Täällä on alkanut olla kirjoituksia, joissa narsistien uhrit kertovat elämästään narsistien kanssa. Hyvin monet vastausviestit ovat sitten mollaus- ja syyttelyviestejä, joissa joko haukutaan uhri tai sitten yritetään selittää narsistien kammottavienkin tekojen olevan normaaleja. Joukossa on kyllä joitakin selkeästi asiaa uhrin kannalta ymmärtäviä, jotka haluavat auttaa ja tietävät, mitä elämä narsistin kanssa on, mutta nämä narsistien puolustelijat iskevät kuin haukat melkein jokaiseen viestiin.
Jos haluat keskustella ASIALLISESTI asiasta ja saada vertaistukea, niin tiedoksi sellaisille, jotka eivät vielä tiedä, että on olemassa myös
http://www.narsistienuhrit.info/vertaistukifoorumi.html
jossa narsistien narsistiset viestit poistetaan surutta ja jos eivät usko heidät poistetaan palstalta. Moderointi on hyvää ja tarkkaa tämän suhteen. Modet ovat tietääkseni myös kaikki itse tai ovat olleet narsistien uhreina, joten heillä on myös omakohtainen kokemus siitä, miten narsistit toimii.
Tätä palstaa voi suurelta osin käyttää vain sen toteamiseen, että miten narsisti toimii ja miten suhtautuu asioihin. Joukossa on myös muutama järkevä ja asiallinen ihminen täälläkin, joka aidosti ymmärtää. Sitten on myös sellaisia jotka puolustelevat narsisteja ja vähättelevät uhrien kokemuksia, mutta joskus saattavat hetkellisesti olla ymmärtävinään uhria mutta seuraavassa ketjussa hehkuttavatkin narsistien erinomaisuutta ja vähättelevät ja haukkuvat ja syyllistävät uhreja.
Uhri ei ole mitenkään syyllinen siihen, miten narsisti toimii ja tuhoaa. Vaikka täällä kehotetaankin usein uhreja hakemaan syytä itsestään ja väitetään selvän narsistin toimivan normaalisti, niin uhrin kannattaa uskoa omia tuntemuksiaan ja itseään.
Tätä palstaa voi pääosin käyttää vain siihen, että toteaa että täällä monet kirjoittavat samaan tyyliin kuin se narsisti jonka kanssa on ollut itse tekemisissä on toiminut ja sinuun suhtautunut. Siis sama p*ska eri paketissa.
Jos haluat keskustella ASIALLISESTI asiasta ja saada vertaistukea, niin tiedoksi sellaisille, jotka eivät vielä tiedä, että on olemassa myös
http://www.narsistienuhrit.info/vertaistukifoorumi.html
jossa narsistien narsistiset viestit poistetaan surutta ja jos eivät usko heidät poistetaan palstalta. Moderointi on hyvää ja tarkkaa tämän suhteen. Modet ovat tietääkseni myös kaikki itse tai ovat olleet narsistien uhreina, joten heillä on myös omakohtainen kokemus siitä, miten narsistit toimii.
Tätä palstaa voi suurelta osin käyttää vain sen toteamiseen, että miten narsisti toimii ja miten suhtautuu asioihin. Joukossa on myös muutama järkevä ja asiallinen ihminen täälläkin, joka aidosti ymmärtää. Sitten on myös sellaisia jotka puolustelevat narsisteja ja vähättelevät uhrien kokemuksia, mutta joskus saattavat hetkellisesti olla ymmärtävinään uhria mutta seuraavassa ketjussa hehkuttavatkin narsistien erinomaisuutta ja vähättelevät ja haukkuvat ja syyllistävät uhreja.
Uhri ei ole mitenkään syyllinen siihen, miten narsisti toimii ja tuhoaa. Vaikka täällä kehotetaankin usein uhreja hakemaan syytä itsestään ja väitetään selvän narsistin toimivan normaalisti, niin uhrin kannattaa uskoa omia tuntemuksiaan ja itseään.
Tätä palstaa voi pääosin käyttää vain siihen, että toteaa että täällä monet kirjoittavat samaan tyyliin kuin se narsisti jonka kanssa on ollut itse tekemisissä on toiminut ja sinuun suhtautunut. Siis sama p*ska eri paketissa.
