lukon aukaisu ole riittänyt. Ja tilanne on ollut vuosikymmenestä toiseen sama köysimateriaaleista riippumatta. Kisassa menee vähän paremmin, kun fallit pudotellaan vain luukusta sisään ja ovat siis jo lähtötilanteessa parin metrin matkalta suorina ja painovoima auttaa solmujen välttämisessä.

      Rullassa ei ole mitään haitekkiä, kätevä tapa säilyttää purjetta kylläkin. Vähintään yhtä haitekkiä on pitää purje foililla, jos nyt satut tietämään, mitä se tarkoittaa. Puhutko kännykkään taskusta käsin? Helvetin epämukava puntti muuten taskussa pidettäväksi.

      • Perhepurjehtija

        Hiukan hämmästyneenä luin tämän haarauman keskustelusta. Kyllä minullakin iso putoaa ihan nätisti pelkällä lukonaukaisulla. Olettaen tietysti, ettei sitä nostinta ole kiedottu vinssin ympärille tai viskattu läjään muiden köysien alle, mutta opetan kyllä gastit aina laittamaan siistille kiepille.
        Veneet ei ole veljeksiä, joten ehkä se ei kaikissa veneissä toimi. Omassani on kokemus opettanut sellaisen jipon, että dirkki kannattaa säätää purjeennoston jälkeen niin, että se on juuri ja juuri löysällä. Silloin vähäinen nostimen löysäys päästää puomin dirkin varaan ja samalla purjeesta katoaa väärään suuntaan vetävä kiristys => putoaa alas paljon nätimmin. Maston korkeus on 16 metriä, voihan olla että sen mukainen isopurjeen koko ja massa vaikuttaa sekin asiaan. Jaa, ja voisiko sillä olla jotain merkitystä, että nostin on köysi-vaijeriyhdistelmä, eli jossain kohdassa taitaa nostimenkin paino kääntyä edesauttamaan asiaa.

        Kerros ihan huvin vuoksi, mitä eroa on rullalla ja foililla? Minä ainakin olen oppinut kutsumaan sitä rullapurjeen "akseli"profiilia, johon purje pujotetaan, foiliksi.

      • priorisoija
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Hiukan hämmästyneenä luin tämän haarauman keskustelusta. Kyllä minullakin iso putoaa ihan nätisti pelkällä lukonaukaisulla. Olettaen tietysti, ettei sitä nostinta ole kiedottu vinssin ympärille tai viskattu läjään muiden köysien alle, mutta opetan kyllä gastit aina laittamaan siistille kiepille.
        Veneet ei ole veljeksiä, joten ehkä se ei kaikissa veneissä toimi. Omassani on kokemus opettanut sellaisen jipon, että dirkki kannattaa säätää purjeennoston jälkeen niin, että se on juuri ja juuri löysällä. Silloin vähäinen nostimen löysäys päästää puomin dirkin varaan ja samalla purjeesta katoaa väärään suuntaan vetävä kiristys => putoaa alas paljon nätimmin. Maston korkeus on 16 metriä, voihan olla että sen mukainen isopurjeen koko ja massa vaikuttaa sekin asiaan. Jaa, ja voisiko sillä olla jotain merkitystä, että nostin on köysi-vaijeriyhdistelmä, eli jossain kohdassa taitaa nostimenkin paino kääntyä edesauttamaan asiaa.

        Kerros ihan huvin vuoksi, mitä eroa on rullalla ja foililla? Minä ainakin olen oppinut kutsumaan sitä rullapurjeen "akseli"profiilia, johon purje pujotetaan, foiliksi.

        Onhan se rullan foili periaatteeltaan sama kuin tavallinen foili, vain paljon paksumpi ja painavampi. Tavallisesti foilina tunnetaan muovinen kaksiurainen profiili etustaagin ympärillä. Ideana on saada purje vaihdettua nostamalla uusi ennen vanhan laskua ja tietenkin hyvä etuliikin kireyden säätö.

        Kiepille laitettu falli tarkoittaa 10-20 kierrettä köydessä ja suurta todennäköisyyttä sylttyyn menevälle köydelle tai engelsmanniksi kiristyvää kierrettä lukkoa vasten jumittuneena. Dirkkiä parempi rod-kick, joka päästää puomin tippumaan vain vähän matkaa, vaikka ei olisi kannattavakaan, joka on vielä parempi. Missä muuten säilytät fallin kieppiä?

      • I==I=I
        priorisoija kirjoitti:

        Onhan se rullan foili periaatteeltaan sama kuin tavallinen foili, vain paljon paksumpi ja painavampi. Tavallisesti foilina tunnetaan muovinen kaksiurainen profiili etustaagin ympärillä. Ideana on saada purje vaihdettua nostamalla uusi ennen vanhan laskua ja tietenkin hyvä etuliikin kireyden säätö.

        Kiepille laitettu falli tarkoittaa 10-20 kierrettä köydessä ja suurta todennäköisyyttä sylttyyn menevälle köydelle tai engelsmanniksi kiristyvää kierrettä lukkoa vasten jumittuneena. Dirkkiä parempi rod-kick, joka päästää puomin tippumaan vain vähän matkaa, vaikka ei olisi kannattavakaan, joka on vielä parempi. Missä muuten säilytät fallin kieppiä?

        On falliköysiä ja kansiheloituksia, jossa köydet eivät mene istumalaatikon pohjalla puretussa vyyhdissa solmulle ja juoksevat kauniisti vinsinvapauttajan ja muutaman pylpyrän läpi.

        Köydethän vyyhditään siten, että kieretään köyttä vyyhdille kiepittäessä, ettei tule s-mutkia.

        http://i01.i.aliimg.com/photo/v0/316180037/yacht_sailing_rope3.summ.jpg

      • köysioppia
        I==I=I kirjoitti:

        On falliköysiä ja kansiheloituksia, jossa köydet eivät mene istumalaatikon pohjalla puretussa vyyhdissa solmulle ja juoksevat kauniisti vinsinvapauttajan ja muutaman pylpyrän läpi.

        Köydethän vyyhditään siten, että kieretään köyttä vyyhdille kiepittäessä, ettei tule s-mutkia.

        http://i01.i.aliimg.com/photo/v0/316180037/yacht_sailing_rope3.summ.jpg

        Juuri tuo tapa koilata köydet on kyllä esteettisesti kaunis, mutta tuottaa köyteen yhden kierroksen jokaisella kiepin kierroksella. Koilatessa kierretään köyden vapaata päätä, mutta purkautuessa vapaa pää on paikoillaan ja kierteet menevät eteenpäin köyden mukana. Normaalisti oikeakätiset kiertävät aina samaan suuntaan ja kierteet vain kumuloituvat käytössä. Sama tapahtuu vapautettaessa köyttä monta kertaa vinssiltä. Ne kierteet aiheuttavat sotkut ja ne s-mutkat tulevat, kun väkisin laitetaan kiepille kiertämättä köyttä. Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvä, vaan ikään kuin haitariksi taiteltu nippu. Se aukeaa parhaiten, kunhan sen nipun ensin heittää vaikkapa istumalaatikon pohjalle. Pointti tässä väännössä on eniten se, missä se kieppi tai nippu on purjehtiessa. Erittäin harvassa tapauksessa sellaisessa paikassa, josta se purkautuisi millä hetkellä hyvänsä, vaan köysipussissa, roikkumassa jossain tms.

        Kansiheloitukset ovat sillä tavalla erittäin yhdenmukaisia, että ensin on vinssi, sen edessä vinssinvapautin käden ulottuvilla. Jumit syntyvät vinssinvapauttajaa vasten, aivan sama mitä heloja on siitä eteenpäin. Falliköydet ovat suorakuituista dyneemaa tai vectrania, enempää valinnanvaraa ei tällä hetkellä ole.

      • Perhepurjehtija
        priorisoija kirjoitti:

        Onhan se rullan foili periaatteeltaan sama kuin tavallinen foili, vain paljon paksumpi ja painavampi. Tavallisesti foilina tunnetaan muovinen kaksiurainen profiili etustaagin ympärillä. Ideana on saada purje vaihdettua nostamalla uusi ennen vanhan laskua ja tietenkin hyvä etuliikin kireyden säätö.

        Kiepille laitettu falli tarkoittaa 10-20 kierrettä köydessä ja suurta todennäköisyyttä sylttyyn menevälle köydelle tai engelsmanniksi kiristyvää kierrettä lukkoa vasten jumittuneena. Dirkkiä parempi rod-kick, joka päästää puomin tippumaan vain vähän matkaa, vaikka ei olisi kannattavakaan, joka on vielä parempi. Missä muuten säilytät fallin kieppiä?

        No joo, enpä ole tainnut ikinä nähdä tuollaista foilia, jonka kuvaat. Ja sitä rullasysteemin profiilia kyllä ainakin meidän seurassa kutsuvat kaikki foiliksi, mukaan lukien yksi kaveri, joka duunaa noita ammatikseen.

        Se nostinköysi vyyhdetään normaalisti istuimalaatikon etuosaan. Veneessäni on sopivasti tilaa penkillä levangin etupuolella, vyyhti pysyy siinä siististi aloillaan ketään häiritsemättä ja juoksee siitä nätisti ja suoraan lukolle. Minä en käytä sen vyyhteämisessä sitä "oikeaoppista" koilaustapaa, jota luultavasti tuo jonkun laittama linkki olisi kuvannut; voi olla, että tälläkin jokin yhteys homman toimivuuteen.

        Rod-kick lienee hyvä,mutta sitä ei veneeseeni alunperin ole kuulunut enkä ole nähnyt järkeväksi ruveta rakentelemaan.

      • v5556678
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        No joo, enpä ole tainnut ikinä nähdä tuollaista foilia, jonka kuvaat. Ja sitä rullasysteemin profiilia kyllä ainakin meidän seurassa kutsuvat kaikki foiliksi, mukaan lukien yksi kaveri, joka duunaa noita ammatikseen.

        Se nostinköysi vyyhdetään normaalisti istuimalaatikon etuosaan. Veneessäni on sopivasti tilaa penkillä levangin etupuolella, vyyhti pysyy siinä siististi aloillaan ketään häiritsemättä ja juoksee siitä nätisti ja suoraan lukolle. Minä en käytä sen vyyhteämisessä sitä "oikeaoppista" koilaustapaa, jota luultavasti tuo jonkun laittama linkki olisi kuvannut; voi olla, että tälläkin jokin yhteys homman toimivuuteen.

        Rod-kick lienee hyvä,mutta sitä ei veneeseeni alunperin ole kuulunut enkä ole nähnyt järkeväksi ruveta rakentelemaan.

        rullajennien alumiiniset foilit ovat yleensä aivan paskoja verratuna esim Norfoilin muoviseen, jonka voi kiepauttaa rulla ja foili kestää pikku iskujakin toisin kuin aluminiset.

        http://www.norfoil.dk/

        Ken on käyttänyt dirkkiä ja rod-kickiä, ei kyllä koskaan enää koske dirkkiin, aivan pölöä on erikseen olla jokin purjetta hankaava nostin puomia varten.

      • 4444trr
        köysioppia kirjoitti:

        Juuri tuo tapa koilata köydet on kyllä esteettisesti kaunis, mutta tuottaa köyteen yhden kierroksen jokaisella kiepin kierroksella. Koilatessa kierretään köyden vapaata päätä, mutta purkautuessa vapaa pää on paikoillaan ja kierteet menevät eteenpäin köyden mukana. Normaalisti oikeakätiset kiertävät aina samaan suuntaan ja kierteet vain kumuloituvat käytössä. Sama tapahtuu vapautettaessa köyttä monta kertaa vinssiltä. Ne kierteet aiheuttavat sotkut ja ne s-mutkat tulevat, kun väkisin laitetaan kiepille kiertämättä köyttä. Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvä, vaan ikään kuin haitariksi taiteltu nippu. Se aukeaa parhaiten, kunhan sen nipun ensin heittää vaikkapa istumalaatikon pohjalle. Pointti tässä väännössä on eniten se, missä se kieppi tai nippu on purjehtiessa. Erittäin harvassa tapauksessa sellaisessa paikassa, josta se purkautuisi millä hetkellä hyvänsä, vaan köysipussissa, roikkumassa jossain tms.

        Kansiheloitukset ovat sillä tavalla erittäin yhdenmukaisia, että ensin on vinssi, sen edessä vinssinvapautin käden ulottuvilla. Jumit syntyvät vinssinvapauttajaa vasten, aivan sama mitä heloja on siitä eteenpäin. Falliköydet ovat suorakuituista dyneemaa tai vectrania, enempää valinnanvaraa ei tällä hetkellä ole.

        "Kansiheloitukset ovat sillä tavalla erittäin yhdenmukaisia, että ensin on vinssi, sen edessä vinssinvapautin käden ulottuvilla"

        Jumiuttamoton ratkaisu on että falli menee ohjurin kautta vinssin vapauttajlle. Veneessäni lukot ovat keskellä kajuutan kattoa ja vinssi sisäänkäynnin sivuilla, siksi on ohjurit, eikä mene istumalaation pohjalle purettu vyyhti jumiin, jos lukon avaa ja purje putoaa.

      • juu juu
        4444trr kirjoitti:

        "Kansiheloitukset ovat sillä tavalla erittäin yhdenmukaisia, että ensin on vinssi, sen edessä vinssinvapautin käden ulottuvilla"

        Jumiuttamoton ratkaisu on että falli menee ohjurin kautta vinssin vapauttajlle. Veneessäni lukot ovat keskellä kajuutan kattoa ja vinssi sisäänkäynnin sivuilla, siksi on ohjurit, eikä mene istumalaation pohjalle purettu vyyhti jumiin, jos lukon avaa ja purje putoaa.

        No niin, päästiin asian ytimeen, "istumalaatikon pohjalle purettu vyyhti". Noinhan se tietenkin toimii, mutta ei ainoastaan lukon avaamalla. Muutoin menee jumiin sitä ohjuria vasten samalla tavalla kuin lukkoakin vasten ja lukon taas pitäisi olla jotenkin käden ulottuvilla.

      • priorisoija
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        No joo, enpä ole tainnut ikinä nähdä tuollaista foilia, jonka kuvaat. Ja sitä rullasysteemin profiilia kyllä ainakin meidän seurassa kutsuvat kaikki foiliksi, mukaan lukien yksi kaveri, joka duunaa noita ammatikseen.

        Se nostinköysi vyyhdetään normaalisti istuimalaatikon etuosaan. Veneessäni on sopivasti tilaa penkillä levangin etupuolella, vyyhti pysyy siinä siististi aloillaan ketään häiritsemättä ja juoksee siitä nätisti ja suoraan lukolle. Minä en käytä sen vyyhteämisessä sitä "oikeaoppista" koilaustapaa, jota luultavasti tuo jonkun laittama linkki olisi kuvannut; voi olla, että tälläkin jokin yhteys homman toimivuuteen.

        Rod-kick lienee hyvä,mutta sitä ei veneeseeni alunperin ole kuulunut enkä ole nähnyt järkeväksi ruveta rakentelemaan.

        Etpä ole kovin hyvin pitänyt silmiäsi auki satamissa, jos et ole sellaista foilia nähnyt. Tietenkin suurin osa purjeista on rullalla sellaisen paksun alumiinisen foilin ympärillä, mutta eivät kaikki. Tänä kesänäkin olen silti ollut satamassa, jossa meitä "oikeita" foiliveneitä oli kolme rinnan, eikä ollut kyse mistään kilpailutukikohdasta. Foili on vakiintunut nimitys, rullalaitteessakin se on yksi komponentti.

        Ei kyllä aukene, miten köysivyyhti voi olla penkillä ja pysyä siinä. Eikö penkillä istu kukaan tai yleensä tee istumalaatikossa mitään? Ja eikö veneesi koskaan kallistu yli kymmentä astetta? Ei tule mieleen yhtään venettä, jossa voisin kuvitella tuota lähestymistapaa käytettävän. Joissain veneissä on tilavat kannelliset lokerot köysiä varten, ne varmaan toimisivat vain lappamalla fallin lokeroon päästä aloittaen.

      • Perhepurjehtija
        priorisoija kirjoitti:

        Etpä ole kovin hyvin pitänyt silmiäsi auki satamissa, jos et ole sellaista foilia nähnyt. Tietenkin suurin osa purjeista on rullalla sellaisen paksun alumiinisen foilin ympärillä, mutta eivät kaikki. Tänä kesänäkin olen silti ollut satamassa, jossa meitä "oikeita" foiliveneitä oli kolme rinnan, eikä ollut kyse mistään kilpailutukikohdasta. Foili on vakiintunut nimitys, rullalaitteessakin se on yksi komponentti.

        Ei kyllä aukene, miten köysivyyhti voi olla penkillä ja pysyä siinä. Eikö penkillä istu kukaan tai yleensä tee istumalaatikossa mitään? Ja eikö veneesi koskaan kallistu yli kymmentä astetta? Ei tule mieleen yhtään venettä, jossa voisin kuvitella tuota lähestymistapaa käytettävän. Joissain veneissä on tilavat kannelliset lokerot köysiä varten, ne varmaan toimisivat vain lappamalla fallin lokeroon päästä aloittaen.

        Kysehän olikin siitä, että tuossa aiemmin väitettiin foiliksi kutsuttavan vain muuta kuin sitä rullalaitteen osaa. Mutta en tosiaan muista koskaan nähneeni tuollaista "ei-rullaan-kuuluvaa" foilia. Jos keulapurje ei ole rullalaitteessa, niin sitten se on kaikissa näkemissäni noussut jonkinlaisella hakassysteemillä eli keulalla on pelkkä vaijeri. Uskon, jos sanot, että muitakin on. Vaikka jotenkin vaikealta tuollainen tuntuu käytössä; eikös se tee keulapurjeen nostot ja laskut aika hitaiksi?

        Siitä köysivyyhdestä penkillä: minulla on istumalaatikon etuosassa koko laatikon levyinen levankikisko. Sen ja laatikon "etuseinän" väliin jää niin kapea tila, ettei siihen ihminen mahtuisi ja veneessä on "vakiomääräyksenä", että levangin päällä ei istuta tai pidetä kättä tai jalkaa tms. purjeilla kuljettaessa. Se on ihan turvallisuuden vuoksi, sen sinänsä pienen mahdollisuuden varalta, että jotain jäisi vaunun väliin (vanhanaikainen systeemi, ei mitään taljaa vaunun säätelyyn vaan ainoastaan lukot vaunun molemmin puolin). Eli levangin ja "etuseinän" välinen tila on tavallaan joutilasta. Hyvin on nostinvyyhti mahtunut siinä olemaan. Eikä ole tähän mennessä kallistumisen takia mihinkään liukunut.
        On siihen muuten toinenkin syy, ettei siinä kohdassa kukaan istu: tuulimittarin ja tridatan näytöt on sillä puolen.

      • ilman rullalaitetta
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Kysehän olikin siitä, että tuossa aiemmin väitettiin foiliksi kutsuttavan vain muuta kuin sitä rullalaitteen osaa. Mutta en tosiaan muista koskaan nähneeni tuollaista "ei-rullaan-kuuluvaa" foilia. Jos keulapurje ei ole rullalaitteessa, niin sitten se on kaikissa näkemissäni noussut jonkinlaisella hakassysteemillä eli keulalla on pelkkä vaijeri. Uskon, jos sanot, että muitakin on. Vaikka jotenkin vaikealta tuollainen tuntuu käytössä; eikös se tee keulapurjeen nostot ja laskut aika hitaiksi?

        Siitä köysivyyhdestä penkillä: minulla on istumalaatikon etuosassa koko laatikon levyinen levankikisko. Sen ja laatikon "etuseinän" väliin jää niin kapea tila, ettei siihen ihminen mahtuisi ja veneessä on "vakiomääräyksenä", että levangin päällä ei istuta tai pidetä kättä tai jalkaa tms. purjeilla kuljettaessa. Se on ihan turvallisuuden vuoksi, sen sinänsä pienen mahdollisuuden varalta, että jotain jäisi vaunun väliin (vanhanaikainen systeemi, ei mitään taljaa vaunun säätelyyn vaan ainoastaan lukot vaunun molemmin puolin). Eli levangin ja "etuseinän" välinen tila on tavallaan joutilasta. Hyvin on nostinvyyhti mahtunut siinä olemaan. Eikä ole tähän mennessä kallistumisen takia mihinkään liukunut.
        On siihen muuten toinenkin syy, ettei siinä kohdassa kukaan istu: tuulimittarin ja tridatan näytöt on sillä puolen.

        "Perhepurjehtija" ei ole montaa venettä nähnyt eikä siksi taida oikein tunteakaan mitään muuta kuin keulapurjeen rullalaitteen - senkin vain pintapuolisesti. Monissa rullalaitteissa on se mahdollisuus, että rullan voi irroittaa kisan ajaksi. Silloin keulapurjeiden vaihto foiliin sujuu nopeammin ja voi käyttää täyskokoista, kantta viistävää kevyen tuulen genuaa. Jos "perhepurjehtija" katsoisi kilpapursien heloitusta, hän huomaisi foilin (siis foilin ilman rullalaitetta) olevan paljon tavallisempi kuin pelkkä vaijeri- tai rodi-etustaagi, johon keulapurje kiinnitetään pistoolihakasilla.
        Selostus levangista ja "etuseinästä" ym olisi helpompi hahmotta mainitsemalla, minkä merkkisestä veneestä "perhepurjehtija" tarinoi.
        Mistä muuten keskustellaan? Ei ainakaan enää hätäliikenteestä, johon viestiketjun otsake viittasi.