Vastaukset 81
Vanhimmat
Eiköhän jokainen jo tunne tuon paikan ja kirjoittelekkin siellä aktiivisesti.
Dii ih... onhan tästä abouttiarallaa ollut noin miljoona kertaa jo puhetta, että onko se riittävä kanava vai pitäisikö tämäkin moderoida sellaiseksi.
Valinnanvapaus on mielestäni parempi vaihtoehto, eli oman mielipiteen mukaan valitsee tullako tänne "kiusattavaksi" ja eriävien mielipiteidenkin tai katsantokantojen/vaihtoehtojen seuraan vai pysyäkö turvallisemmalla vyöhykkeellä vertaisten kanssa.
Tällaista vapaata palstaa ja kaikkea kun ei voi hallita mitenkään.
Siinäpä olet oikeassa. Täällä on sellainen ... miten sen nyt sanoisi... - mukava ja lämminhenkinen ilmapiiri. Me pidämme toisistamme huolta, halittelemme ja lähettelemme toisillemme mansikoita. Olisi sääli, jos sellainen narsistinen käyttäytyminen moderoitaisiin pois.
* lämpöinen hali Lynelle *
*rutistaa takaisin*
Uskon että sellaiset, jotka ovat jo pidempään tunnistaneet läheisensä olevan melko varmasti nph tai joiden läheiset ovat jopa saaneet tämän diagnoosin, useimmat tuntevat jo paikan, mutta uskon myös että sellaiset jotka ovat vasta äskettäin havahtuneet asiaan, eivät välttämättä tiedä tällaisen palstan olemassa oloa. Myös sellaiset uhrit, jotka tietävät jo paljon narsistisesta persoonallisuushäiriöstä osaavat tälläkin palstalla "suodattaa" asioita, huomaavat täällä selvästi narsistien kirjoitukset.
Toki ihmisillä on valinnanvapaus, ei ole mitään tarkoitusta siihen puuttuakaan mutta on hyvä tietää tuonkin palstan olemassa olosta, jos ei vielä satu tietämään.
Toki, toki, valinnanvapaus on, eikä mikään estä kirjoittelemasta useammalla saitilla ... sitä paitsi olen havainnut, että täällä välillä käy nimettömiä kirjoittelijoita vähän 'tuulettumassa' - vihaa voi purkaa niin monella tavalla.
:D
Miiiiiteeeenkä niin tuulettumassa ;) ?
Mä lähen nyt tuulettuu tonne salille ja aion penkata tän ylimääräsen energiani pois. See ya later.
"Täällä on sellainen ... miten sen nyt sanoisi... - mukava ja lämminhenkinen ilmapiiri. Me pidämme toisistamme huolta, halittelemme ja lähettelemme toisillemme mansikoita. Olisi sääli, jos sellainen narsistinen käyttäytyminen moderoitaisiin pois."
Tuollainen käyttäytyminen ei ole narsistisesti persoonallisuushäiriöiselle kuuluvaa, luot väärää mielikuvaa kun puhut (ilmeisesti tarkoituksella) "sellaisesta narsistisesta käyttäytymisestä", minkä moni voi ymmärtää että se kuuluu hph:lle.
Sitä paitsi tuo väitteesi ei pidä paikkaansa, usein vastaukset vääristelee sitä mitä nph todella on (halituksista ja mansikoista riippumatta), antaa ihan väärää tietoa (esim. että narsistin voi helposti parantaa kun totuus on että hyvin harvoin, jo siitäkin syystä että harvoin narsisti tiedostaa/myöntää mitään olevan itsessään vialla ja hakeutuu parannettavaksi, niitä on hyvin pieni osa narsisteista ja vielä heistäkin suurin osa keskeyttää terapian, koska eivät pysty katsomaan itseään peiliin vaan katsovat olevansa itse pätevämpiä hoitamaan itsensä kuin terapeutti tms) ja tuota halittelua ja mansikoiden lähettelyä harrastaa vain hyvin pieni porukka, mutta jos tämän pienen porukan kanssa on eri mieltä, useimmiten saa osakseen halveksuntaa, mitätöintiä ja haukkumista.