      • priori
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Kysehän olikin siitä, että tuossa aiemmin väitettiin foiliksi kutsuttavan vain muuta kuin sitä rullalaitteen osaa. Mutta en tosiaan muista koskaan nähneeni tuollaista "ei-rullaan-kuuluvaa" foilia. Jos keulapurje ei ole rullalaitteessa, niin sitten se on kaikissa näkemissäni noussut jonkinlaisella hakassysteemillä eli keulalla on pelkkä vaijeri. Uskon, jos sanot, että muitakin on. Vaikka jotenkin vaikealta tuollainen tuntuu käytössä; eikös se tee keulapurjeen nostot ja laskut aika hitaiksi?

        Siitä köysivyyhdestä penkillä: minulla on istumalaatikon etuosassa koko laatikon levyinen levankikisko. Sen ja laatikon "etuseinän" väliin jää niin kapea tila, ettei siihen ihminen mahtuisi ja veneessä on "vakiomääräyksenä", että levangin päällä ei istuta tai pidetä kättä tai jalkaa tms. purjeilla kuljettaessa. Se on ihan turvallisuuden vuoksi, sen sinänsä pienen mahdollisuuden varalta, että jotain jäisi vaunun väliin (vanhanaikainen systeemi, ei mitään taljaa vaunun säätelyyn vaan ainoastaan lukot vaunun molemmin puolin). Eli levangin ja "etuseinän" välinen tila on tavallaan joutilasta. Hyvin on nostinvyyhti mahtunut siinä olemaan. Eikä ole tähän mennessä kallistumisen takia mihinkään liukunut.
        On siihen muuten toinenkin syy, ettei siinä kohdassa kukaan istu: tuulimittarin ja tridatan näytöt on sillä puolen.

        Foilin käyttö teettää tietenkin vähän enemmän töitä, kun purje varsinkin laskiessa ei ole missään kiinni. Käytännössä jonkun pitää olla keulilla ottamassa sitä vastaan, ettei purje mene mereen. Yhtään hitaampi se ei ole ja purjeenvaihdot menevät ilman, että oltaisiin hetkeäkään ilman keulapurjetta. Foilit tulivat käyttöön 70-luvun alussa ennen rullalaitteita, joten mikään uusi keksintö se ei ole. Ensimmäiset rullalaitteet pyörittivät hakasilla litsatun purjeen etustaagin ympärille, foili lisättiin siihen systeemin kehittyessä. Rullalaitteen foilista piti kuitenkin tehdä paksu riittävän vääntöjäykkyyden saamiseksi ja samalla siitä tuli arka iskuille ja taivutukselle. Purjeen nostokin näyttää olevan rullan foilille tosiaan hidasta käsin syöttöä, sille toiselle foilille on syöttäjät ja uran pää muotoiltu helpoksi purjeen nostoa varten. Siksi purje nousee niin nopeasti kuin joku kerkeää fallista kiskomaan. Katsohan seuraavan kerran tarkemmin ympärillesi ja näet kyllä jossain veneessä valkoisen (melkein aina) muovilistan etustaagissa. Meillä on pienehkön seuran kotisatamassakin useampia sellaisia.

        Fallikiepin säilytys levangin ja ruffin seinän välissä edellyttää, ettei levangin säätöjä juurikaan käytetä. Menee se kai niinkin, kun purjehtii siten kuin olen aikaisemmista kirjoituksista ymmärtänyt perhepurjehtijalla olevan tapana. Yleisempänä käytäntönä sitä ei voi pitää edes muilla samantyyppisillä veneillä. Tuskin se siinä paikallaan enää kryssillä pysyy, jos aallokko ja kallistus hieman kasvavat, mutta silloin kai perhepurjehtija ajaa koneella tai pysyttelee poissa mereltä.

        No, päästiinpä pitkään ja kauas vhf:n käytöstä...

      • 44433455
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        Kysehän olikin siitä, että tuossa aiemmin väitettiin foiliksi kutsuttavan vain muuta kuin sitä rullalaitteen osaa. Mutta en tosiaan muista koskaan nähneeni tuollaista "ei-rullaan-kuuluvaa" foilia. Jos keulapurje ei ole rullalaitteessa, niin sitten se on kaikissa näkemissäni noussut jonkinlaisella hakassysteemillä eli keulalla on pelkkä vaijeri. Uskon, jos sanot, että muitakin on. Vaikka jotenkin vaikealta tuollainen tuntuu käytössä; eikös se tee keulapurjeen nostot ja laskut aika hitaiksi?

        Siitä köysivyyhdestä penkillä: minulla on istumalaatikon etuosassa koko laatikon levyinen levankikisko. Sen ja laatikon "etuseinän" väliin jää niin kapea tila, ettei siihen ihminen mahtuisi ja veneessä on "vakiomääräyksenä", että levangin päällä ei istuta tai pidetä kättä tai jalkaa tms. purjeilla kuljettaessa. Se on ihan turvallisuuden vuoksi, sen sinänsä pienen mahdollisuuden varalta, että jotain jäisi vaunun väliin (vanhanaikainen systeemi, ei mitään taljaa vaunun säätelyyn vaan ainoastaan lukot vaunun molemmin puolin). Eli levangin ja "etuseinän" välinen tila on tavallaan joutilasta. Hyvin on nostinvyyhti mahtunut siinä olemaan. Eikä ole tähän mennessä kallistumisen takia mihinkään liukunut.
        On siihen muuten toinenkin syy, ettei siinä kohdassa kukaan istu: tuulimittarin ja tridatan näytöt on sillä puolen.

        No nyt näät suomalaisen foililla varusten veneen ilman rullaa:

        http://www.sarainmaa.fi/photo/ow2003/images/DSCN3692.JPG


        Oikeilla purjehtijoilla on tällaisia, hommaa sinäkin:

        http://www.norfoil.dk/

        Niin luoviminen on hauskaa ja tehokasta verrattuna nykyiseen rullan kanssa räpeltämiseen.

      • priori
        44433455 kirjoitti:

        No nyt näät suomalaisen foililla varusten veneen ilman rullaa:

        http://www.sarainmaa.fi/photo/ow2003/images/DSCN3692.JPG


        Oikeilla purjehtijoilla on tällaisia, hommaa sinäkin:

        http://www.norfoil.dk/

        Niin luoviminen on hauskaa ja tehokasta verrattuna nykyiseen rullan kanssa räpeltämiseen.

        Tai pari Norfoilia tunnetumpaa brändiä:
        http://www.headfoil.com/ ja http://www.tuffluff.com/

        Selvästi suurin lisävaiva rullaan verrattuna on se, että purjeet pitää viikata purjehduksen jälkeen. Mutta miksi purjehduksen pitäisi olla vaivatonta? Koneella ajo on sitä ja samalla kohtuuttoman tylsää. Purjehtimisesta itsestään tulee kunnon välineillä hauskempaa.

      • Perhepurjehtija
        priori kirjoitti:

        Foilin käyttö teettää tietenkin vähän enemmän töitä, kun purje varsinkin laskiessa ei ole missään kiinni. Käytännössä jonkun pitää olla keulilla ottamassa sitä vastaan, ettei purje mene mereen. Yhtään hitaampi se ei ole ja purjeenvaihdot menevät ilman, että oltaisiin hetkeäkään ilman keulapurjetta. Foilit tulivat käyttöön 70-luvun alussa ennen rullalaitteita, joten mikään uusi keksintö se ei ole. Ensimmäiset rullalaitteet pyörittivät hakasilla litsatun purjeen etustaagin ympärille, foili lisättiin siihen systeemin kehittyessä. Rullalaitteen foilista piti kuitenkin tehdä paksu riittävän vääntöjäykkyyden saamiseksi ja samalla siitä tuli arka iskuille ja taivutukselle. Purjeen nostokin näyttää olevan rullan foilille tosiaan hidasta käsin syöttöä, sille toiselle foilille on syöttäjät ja uran pää muotoiltu helpoksi purjeen nostoa varten. Siksi purje nousee niin nopeasti kuin joku kerkeää fallista kiskomaan. Katsohan seuraavan kerran tarkemmin ympärillesi ja näet kyllä jossain veneessä valkoisen (melkein aina) muovilistan etustaagissa. Meillä on pienehkön seuran kotisatamassakin useampia sellaisia.

        Fallikiepin säilytys levangin ja ruffin seinän välissä edellyttää, ettei levangin säätöjä juurikaan käytetä. Menee se kai niinkin, kun purjehtii siten kuin olen aikaisemmista kirjoituksista ymmärtänyt perhepurjehtijalla olevan tapana. Yleisempänä käytäntönä sitä ei voi pitää edes muilla samantyyppisillä veneillä. Tuskin se siinä paikallaan enää kryssillä pysyy, jos aallokko ja kallistus hieman kasvavat, mutta silloin kai perhepurjehtija ajaa koneella tai pysyttelee poissa mereltä.

        No, päästiinpä pitkään ja kauas vhf:n käytöstä...

        No, en tiedä, paljonko on "juurikaan". Tyypillisesti vaunu liikkuu meillä laidasta toiseen aina silloin, kun iso vaihtaa puolta (vaunu viedään silloin päinvastaiseen ääriasentoonsa). Jos sattuu sellainen päivä, että koko ajan luovitaan, niin kai se muutaman kymmenen kertaa siinä liikkuu. Mutta ei ole tapana sitä muuten säädellä vaan ainoastaan taljaa. Enpä ole huomannut, että tämä puuha olisi jotenkin "törmäyskurssilla" sen vieressä lojuvan nostinvyyhdin kanssa. Taisin jo sanoa, että itse levankivaunussa ei ole säätököysiä, kuten uudemmissa näkyy usein olevan, vaan vaunun siirtely on suoraa käsityötä. Sitä ei siksi todellakaan viitsi ruveta liikuttelemaan huvikseen enkä oikeastaan ymmärrä, mitä hyötyäkään siitä olisi. Kallistusmittaria minulla ei ole, mutta jossain 15-20 asteen seutuvilla ilmeisesti ajetaan aika useinkin. Ihmettelen, miksi tuo köysinipun paikoillaan pysyminen sinua niin hämmästyttää; ei ne muutkaan köydet tunnu suuremmin sijoiltaan mihinkään liukuvan. Eihän tiikki kovin liukas materiaali ole, joten en ole itse hämmästynyt asiasta.

        Omassa seurassani on satakunta venettä eikä niissä yhdessäkään tuollaista foilia (pelkkänä, voihan jollakulla olla rullan sisällä sellainen, sitähän ei satamassa näe). Joko on rulla (käytännössä kaikissa yli 30-jalkaisissa lukuunottamatta) tai pelkkä vaijeri. Ja kyllähän vierassatamissakin näkee lähes pelkästään rullapurjeita keulalla. Niissä tosin vähemmän tulee katseltua toisten purjeita, omassa satamassa ne on tullut vartiovuorojen ajankuluksi katseltua ja aika monta niistä veneistä olen sitäpaitsi katsastanutkin.

        Mielenkiintoista silti kuulla tuollaisesta kapistuksesta. Kuriositeetiksi sen kuitenkin arvioisin.

      • priori
        Perhepurjehtija kirjoitti:

        No, en tiedä, paljonko on "juurikaan". Tyypillisesti vaunu liikkuu meillä laidasta toiseen aina silloin, kun iso vaihtaa puolta (vaunu viedään silloin päinvastaiseen ääriasentoonsa). Jos sattuu sellainen päivä, että koko ajan luovitaan, niin kai se muutaman kymmenen kertaa siinä liikkuu. Mutta ei ole tapana sitä muuten säädellä vaan ainoastaan taljaa. Enpä ole huomannut, että tämä puuha olisi jotenkin "törmäyskurssilla" sen vieressä lojuvan nostinvyyhdin kanssa. Taisin jo sanoa, että itse levankivaunussa ei ole säätököysiä, kuten uudemmissa näkyy usein olevan, vaan vaunun siirtely on suoraa käsityötä. Sitä ei siksi todellakaan viitsi ruveta liikuttelemaan huvikseen enkä oikeastaan ymmärrä, mitä hyötyäkään siitä olisi. Kallistusmittaria minulla ei ole, mutta jossain 15-20 asteen seutuvilla ilmeisesti ajetaan aika useinkin. Ihmettelen, miksi tuo köysinipun paikoillaan pysyminen sinua niin hämmästyttää; ei ne muutkaan köydet tunnu suuremmin sijoiltaan mihinkään liukuvan. Eihän tiikki kovin liukas materiaali ole, joten en ole itse hämmästynyt asiasta.

        Omassa seurassani on satakunta venettä eikä niissä yhdessäkään tuollaista foilia (pelkkänä, voihan jollakulla olla rullan sisällä sellainen, sitähän ei satamassa näe). Joko on rulla (käytännössä kaikissa yli 30-jalkaisissa lukuunottamatta) tai pelkkä vaijeri. Ja kyllähän vierassatamissakin näkee lähes pelkästään rullapurjeita keulalla. Niissä tosin vähemmän tulee katseltua toisten purjeita, omassa satamassa ne on tullut vartiovuorojen ajankuluksi katseltua ja aika monta niistä veneistä olen sitäpaitsi katsastanutkin.

        Mielenkiintoista silti kuulla tuollaisesta kapistuksesta. Kuriositeetiksi sen kuitenkin arvioisin.

        Hämmästyttää vain, kuulostaa hyvin oudolta. Minulla kun ei köysikieppi pysy missään kannella paikoillaan sitomatta omassa veneessä, eikä ole pysynyt muissakaan, joita olen purjehtinut. Tuppaavat leviämään kuin jokisen eväät merenkäynnissä. Jos vielä levangin vaunu liikkuu siinä kieppiin koskettaen, ei pysy senkään vertaa ja tiikkiä vasten ovat vain alimmat kierrokset.

        Miksi muuten kryssillä annat vaunun siirtyä laidasta laitaan? Yleensähän kryssillä vaunu pidetään aika lähellä keskustaa tai viedään siitä tuuleen päin haluttaessa purjeeseen enemmän tvistiä, kovemmalla tuulella ehkä sitten hieman alaspäin. Hyötyä liikuttelusta on paljonkin, sehän on ensisijainen isopurjeen säätö.

        Vasta muutaman vuoden on ollut saatavana sellaisia foileja, joita voi käyttää kilpaveneessä ja jotka ovat sen lisäksi osana rullalaitetta ja voivat siten olla rullan sisällä piilossa. Silloin rullalaite on kannen alla. Sellaisia on paremmissa cruiser/racereissa, esim Finn Flyerit. Seurat ovat erilaisia, meidän laiturissa veneitä on puolet siitä mitä teillä, mutta rullattomia foileja on ainakin neljä. Jos taas sattuu paikalle johonkin kilpailutukikohtaan, sellaisia on useimmissa.

      • KO)))/(
        priori kirjoitti:

        Tai pari Norfoilia tunnetumpaa brändiä:
        http://www.headfoil.com/ ja http://www.tuffluff.com/

        Selvästi suurin lisävaiva rullaan verrattuna on se, että purjeet pitää viikata purjehduksen jälkeen. Mutta miksi purjehduksen pitäisi olla vaivatonta? Koneella ajo on sitä ja samalla kohtuuttoman tylsää. Purjehtimisesta itsestään tulee kunnon välineillä hauskempaa.

        Viikkaaminen kuluttaa purjetta, rullaaminen on paras tapa säilyttää purjetta ja rullapurjeseen verrattuna irtopurjeet säilyvätkin hyväkuntoisina kauemmin, koska ne tulee vietyä kuivin tiloihin jos ei käytetä.

        Jotkut veneet ovat jopa suunniteltu siten, että ptikien purjerullien säilyts on vaivatonta.

        http://newimages.yachtworld.com/2/3/6/5/6/2365620_7.jpg?1315397243000

      • mitäs pölö
        KO)))/( kirjoitti:

        Viikkaaminen kuluttaa purjetta, rullaaminen on paras tapa säilyttää purjetta ja rullapurjeseen verrattuna irtopurjeet säilyvätkin hyväkuntoisina kauemmin, koska ne tulee vietyä kuivin tiloihin jos ei käytetä.

        Jotkut veneet ovat jopa suunniteltu siten, että ptikien purjerullien säilyts on vaivatonta.

        http://newimages.yachtworld.com/2/3/6/5/6/2365620_7.jpg?1315397243000

        Säilyttäminen viikattuna on standardi ja sellaisen neulomoltakin toimitetaan. Käytännöllisesti katsoen mihinkään veneeseen ei mahdu ykkös-, eikä kakkosgenuakaan rullattuna.

      • mitäs hermoheikko
        mitäs pölö kirjoitti:

        Säilyttäminen viikattuna on standardi ja sellaisen neulomoltakin toimitetaan. Käytännöllisesti katsoen mihinkään veneeseen ei mahdu ykkös-, eikä kakkosgenuakaan rullattuna.

        Neulomoilta purjeet toimitetaan viikattuina logistiikkasyistä ja First 35:een mahtuu kaikki purjeet sisälle rullattuina.

        http://newimages.yachtworld.com/2/3/6/5/6/2365620_7.jpg?1315397243000

      • 00099090
        juu juu kirjoitti:

        No niin, päästiin asian ytimeen, "istumalaatikon pohjalle purettu vyyhti". Noinhan se tietenkin toimii, mutta ei ainoastaan lukon avaamalla. Muutoin menee jumiin sitä ohjuria vasten samalla tavalla kuin lukkoakin vasten ja lukon taas pitäisi olla jotenkin käden ulottuvilla.

        On sitten jotain jäykkää dyneemaa nostimissa käytössä vai, ei mun mitälie matskua olevat fallit mene jumiin ja ihan kilpavene on, gph luokkaa 630.

      • huuhaa..
        mitäs hermoheikko kirjoitti:

        Neulomoilta purjeet toimitetaan viikattuina logistiikkasyistä ja First 35:een mahtuu kaikki purjeet sisälle rullattuina.

        http://newimages.yachtworld.com/2/3/6/5/6/2365620_7.jpg?1315397243000

        J= 3,7 m ja LP=5,8 m laitetaanko edelleen rullalle ja säilytetään veneessä sisällä? Logistiikkakysymystä olet tarjonnut ennenkin, mutta se on täysin pötyä.

      • sail bigger boats
        huuhaa.. kirjoitti:

        J= 3,7 m ja LP=5,8 m laitetaanko edelleen rullalle ja säilytetään veneessä sisällä? Logistiikkakysymystä olet tarjonnut ennenkin, mutta se on täysin pötyä.

        Ei mahdu joe 17 sisälle 5.8m pitkä purjerulla kauniisti mutta 35 jalkaiseen menee kuten tuohon first 35:een.

      • purjetietoa sulle
        sail bigger boats kirjoitti:

        Ei mahdu joe 17 sisälle 5.8m pitkä purjerulla kauniisti mutta 35 jalkaiseen menee kuten tuohon first 35:een.

        6 m pötkö 10 m veneen sisään... Onnistuu hyvin metriluokissa ja saaristosukeltajissa. Muissa ei ole niin pitkää yhtenäistä tilaa. Onneksi ei ole minkäänlaista tarvettakaan moiseen. Rullalla säilytystä vaativat lähinnä vahvasti hartsatut dacron-purjeet. Edes 3DL-purjeita ei säilytetä rullalla.

    • 334ewee32

      "Falliköydet ovat suorakuituista dyneemaa tai vectrania, enempää valinnanvaraa ei tällä hetkellä ole. "

      Voi ne fallit olla jotain esivenytteyä polyesteriäkin.

      • purjehditaan

        Kai ne sitten voi, jos ei ole varaa oikeisiin falleihin ja vähän sinnepäin olevat kelpaa.

      • mainoksen uhri?
        purjehditaan kirjoitti:

        Kai ne sitten voi, jos ei ole varaa oikeisiin falleihin ja vähän sinnepäin olevat kelpaa.

        Jotkut taas laittavat aivan turhaan rahojansa dyneemafalliin, kun esivenytetty polyesteri olisi aivan yhtä hyvä esim. spinnun tai ison fallina. Vaijerifallitkin ovat "oikeita" falleja, mutta falliköysi on monessa suhteessa vaijerifallia käytännöllisempi. Se ei hakkaa maston eloksointia rikki eikä kuluta trissoja ja on helpompi uusia kuin vaijerifalli, joka pitää pleissata köyteen (useimmat kaiketi teettävät pleissit, kun eivät osaa tai eivät viitsi).

      • väärin meni
        mainoksen uhri? kirjoitti:

        Jotkut taas laittavat aivan turhaan rahojansa dyneemafalliin, kun esivenytetty polyesteri olisi aivan yhtä hyvä esim. spinnun tai ison fallina. Vaijerifallitkin ovat "oikeita" falleja, mutta falliköysi on monessa suhteessa vaijerifallia käytännöllisempi. Se ei hakkaa maston eloksointia rikki eikä kuluta trissoja ja on helpompi uusia kuin vaijerifalli, joka pitää pleissata köyteen (useimmat kaiketi teettävät pleissit, kun eivät osaa tai eivät viitsi).

        Varsinkin ison falliksi polyesteri on kelvotonta, dyneemastakin pitää venyttää rakenteellinen venymä ensin pois. Spinnuun taas ei tarvita esivenytettyäkään, siinä pieni venyvyys on ainoastaan etu vaimentaessaan auki paukahtavan spinnun nykäisyä. Spinnujahan ei enää aikoihin ole tehty nylonista. Vaijerifallit ovat menneen ajan juttuja, joilla ei ole mitään etuja köysifalliin nähden.