Ei huono ... taidan itsekin häippästä tuulettuun tonne ulos... tässä tulee muuten ihan hökkimöperöks ...
Ihan outoa on täällä ollut se, että muutamilla tuntuu olevan pakottava tarve yleisellä keskustelupalstalla lähetellä noita hyvin intiimejäkin hellittelysanoja toisilleen kun luulisi, jos ollaan niin läheisiä ja rakkaita ystäviä niin niiden oikea paikka olisi tavatessa ja yksityisissä viesteissä jne, mutta nämä tuntuvat nimenomaan tarvitsevan yleisön noille?????? Sitten kuitenkin saa toisaalta kuvan joistakin heidän kirjoituksistaan että näistä harvat ovat edes tavanneet toisiaan koskaan?!?
http://naurunappula.com/630119/ala-ota-sita-vakavasti
* hali sullekin mikämättää1234 *
ja se pakollinen juutuubilinkki
Selena Gomez & The Scene - Love You Like A Love Song
KAIKILLE iiso hali :)
* halaa takaisin kaikkia * (:
Vaihtoehto C: Ei kumpikaan.
Chisu on muuten taas tehnyt loistavan itsesäälittelybiisin jos on kokenut kovia :
http://www.youtube.com/watch?v=Egs3VfbhQLM
Kaikille narsujen kanssa eläville tai eläneille
Ei narsistien uhreille ole oleellista itsensäsäälittely, ainakaan määräävänä tekijänä, mutta on tärkeää tietää, miten narsisti nujertaa uhrinsa, millä tavalla narsisti toimii, heillä kun on hyvin saman tapaiset kaavat toimia jne, muun muassa sen vuoksi se on tärkeää, että pystyisivät näkemään, että se kaikki syyllistäminen ja mitätöiminen ja henkinen joskus fyysinen väkivalta ei johdukaan uhrista ja siitä että uhri tekee koko ajan väärin vaan kuuluu narsistin sairauteen että he näin tekevät. Tavoitteenahan on rakentaa itsetuntoansa, oppia rakastamaan itseään, päästä pois narsistin vaikutuspiiristä, että alkaa taas nähdä asioita selkeämmin. Ei sen narsistin uhrit infon ole tarkoituskaan edistää säälissä rypemistä ja tilanteeseen jäämistä vaan uhrin voimaantumista kun useinkaan narsistin uhri ei ole uhri muuten kuin narsistin suhteen ja siitä uhriudesta on tarkoitus päästä pois niin ettei olisi enää kenenkään uhri. Uhrius ei ole mikään pysyvä olotila eikä mielestäni välttämättä myöskään uhrien luonteenpiirre mielestäni.
kuuluu narsistin sairauteen että he näin tekevät = eli narsistit tekevät näin, saadakseen valtaa ja toisen ihmisen hallintaansa narsistit pyrkivät murskaamaan uhrinsa itsetunnon ja minuuden.
No voi kiesus kun tarkoitin vain sitä, että eilen kuullessani sen ensi kertaa soitossa, tuli mieleeni heti tällaiset suhteet.
Relax =)
No sitähän juuri kommentoinkin että sulle tuli biisin kuultuasi mieleen itsensä säälittely. Onhan uhreilla syytäkin säälitellä itseään mutta vielä tärkeämpää on päästä pois narsistin vaikutuspiiristä ja voimaantua ja pitää puolensa.
Itse tulkitsen että laulu kertoo huomionhakuisesta, joka kokee jäävänsä vaille huomiota ja tämä johtanut kohdehäiriöön, missä kipu tämän pettymyksen käsittelyvaiheessa täyttänyt tyhjiön. Tunnetasolla tällainen tapaus herättää helposti halveksuntaa muissa ihmisissä. Ammatillinen näkökulma auttaa tajuamaan tällaisiakin kehitysvaiheita. Itseisarvoa olemisenmuotona ehkä ei.
Oli tuosta Chisun biisistä tuo arvio. En osaa käyttää tätä systeemiä, mutta selvitän jos menee väärään kohtaan.