      • ja väärääkin tietoa!
        väärin meni kirjoitti:

        Varsinkin ison falliksi polyesteri on kelvotonta, dyneemastakin pitää venyttää rakenteellinen venymä ensin pois. Spinnuun taas ei tarvita esivenytettyäkään, siinä pieni venyvyys on ainoastaan etu vaimentaessaan auki paukahtavan spinnun nykäisyä. Spinnujahan ei enää aikoihin ole tehty nylonista. Vaijerifallit ovat menneen ajan juttuja, joilla ei ole mitään etuja köysifalliin nähden.

        Vertailutietoa dynema vs vectran vs polyesterit on helposti löydettävissä, jos köysifallien ominaisuudet kiinnostavat:
        http://www.ropeworkuk.com/page10.html
        http://www.marlowropes.com/index.php?option=com_content&view=article&id=29&Itemid=67

        Double braid on aivan kelvollinen materiaali falliksi.
        Vaijerifallit eivät ole "menneen ajan juttuja" kahdestakin eri syystä:
        1. jos veneessä on ollut ennestään vaijerifalli, topin nostinkehrä on tehty vaijeria varten eikä köysifalli sovi siihen. Myös kehrä on vaihdettava, jos vaihtaa vaijerifallin köysifalliin.
        2. vaijerifalli on halpa ja kestävä. Varmaankin North Sailsilla tiedetään paljonko vaijerifalleja heiltä tilataan. Käyttäjiä on!

        Fallimateriaalia tärkeämpi on purjeen trimmaus. Ohjeet voit lukea vaikkapa täältä, mikäli asia on sinulle uutta. Kannattaa pitää mielessä sekin, ettei purjekaan ole venymätöntä materiaalia.
        Kilpapurjehtijan tarpeet ovat tietysti hiukan erilaiset kuin keskivertomatkapurjehtijalla.


        http://www.wb-sails.fi/suomi/trimmaus/RikiTrim.pdf

      • väärin meni edelleen
        ja väärääkin tietoa! kirjoitti:

        Vertailutietoa dynema vs vectran vs polyesterit on helposti löydettävissä, jos köysifallien ominaisuudet kiinnostavat:
        http://www.ropeworkuk.com/page10.html
        http://www.marlowropes.com/index.php?option=com_content&view=article&id=29&Itemid=67

        Double braid on aivan kelvollinen materiaali falliksi.
        Vaijerifallit eivät ole "menneen ajan juttuja" kahdestakin eri syystä:
        1. jos veneessä on ollut ennestään vaijerifalli, topin nostinkehrä on tehty vaijeria varten eikä köysifalli sovi siihen. Myös kehrä on vaihdettava, jos vaihtaa vaijerifallin köysifalliin.
        2. vaijerifalli on halpa ja kestävä. Varmaankin North Sailsilla tiedetään paljonko vaijerifalleja heiltä tilataan. Käyttäjiä on!

        Fallimateriaalia tärkeämpi on purjeen trimmaus. Ohjeet voit lukea vaikkapa täältä, mikäli asia on sinulle uutta. Kannattaa pitää mielessä sekin, ettei purjekaan ole venymätöntä materiaalia.
        Kilpapurjehtijan tarpeet ovat tietysti hiukan erilaiset kuin keskivertomatkapurjehtijalla.


        http://www.wb-sails.fi/suomi/trimmaus/RikiTrim.pdf

        Ja missä se väärä tieto oli? Halvimman dyneemalaadun venymä on puolet parhaan polyesterin venymästä ja dyneeman paino on kaksi kolmasosaa polyesteristä. Märkänä painoero on moninkertainen, sillä dyneema on vettä hylkivää. Trimmauksesta ei ole suurtakaan hyötyä, jos falli venyy ja pilaa trimmin.

        Selkeästi suuri enemmistö fallin kehristä kelpaa sellaisenaan sekä vaijerille että köydelle. Vaijerifalli ei ole erityisen halpa ellei tee pleissiä itse, eikä ainakaan kestävä. Sen on useamman vuosikymmenen kokemus molemmista osoittanut. Kokemukseen kuuluu luonnollisesti muutama todella inhottava katkenneeseen vaijerinsäikeeseen repeytynyt sormi. Tehdäänhän niitä vaijerifalleja vielä. Aina löytyy vanhoja jääriä, joiden mielestä teräs on maailman vahvin aine.

      • niinpä niin.... ;-)
        väärin meni edelleen kirjoitti:

        Ja missä se väärä tieto oli? Halvimman dyneemalaadun venymä on puolet parhaan polyesterin venymästä ja dyneeman paino on kaksi kolmasosaa polyesteristä. Märkänä painoero on moninkertainen, sillä dyneema on vettä hylkivää. Trimmauksesta ei ole suurtakaan hyötyä, jos falli venyy ja pilaa trimmin.

        Selkeästi suuri enemmistö fallin kehristä kelpaa sellaisenaan sekä vaijerille että köydelle. Vaijerifalli ei ole erityisen halpa ellei tee pleissiä itse, eikä ainakaan kestävä. Sen on useamman vuosikymmenen kokemus molemmista osoittanut. Kokemukseen kuuluu luonnollisesti muutama todella inhottava katkenneeseen vaijerinsäikeeseen repeytynyt sormi. Tehdäänhän niitä vaijerifalleja vielä. Aina löytyy vanhoja jääriä, joiden mielestä teräs on maailman vahvin aine.

        Kun itse n. 10 v sitten vaihdoin vaijerifallit köysifalleihin, piti kehrät myös vaihtaa. Käytännössä on nimittäin niin, että vaijerille suunnitellun kehrän ura on syvä ja kapea. Köysifallille tarkoitetun kehrän ura on laakeampi ja leveämpi. Jos veneessä on kauan ollut vaijerifalli, kehrän ura on lisäksi kulunut syvemmäksi. Kun sellaiseen kehrään laittaa köysifallin, falli kuluu varsin nopeasi. Siksi kehrä kannattaa vaihtaa. Kustannuskin on suht vähäinen verrattuna fallin hintaan.

        Vaijerifalleista itselläni oli se kokemus, että galvanoitu vaijeri kesti rispaantumattomana selvästi pitempään kuin "rosterinen". Niillä "repeytyneillä sormilla" et varmaankaan tarkoittanut irtirepeämisiä, vaan katkenneiden säikeiden aiheuttamia naarmuja. Jos vaijerifallissa on "tikkuja", falli pitää uusia (tai mieluummin vaihtaa köysifalliin). Jos haluaa pysyä vaijerifalleissa, pleissaaminen on hyvä opetella. Hyvä on osata myös dyneemafallin pleissaus; solmu on heikompi kuin pleissi.

        Omassa veneessäni on muuten dyneemafallit, mutta siltikään en sinun laillasi tyrmäisi polyesterifalleja varsinkaan matkaveneissä. Muistelen myös viimekeväistä luentotilaisuutta uusista purjeista, materiaaleista, trimmaamisesta, jossa käsiteltiin myös polyesterifalleja. Harmi, ettet ollut kuulemassa asiantuntijan mielipidettä!

      • ja juupa juu
        niinpä niin.... ;-) kirjoitti:

        Kun itse n. 10 v sitten vaihdoin vaijerifallit köysifalleihin, piti kehrät myös vaihtaa. Käytännössä on nimittäin niin, että vaijerille suunnitellun kehrän ura on syvä ja kapea. Köysifallille tarkoitetun kehrän ura on laakeampi ja leveämpi. Jos veneessä on kauan ollut vaijerifalli, kehrän ura on lisäksi kulunut syvemmäksi. Kun sellaiseen kehrään laittaa köysifallin, falli kuluu varsin nopeasi. Siksi kehrä kannattaa vaihtaa. Kustannuskin on suht vähäinen verrattuna fallin hintaan.

        Vaijerifalleista itselläni oli se kokemus, että galvanoitu vaijeri kesti rispaantumattomana selvästi pitempään kuin "rosterinen". Niillä "repeytyneillä sormilla" et varmaankaan tarkoittanut irtirepeämisiä, vaan katkenneiden säikeiden aiheuttamia naarmuja. Jos vaijerifallissa on "tikkuja", falli pitää uusia (tai mieluummin vaihtaa köysifalliin). Jos haluaa pysyä vaijerifalleissa, pleissaaminen on hyvä opetella. Hyvä on osata myös dyneemafallin pleissaus; solmu on heikompi kuin pleissi.

        Omassa veneessäni on muuten dyneemafallit, mutta siltikään en sinun laillasi tyrmäisi polyesterifalleja varsinkaan matkaveneissä. Muistelen myös viimekeväistä luentotilaisuutta uusista purjeista, materiaaleista, trimmaamisesta, jossa käsiteltiin myös polyesterifalleja. Harmi, ettet ollut kuulemassa asiantuntijan mielipidettä!

        Kun itse vaihdoin vaijerit dyneemaan, kysyin kehristä Seldeniltä, josta vakuutettiin, että sunnilleen kaikki 80-luvulta eteenpäin tehdyt mastot sopivat sekä köydelle että vaijerille. Seldenin rikien yleisyyden huomioon ottaen tämä kattaa sen mainitsemani enemmistön. Myöhemminolen silti sorvannut uudet kehrät, jotka on kuulalaakeroitu, mutta se on toinen juttu. Kuten sanoit vaihtaminen ei ole suuri juttu sen enempää työltään kuin kustannuksiltaan.

        Galvanoitu vaijeri todella kestää paljon paremmin taivuttelua, eikä ole yhtä herkkää katkomaan säikeitään. Sen sijaan se tietenkin ruostuu ja aloittaa sen näkymättömissä pleissin sisältä. Britit kutsuvat katkenneita säikeitä nimityksellä "meat hook", joka on hyvin kuvaava. Eivät sormet irti repeä, mutta jälki on kaikkea muuta kuin pintanaarmu. Haljennut sormenpää on viikon kipeä.

        Itse olen ollut useammassakin luentotilaisuudessa vuosien varrella ja minulla on henkilökohtaiset suhteet köysikauppaan. Olen siis kuullut useammankin asiantuntijan mielipiteet, jotka ovat olleet kovin yhdensuuntaisia. Vanhan dacronpurjeen kanssa ei ehkä huomaa fallin venymistä erikseen, kun purje venyy vielä enemmän. Minun valintani on ollut jo pitkään venymättömämmät purjemateriaalit ja fallit. Purjeen osalta peruste oli matkapurjehduspainotteinen, dacronpurje olisi ollut paljon raskaampi, eikä olisi noussut kuin puoliväliin ilman vinssiä.

        Pleissaaminen ei ole niin kovin vaikea taito. Kolmilyödyn ja kahdeksansäikeisän palmikon pleissaaminen jopa triviaalia. Loput menevät muutamalla työkalulla, oppaalla ja kärsivällisyydellä. Köysi-vaijeripleissi on niitä hankalimpia tehtäviä, haasteellisempi on oikestaan vain käytössä olleen ja kovaksi vedetyn dyneeman pleissi. Ison fallin päässä käytän silti solmua kahdesta syystä. Se on tietenkin helppo siirtää kun köysi kuluu, mutta pleissin varaan en myöskään koskaan nosta puosun tuolia. Heikko kohta on siinäkin piilossa pleissin sisällä.

      • 12
        ja juupa juu kirjoitti:

        Kun itse vaihdoin vaijerit dyneemaan, kysyin kehristä Seldeniltä, josta vakuutettiin, että sunnilleen kaikki 80-luvulta eteenpäin tehdyt mastot sopivat sekä köydelle että vaijerille. Seldenin rikien yleisyyden huomioon ottaen tämä kattaa sen mainitsemani enemmistön. Myöhemminolen silti sorvannut uudet kehrät, jotka on kuulalaakeroitu, mutta se on toinen juttu. Kuten sanoit vaihtaminen ei ole suuri juttu sen enempää työltään kuin kustannuksiltaan.

        Galvanoitu vaijeri todella kestää paljon paremmin taivuttelua, eikä ole yhtä herkkää katkomaan säikeitään. Sen sijaan se tietenkin ruostuu ja aloittaa sen näkymättömissä pleissin sisältä. Britit kutsuvat katkenneita säikeitä nimityksellä "meat hook", joka on hyvin kuvaava. Eivät sormet irti repeä, mutta jälki on kaikkea muuta kuin pintanaarmu. Haljennut sormenpää on viikon kipeä.

        Itse olen ollut useammassakin luentotilaisuudessa vuosien varrella ja minulla on henkilökohtaiset suhteet köysikauppaan. Olen siis kuullut useammankin asiantuntijan mielipiteet, jotka ovat olleet kovin yhdensuuntaisia. Vanhan dacronpurjeen kanssa ei ehkä huomaa fallin venymistä erikseen, kun purje venyy vielä enemmän. Minun valintani on ollut jo pitkään venymättömämmät purjemateriaalit ja fallit. Purjeen osalta peruste oli matkapurjehduspainotteinen, dacronpurje olisi ollut paljon raskaampi, eikä olisi noussut kuin puoliväliin ilman vinssiä.

        Pleissaaminen ei ole niin kovin vaikea taito. Kolmilyödyn ja kahdeksansäikeisän palmikon pleissaaminen jopa triviaalia. Loput menevät muutamalla työkalulla, oppaalla ja kärsivällisyydellä. Köysi-vaijeripleissi on niitä hankalimpia tehtäviä, haasteellisempi on oikestaan vain käytössä olleen ja kovaksi vedetyn dyneeman pleissi. Ison fallin päässä käytän silti solmua kahdesta syystä. Se on tietenkin helppo siirtää kun köysi kuluu, mutta pleissin varaan en myöskään koskaan nosta puosun tuolia. Heikko kohta on siinäkin piilossa pleissin sisällä.

        Missä kohdassa joudut käsin koskettelemaan vaijeria? Minulla on köysi-vaijeriyhdistelmä. Ainoa vaijerinkohta, johon on tarvis ikinä tarttua, on nostimen päässä, kun siirtää nostimen pois mastolta satamassa ja taas lähtiessä takaisin.
        Olen keskustellut parinkin noita tekevän pajan kanssa ja vastaus on ollut, että jos kerran köysi-vaijeri toimii, niin pelkkä köysi ei tarjoa mitään sellaista etua, että vaihto kannattaisi. Masto ei ole Selden vaan Isomat.
        Kilpapurjehtijoille kai saattaa olla hitusen merkitystä sillä, että köysi on vähän kevyempi. Miten korkea masto sinulla muuten on, jos ei ilman vinssiä nouse iso yli puolenvälin? Itselläni on 16 m, purje 8,4 unssin dacronia ja kyllä se käsin nousee lähes ylös asti. Taitaa olla suunnilleen viimeinen 1-2 metriä, jonka vedän vinssin avulla.

        Mutta siis: köysi on hyvä, mutta niin on köysivaijerikin. Jos veneessä on ennestään jälkimmäinen ja rissat eivät sovi (kuten eivät aina sovi) suoraan köydelle, ei matkapurjehtijan kannata vaihtaa, koska ei hyödy siitä mitään. Jos rissat sopivat, niin pelkkä köysi on tietysti näppärämpi hankkia. Ja muuten: solmu heikentää kestävyyttä enemmän kuin pleissi.

      • priori
        12 kirjoitti:

        Missä kohdassa joudut käsin koskettelemaan vaijeria? Minulla on köysi-vaijeriyhdistelmä. Ainoa vaijerinkohta, johon on tarvis ikinä tarttua, on nostimen päässä, kun siirtää nostimen pois mastolta satamassa ja taas lähtiessä takaisin.
        Olen keskustellut parinkin noita tekevän pajan kanssa ja vastaus on ollut, että jos kerran köysi-vaijeri toimii, niin pelkkä köysi ei tarjoa mitään sellaista etua, että vaihto kannattaisi. Masto ei ole Selden vaan Isomat.
        Kilpapurjehtijoille kai saattaa olla hitusen merkitystä sillä, että köysi on vähän kevyempi. Miten korkea masto sinulla muuten on, jos ei ilman vinssiä nouse iso yli puolenvälin? Itselläni on 16 m, purje 8,4 unssin dacronia ja kyllä se käsin nousee lähes ylös asti. Taitaa olla suunnilleen viimeinen 1-2 metriä, jonka vedän vinssin avulla.

        Mutta siis: köysi on hyvä, mutta niin on köysivaijerikin. Jos veneessä on ennestään jälkimmäinen ja rissat eivät sovi (kuten eivät aina sovi) suoraan köydelle, ei matkapurjehtijan kannata vaihtaa, koska ei hyödy siitä mitään. Jos rissat sopivat, niin pelkkä köysi on tietysti näppärämpi hankkia. Ja muuten: solmu heikentää kestävyyttä enemmän kuin pleissi.

        Juuri siinä kohdassa joutuu koskemaan vaijeria ja juuri se kohta on aina kehrän päällä ja siitä ensimmäisenä säikeet katkeavat. Usein vielä joutuu juoksuttamaan kättä pitkin vaijeria, kun ottaa kiinni läheltä sakkelia ja sakkeli pitää saada käteen kiinnittääkseen sen. Muu osa vaijerista kestäisi isältä pojalle. Yhtälö on hyvin yksinkertainen.

        Solmu heikentää köyttä selvästi enemmän kuin pleissi, se on totta. Jos kuitenkin toimitaan murto-osissa köyden murtolujuutta venymän ja käsiteltävyyden ollessa mitoitusperusteet, ei erolla ole merkitystä. Murtolujuuden mukaan falli voisi olla 4 mm dyneemaa. Puosuntuoliin solmun voi tehdä aina taatusti ehjään köyteen. Ainoa falli, mikä minulta on ikinä katkennut, oli köysi-vaijerifalli, joka peitti pleissistä.

        Mastoa minulla on vain hieman enemmän ja jaksaahan sen ison mastolta vetää toppiin saakka, kun on toinen istumalaatikossa keräämässä löysät pois. Yksin nostaessa tulee parin kuulalaakeroidun plokin kitkat lisää ja jaloilla ruffin seinää vasten ponnistamalla saa purjeen melkein ylös. Pelkin käsivoimin jää selvästi alemmas. Purje on spectraa.

      • 12
        priori kirjoitti:

        Juuri siinä kohdassa joutuu koskemaan vaijeria ja juuri se kohta on aina kehrän päällä ja siitä ensimmäisenä säikeet katkeavat. Usein vielä joutuu juoksuttamaan kättä pitkin vaijeria, kun ottaa kiinni läheltä sakkelia ja sakkeli pitää saada käteen kiinnittääkseen sen. Muu osa vaijerista kestäisi isältä pojalle. Yhtälö on hyvin yksinkertainen.

        Solmu heikentää köyttä selvästi enemmän kuin pleissi, se on totta. Jos kuitenkin toimitaan murto-osissa köyden murtolujuutta venymän ja käsiteltävyyden ollessa mitoitusperusteet, ei erolla ole merkitystä. Murtolujuuden mukaan falli voisi olla 4 mm dyneemaa. Puosuntuoliin solmun voi tehdä aina taatusti ehjään köyteen. Ainoa falli, mikä minulta on ikinä katkennut, oli köysi-vaijerifalli, joka peitti pleissistä.

        Mastoa minulla on vain hieman enemmän ja jaksaahan sen ison mastolta vetää toppiin saakka, kun on toinen istumalaatikossa keräämässä löysät pois. Yksin nostaessa tulee parin kuulalaakeroidun plokin kitkat lisää ja jaloilla ruffin seinää vasten ponnistamalla saa purjeen melkein ylös. Pelkin käsivoimin jää selvästi alemmas. Purje on spectraa.

        Meillä on sitten pikkuisen erilaiset mastot, minulla nimittäin jää pikkuisen matkaa vaijeria näkyviin rissan alapuolelle, kun purje on aivan ylhäällä, joten siihen aivan sakkelin luo ei kohdistu suuremmin hankausta.

        Ja meidän veneessä kaikki köydet tulee istumalaatikkoon ja niitä käsitellään sieltä. Eli myös isopurjeen nostan sieltä, mastolla se olisikin aika hankalaa, koska nostimen ulostuloaukossa on "rissakotelo" niin, että köyttä joutuisi kiskomaan vaakasuoraan aika hankalassa asennossa sivukannella. Nostin juoksee siitä alarissalta järjestelijään (tai mikä sen zydeemin varsinainen nimi nyt lieneekään, jossa on rivissä ja parissa kerroksessa niitä rissoja ja jonka kautta kaikki mastolta tulevat köydet kulkevat) ja siitä köysilukolle. Ihan käsivoimin se nousee.

      • fallien korjailusta
        priori kirjoitti:

        Juuri siinä kohdassa joutuu koskemaan vaijeria ja juuri se kohta on aina kehrän päällä ja siitä ensimmäisenä säikeet katkeavat. Usein vielä joutuu juoksuttamaan kättä pitkin vaijeria, kun ottaa kiinni läheltä sakkelia ja sakkeli pitää saada käteen kiinnittääkseen sen. Muu osa vaijerista kestäisi isältä pojalle. Yhtälö on hyvin yksinkertainen.

        Solmu heikentää köyttä selvästi enemmän kuin pleissi, se on totta. Jos kuitenkin toimitaan murto-osissa köyden murtolujuutta venymän ja käsiteltävyyden ollessa mitoitusperusteet, ei erolla ole merkitystä. Murtolujuuden mukaan falli voisi olla 4 mm dyneemaa. Puosuntuoliin solmun voi tehdä aina taatusti ehjään köyteen. Ainoa falli, mikä minulta on ikinä katkennut, oli köysi-vaijerifalli, joka peitti pleissistä.