Ja Chisun biisistäkö tässä oli tarkoitus aloituksen mukaan keskustella?
Chisu on ärsyttävä ja samaa itkua aina
Synnyin kauan aikaa sitten hyvin narsistihenkiseen perheeseen. Minua kohdeltiin erittäin julmasti jo syntymästäni lähtien. Kaikenmuotoista kidutusta..laiminlyöntiä..vähättelyä..nimittelyä. Kaikki tämä oli jatkuvaa ja jokapäiväistä. Oma arvoni poljettiin maan tasalle. Oma äitini yhdessä siskoni kanssa olivat pahimmat mestaajani. Kaiken lisäksi uskonnollista väkivaltaa oli rajuna. Helluntailaisäiti ja sisko. Mutta olen selvinnyt. Se on täydellinen ihme. En ollutkaan niin heikko ja avuton kuin miksi he minua nimittelivät. Kymmeniä vuosia.....
"Tätä palstaa voi pääosin käyttää vain siihen, että toteaa että täällä monet kirjoittavat samaan tyyliin kuin se narsisti jonka kanssa on ollut itse tekemisissä on toiminut ja sinuun suhtautunut."
Totta.
Hmm... pahalta tuntuu sanoa, mutta kerrankin olen sinun kanssa jostain samaa mieltä.
Kun otetaan minun (ja eräiden muiden mm. Halebob) näkökannat narsismista, sinun näkökantasi narsistisista persoonallisuushäiriöisistä ja sitten niiden palstan 'kylmien' ihmisten kommentit ja laitetaan ne samalle viivalle, ilman turhaa tunnelatausta, mikä tarkoittaa täysin ulkopuolista lukijaa, kuva narsismista ja narsistisesta persoonallisuushäiriöstä palstalta välittyy.
Jos otan kiven ja heitän sillä ikkunan rikki, ikkunan rikkoutuminen on minun syyni.
Se syy, minkä järjestään kaikki kunnolla uhriutuneet (vaikka en pidäkään sanan uhri luonteesta ollenkaan) kokevat jotenkin itseään loukkaavina tai jotain, mitä pitäisi penkoa itsestään suhteessa narsistiin, niin se syy on se tekijä itsessä mikä ei saanut lähtemään. Ei saanut lopettamaan leikkiä aiemmin kesken, ei saanut puolustettua itseänsä tarpeeksi. Että ei sen kummempaa syyttelyä.
Edes narsisti ei pysty seurustelemaan kenenkään kanssa väkisin. Parisuhteeseen tarvitaan kaksi. KAKSI. Joten, syytä molemmissa mikäli sitä SYYLLISTÄ pitää hakea milloin mihinkin.
Mutta se syy, että miksi sittenkin jäi, kaikesta huolimatta, se on jokaisessa sen valinnan tehneessä itsessään. Ja joskus toisinaan jopa yhtä hyvin kätkettynä kuin alkuvaiheessa narsistilla se narsisminsa. Joten, eiköhän joukolla lopeteta tää jatkuva herneitten sisäänniistely.... Toisinaan jopa turhasta.
Tässä tänään mietin sellaista, että ei ne toimintatavat, aina niin toisistaan poikkeaviakaan ole, uhreilla ja narsisteilla. Tällä palstallakin ollut huomattavissa tietynlaista vingettä siihen suuntaan, kunhan vain on katsonut oikein.
Sen, että narsistit jotenkin eivät vaan ymmärrä, sen jotenkin ymmärtää ehkä, mutta mielestäni sellainen: Minä tiedän mitä narsisti ajattelee ja miten se toimii, niin sellaisen varmuuden saamiseksi, on mielestäni pitänyt olla jo jonkinlaista yhtymäkohtaa itseensä ja sellaisiin hetkiin, joissa tasan on toiminut narsistisesti. Ei sitä mitenkään muuten vaan voi tietää. On se niin erilainen todellisuus.
*takaisin tasapainoon, ihmiset*
Hyvin kuvattu MB, tuota olen itsekin koettanut selittää mutta ymmärrettävästi se tuntuu tietyssä vaiheessa