        Mastoa minulla on vain hieman enemmän ja jaksaahan sen ison mastolta vetää toppiin saakka, kun on toinen istumalaatikossa keräämässä löysät pois. Yksin nostaessa tulee parin kuulalaakeroidun plokin kitkat lisää ja jaloilla ruffin seinää vasten ponnistamalla saa purjeen melkein ylös. Pelkin käsivoimin jää selvästi alemmas. Purje on spectraa.

        Laitanpa tähän jatkoksi matkapurjehtijan kokemuksia. Pitkillä purjehduksilla pitää varautua fallien korjaamiseen, että välttyisi fallien katkeamisilta. Jos käyttää vaijerifalleja, vaijerin ja köyden välisen pleissin joutuu ennemmin tai myöhemmin uusimaan. Ei ole vaikea tehdä itse. Toinen vaijerifallin heikko kohta on maston topin hankausalue. Jos sillä kohdalla vaijeriin on tullut ns. tikkuja, olen lyhentänyt viallisen pätkän ja pleissannut koussin sakkelin uudelleen. Pleissiohjeet löytyy kirjoista ja varmaan netistäkin. Köysifalli on pitkänmatkanpurjehtijoiden suosima siitä syystä, että sitä on huomattavasti helpompi korjailla. Itsekin vaihdoin trissat (kehrät) ja luovuin vaijerifalleista ennen kolmivuotista purjehdusretkieäni. Köysifallia hankkiessa kannattaa ottaa lyhentämisvaraa. Hankaantuneen kohdan voi leikata pois. Fallin voi myös kääntää, jolloin reivauskorkeuden kulumatkaan eivät pääse pahenemaan fallin uusimistarpeeseen asti.
        Nykyisessä veneessäni isopurje on vain 28 m2, joten sen kyllä nostaa käsivoimin lähelle toppia (vaikka purjeeni ovat paksua dacronia). Vinssiä tarvitaan yleensä loppukiristykseen. Kovan tuulen manöövereissä vinssejä tietysti tarvitaan lähes kaikkeen. Itse en ole huomannut, että köysifallien kastuminen olisi minkäänlainen paino-ongelma cruising-veneissä.
        Kannattaa huomata sekin, että ison mastoliikin löystyminen purjehduksen aikana ei välttämättä johdukaan fallin venymisestä. Omassa veneessäni köysilukko alkoi pikkasen luistaa. Ongelma poistui köysilukon (Spinlock) uusimisella. En huomannut erityistä venymisongelmaa polyesterifalleissani enkä plyesterireiviliinoissani, mutta nykyiset fallini ovat 10mm dyneemaa. Ohuemman vetolujuus varmaan riittäisi, mutta ohutta on vaikeampi käsitellä eikä sellainen varmaankaan pysyisi köysilukoissani.

        Ainoa kerta, jolloin falleja katkeili, oli muuten siirtopurjehdus joitakin vuosia sitten. Hankin käytetyn veneen 90-luvulla ja purjehdin sen marraskuun alussa Itämeren yli Suomeen. Vaijerifalli räpsähti poikki topin trissan kohdalta. Onneksi oli varafalli, joten purje saatiin nopeasti ylös. Myös genuan vaijerifalli katkesi ennen kotirannikkoa. Opetus oli se, että käytettyä venettä ostaessa kannattaa tutkia myös juokseva takila huolellisesti ja tarvittaessa vaihtaa fallit jo ennen siirtopurjehdusta.

      • 323ss
        12 kirjoitti:

        Missä kohdassa joudut käsin koskettelemaan vaijeria? Minulla on köysi-vaijeriyhdistelmä. Ainoa vaijerinkohta, johon on tarvis ikinä tarttua, on nostimen päässä, kun siirtää nostimen pois mastolta satamassa ja taas lähtiessä takaisin.
        Olen keskustellut parinkin noita tekevän pajan kanssa ja vastaus on ollut, että jos kerran köysi-vaijeri toimii, niin pelkkä köysi ei tarjoa mitään sellaista etua, että vaihto kannattaisi. Masto ei ole Selden vaan Isomat.
        Kilpapurjehtijoille kai saattaa olla hitusen merkitystä sillä, että köysi on vähän kevyempi. Miten korkea masto sinulla muuten on, jos ei ilman vinssiä nouse iso yli puolenvälin? Itselläni on 16 m, purje 8,4 unssin dacronia ja kyllä se käsin nousee lähes ylös asti. Taitaa olla suunnilleen viimeinen 1-2 metriä, jonka vedän vinssin avulla.

        Mutta siis: köysi on hyvä, mutta niin on köysivaijerikin. Jos veneessä on ennestään jälkimmäinen ja rissat eivät sovi (kuten eivät aina sovi) suoraan köydelle, ei matkapurjehtijan kannata vaihtaa, koska ei hyödy siitä mitään. Jos rissat sopivat, niin pelkkä köysi on tietysti näppärämpi hankkia. Ja muuten: solmu heikentää kestävyyttä enemmän kuin pleissi.

        Venymiä ja käden haavoja ikävämpi juttu on vaijerifallien tekemät naarmut mastossa. Siispä pyykinarukin on parempi falli kuin vaijeri, ei tule haavoja eikäå kolhi mastoa.

      • priori
        12 kirjoitti:

        Meillä on sitten pikkuisen erilaiset mastot, minulla nimittäin jää pikkuisen matkaa vaijeria näkyviin rissan alapuolelle, kun purje on aivan ylhäällä, joten siihen aivan sakkelin luo ei kohdistu suuremmin hankausta.

        Ja meidän veneessä kaikki köydet tulee istumalaatikkoon ja niitä käsitellään sieltä. Eli myös isopurjeen nostan sieltä, mastolla se olisikin aika hankalaa, koska nostimen ulostuloaukossa on "rissakotelo" niin, että köyttä joutuisi kiskomaan vaakasuoraan aika hankalassa asennossa sivukannella. Nostin juoksee siitä alarissalta järjestelijään (tai mikä sen zydeemin varsinainen nimi nyt lieneekään, jossa on rivissä ja parissa kerroksessa niitä rissoja ja jonka kautta kaikki mastolta tulevat köydet kulkevat) ja siitä köysilukolle. Ihan käsivoimin se nousee.

        Noinhan se kaikissa jää pätkä vaijeria sakkelin yläpuolelle. Ja säikeet katkeilevat siitä kohtaa, joka on mutkalla ja vedossa kehrän päällä. Siitä kohtaa vaijeria myös usein ottaa kiinni käsittelyä varten. Mastosi on ilmeisesti kannella olevaa mallia, jossa kaikki köydet tulevat mastonjalasta ulos. Siinäpä taas yksi syy suosia kölille stepattua mastoa, jossa ulostulot ovat korkeammalla. Siitä on oikein hyvä vetää falleista ylhäältä alas huomattavasti pienemmin kitkoin, joita mutkista seuraa plokien laaadusta riippumatta.

        Alempana jo mainittiin vaijerien kuluttavuus mastoa vasten. Lisätään ikäviin ominaisuuksiin äkäinen karkaaminen vaijerin painon takia kun (ei jos) falli pääsee käsistä. Hidastuukin vain pikkuisen pään osuessa veteen saakka.

      • fallien kilkutus
        323ss kirjoitti:

        Venymiä ja käden haavoja ikävämpi juttu on vaijerifallien tekemät naarmut mastossa. Siispä pyykinarukin on parempi falli kuin vaijeri, ei tule haavoja eikäå kolhi mastoa.

        Kuuluu jo hyviin tapoihinkin, ettei jätä falleja hakkaamaan mastoon. Se on selvä, että vaijerifallin jättäminen mastoa hakkaamaan kuluttaa alumiinimaston eloksoinnin nopeammin kuin köysifallien hakkaaminen. Ei vaijerifallit naaarmuta mastoa, jos viitsii huolehtia kolkutuksen estosta. Purjehtiessa vaijerifalli on maston sisällä, naarmutusjuttu koskee satamaseisokkia. Sitä kai tarkoititkin?

        Käykääpä tuulisella kelillä kuuntelemassa venesatamissa. Yleensä siellä fallit paukkuu ja kilkuttaa mastoja vasten. Taitaa fallien meteli olla meikäläisissä venesatamissa yleisempää kuin oli brittiläisissä marinoissa. Se oli oma havaintoni. Ehkä muutkin ovat huomanneet?

        Onko pyykkinarujuttusi vitsikäs? En ymmärtänyt pointtiasi.

      • sisäpuolista kilkett
        fallien kilkutus kirjoitti:

        Kuuluu jo hyviin tapoihinkin, ettei jätä falleja hakkaamaan mastoon. Se on selvä, että vaijerifallin jättäminen mastoa hakkaamaan kuluttaa alumiinimaston eloksoinnin nopeammin kuin köysifallien hakkaaminen. Ei vaijerifallit naaarmuta mastoa, jos viitsii huolehtia kolkutuksen estosta. Purjehtiessa vaijerifalli on maston sisällä, naarmutusjuttu koskee satamaseisokkia. Sitä kai tarkoititkin?

        Käykääpä tuulisella kelillä kuuntelemassa venesatamissa. Yleensä siellä fallit paukkuu ja kilkuttaa mastoja vasten. Taitaa fallien meteli olla meikäläisissä venesatamissa yleisempää kuin oli brittiläisissä marinoissa. Se oli oma havaintoni. Ehkä muutkin ovat huomanneet?

        Onko pyykkinarujuttusi vitsikäs? En ymmärtänyt pointtiasi.

        Muuten olen samaa mieltä mutta tuo venesatamissa kuunteleminen: kyllähän _suurin_ osa kilkkumiesta tulee mastojen sisältä, siihen ei auta vaikka vetää maston ulkopuolelle jäävän osan fallista irti mastosta (joo, ei kaikki osaa tätäkään). Sisäpuolisen kilkutuksen voi estää jos saa mastoa taivutettua riittävästi. Tämä ei tietty onnistu kaikissa veneissä.

      • 12
        priori kirjoitti:

        Noinhan se kaikissa jää pätkä vaijeria sakkelin yläpuolelle. Ja säikeet katkeilevat siitä kohtaa, joka on mutkalla ja vedossa kehrän päällä. Siitä kohtaa vaijeria myös usein ottaa kiinni käsittelyä varten. Mastosi on ilmeisesti kannella olevaa mallia, jossa kaikki köydet tulevat mastonjalasta ulos. Siinäpä taas yksi syy suosia kölille stepattua mastoa, jossa ulostulot ovat korkeammalla. Siitä on oikein hyvä vetää falleista ylhäältä alas huomattavasti pienemmin kitkoin, joita mutkista seuraa plokien laaadusta riippumatta.

        Alempana jo mainittiin vaijerien kuluttavuus mastoa vasten. Lisätään ikäviin ominaisuuksiin äkäinen karkaaminen vaijerin painon takia kun (ei jos) falli pääsee käsistä. Hidastuukin vain pikkuisen pään osuessa veteen saakka.

        Erehdyit arvauksessasi, masto menee kannen läpi ja nostimet tulevat ulos hieman kannen yläpuolella. Kitkat eivät ole olleet ongelma; kuten sanoin, 32 neliön isopurje nousee istumalaatikossa vetäen lähes ylös asti käsin. Loppukiristykseen tietysti tarvitsen vinssiä. Ylipäätään olen sitä mieltä, että sekä mukavuuden että turvallisuuden vuoksi kaikki köydet pitää olla hallittavissa istumalaatikosta kannelle nousematta.

        Näköjään pienistä tottumuseroista tulee suuri vaikutus. Minä en tartu nostimeen kuten ilmeisesti sinä, 10-15 cm sakkelin yläpuolella, vaan sakkeliin ja aivan sen yläpuolelle. Tosin vaijeri näyttää myös olevan ehjä eli eipä ole niitä säikeitä repimässä.

        Tuota nostimen karkaamisjuttua en nyt ihan tajunnut. Yhden kerran on karannut käsistä, mutta nimenomaan se purjeenpuoleinen pää ja siinä oli eduksi, että vaijeri painaa enemmän kuin köysi. Jos nostin olisi ollut kokonaan köyttä, niin olisi saattanut olla melko hankala kuvio saada se kiinni. Mutta ihan kuin olisit tarkoittanut, että nostimen alapää karkaa? Sellaista ei ole ikinä tapahtunut meille. Saattaa olla, että tässä taas on etua siitä, että köydet tulevat istumalaatikkoon (nostinta on maston alapäässä vapaana enemmän ja ehkä sitä kitkaakin sitten on hidastamassa). Enkä oikein tajua, miten se voisi karata. Okei, jos purjeen ollessa alhaalla on unohdettu köysilukko auki, niin ehkä se siitä ajanmyötä voisi livistää.

      • ddfffdsf
        sisäpuolista kilkett kirjoitti:

        Muuten olen samaa mieltä mutta tuo venesatamissa kuunteleminen: kyllähän _suurin_ osa kilkkumiesta tulee mastojen sisältä, siihen ei auta vaikka vetää maston ulkopuolelle jäävän osan fallista irti mastosta (joo, ei kaikki osaa tätäkään). Sisäpuolisen kilkutuksen voi estää jos saa mastoa taivutettua riittävästi. Tämä ei tietty onnistu kaikissa veneissä.

        Olen vähän eri mieltä tuosta. Väittäisin, että se maston sisäpuolinen kolina ei juuri kuulu laiturille tai muihin veneisiin, ainoastaan veneen sisälle. Silloin kun laiturille asti kuuluu kilkatusta kuuluu, niin jokin hakkaa nimenomaan ulkopuolelta mastoa vasten.

      • miksi muka?
        ddfffdsf kirjoitti:

        Olen vähän eri mieltä tuosta. Väittäisin, että se maston sisäpuolinen kolina ei juuri kuulu laiturille tai muihin veneisiin, ainoastaan veneen sisälle. Silloin kun laiturille asti kuuluu kilkatusta kuuluu, niin jokin hakkaa nimenomaan ulkopuolelta mastoa vasten.

        Äänen kuulumisen kannalta on aivan saman tekevää, kummalta puolen mastoa kilkatus lähtee, sisältä vai ulkoa. Ne erottaa lähinnä siitä, että sisältä tuleva ääni tulee veneen heilumisen tahdissa, eli pienemmällä taajuudella. Paitsi silloin kun masto lähtee tuulessa pumppaamaan.

      • 3244322
        12 kirjoitti:

        Erehdyit arvauksessasi, masto menee kannen läpi ja nostimet tulevat ulos hieman kannen yläpuolella. Kitkat eivät ole olleet ongelma; kuten sanoin, 32 neliön isopurje nousee istumalaatikossa vetäen lähes ylös asti käsin. Loppukiristykseen tietysti tarvitsen vinssiä. Ylipäätään olen sitä mieltä, että sekä mukavuuden että turvallisuuden vuoksi kaikki köydet pitää olla hallittavissa istumalaatikosta kannelle nousematta.

        Näköjään pienistä tottumuseroista tulee suuri vaikutus. Minä en tartu nostimeen kuten ilmeisesti sinä, 10-15 cm sakkelin yläpuolella, vaan sakkeliin ja aivan sen yläpuolelle. Tosin vaijeri näyttää myös olevan ehjä eli eipä ole niitä säikeitä repimässä.

        Tuota nostimen karkaamisjuttua en nyt ihan tajunnut. Yhden kerran on karannut käsistä, mutta nimenomaan se purjeenpuoleinen pää ja siinä oli eduksi, että vaijeri painaa enemmän kuin köysi. Jos nostin olisi ollut kokonaan köyttä, niin olisi saattanut olla melko hankala kuvio saada se kiinni. Mutta ihan kuin olisit tarkoittanut, että nostimen alapää karkaa? Sellaista ei ole ikinä tapahtunut meille. Saattaa olla, että tässä taas on etua siitä, että köydet tulevat istumalaatikkoon (nostinta on maston alapäässä vapaana enemmän ja ehkä sitä kitkaakin sitten on hidastamassa). Enkä oikein tajua, miten se voisi karata. Okei, jos purjeen ollessa alhaalla on unohdettu köysilukko auki, niin ehkä se siitä ajanmyötä voisi livistää.

        Vaijerit alle 40 jalkaisten falleissa on historiaa köysiteknologian kehittyessä. Jos vaijerit nostimissa olisi jotenkin superior vs köydet, niin veistämöt käyttäisi vaijereita nostimissa, mutta kun käyttävät köysiä. Köysinostin on yksinkertaisempi kuin vaijeri ja kaikki mikä yksinkertaistaa purjehdusta vauhtia menettämättä on plussaa.

      • käykää katsomassa!
        ddfffdsf kirjoitti:

        Olen vähän eri mieltä tuosta. Väittäisin, että se maston sisäpuolinen kolina ei juuri kuulu laiturille tai muihin veneisiin, ainoastaan veneen sisälle. Silloin kun laiturille asti kuuluu kilkatusta kuuluu, niin jokin hakkaa nimenomaan ulkopuolelta mastoa vasten.

        Aika helppo on tuulisessa satamassa omin silmin nähdä, mistä se fallien pauke ja kova kilkatus lähtee. Kyllä kovin ääni liittyy nimenomaan niihin veneisiin, joissa fallit kieppuu ja hakkaa mastoa ulkopuolelta.
        Niissä veneissä, joissa fallihaka on siirretty esim. mantookiin tai puomin nokkaan (ja genua spinnufallit keulakaiteeseen) ääntä ei kuule. Katselin tätä viimeksi eilen illalla, kun navakka tuuli osui venesatamaamme.

        Se on totta, että maston sisällä heiluvat fallit aiheuttavat ääniä, mutta ne häiritsevät enemmän veneessä olijoita kuin naapureita.
        Yhdessa aikaisemmassa veneessäni oli riesa mastokaapeleista, jotka kolkuttivat.

      • 40, 50, 60
        3244322 kirjoitti:

        Vaijerit alle 40 jalkaisten falleissa on historiaa köysiteknologian kehittyessä. Jos vaijerit nostimissa olisi jotenkin superior vs köydet, niin veistämöt käyttäisi vaijereita nostimissa, mutta kun käyttävät köysiä. Köysinostin on yksinkertaisempi kuin vaijeri ja kaikki mikä yksinkertaistaa purjehdusta vauhtia menettämättä on plussaa.

        Miksi eivät olisi yli 40-jalkaisissa?

      • summa summarum
        12 kirjoitti:

        Missä kohdassa joudut käsin koskettelemaan vaijeria? Minulla on köysi-vaijeriyhdistelmä. Ainoa vaijerinkohta, johon on tarvis ikinä tarttua, on nostimen päässä, kun siirtää nostimen pois mastolta satamassa ja taas lähtiessä takaisin.
        Olen keskustellut parinkin noita tekevän pajan kanssa ja vastaus on ollut, että jos kerran köysi-vaijeri toimii, niin pelkkä köysi ei tarjoa mitään sellaista etua, että vaihto kannattaisi. Masto ei ole Selden vaan Isomat.
        Kilpapurjehtijoille kai saattaa olla hitusen merkitystä sillä, että köysi on vähän kevyempi. Miten korkea masto sinulla muuten on, jos ei ilman vinssiä nouse iso yli puolenvälin? Itselläni on 16 m, purje 8,4 unssin dacronia ja kyllä se käsin nousee lähes ylös asti. Taitaa olla suunnilleen viimeinen 1-2 metriä, jonka vedän vinssin avulla.

        Mutta siis: köysi on hyvä, mutta niin on köysivaijerikin. Jos veneessä on ennestään jälkimmäinen ja rissat eivät sovi (kuten eivät aina sovi) suoraan köydelle, ei matkapurjehtijan kannata vaihtaa, koska ei hyödy siitä mitään. Jos rissat sopivat, niin pelkkä köysi on tietysti näppärämpi hankkia. Ja muuten: solmu heikentää kestävyyttä enemmän kuin pleissi.

        Ollaanpa täällä tosiaan "yleistä veneilystä"-asialla ja ketterästi vhf-kuuntelusta nostimen kuituihin, sic!

        Lueskeltuani ketjua läpi, tuli saldoksi kolme köysi/vaijerinostimen katkeamista ja niiden säännöllistä korjausta, mitä ei edes kehuttu antoisaksi puhdetyöksi. Pleissejä tekevän pajan ei tosiaan kannata suositella asiakkailleen vaihtoa köyteen. Ennen pitkää sama paja saa vielä tilauksen vaijerin syömän maston uusimisestakin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia

      "Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoaine­tuki­järjestelmän, kun energianhinnat nousi
      Maailman menoa
      41
      3030

    2. Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta

      🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs
      Maailman menoa
      44
      2865

    3. 100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman

      Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es
      Maailman menoa
      48
      2483

    4. Iso poliisioperaatio Lapualla

      Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo
      Lapua
      46
      2235

    5. Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin

      Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks
      Maailman menoa
      24
      2068

    6. Olen aika varma

      että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa
      Ikävä
      58
      1830

    7. Oletko nähnyt hänet ilman...

      Vaatteita!?
      Ikävä
      45
      1739

    8. Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys

      Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä
      Maailman menoa
      37
      1590

    9. Oon niin surullinen

      Ettei meistä tullut sitä mitä toivoin
      Ikävä
      45
      1513

    10. Mitä sitten odotat

      Jos seurailet vain tekemisiäni
      Ikävä
      26
      1361
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt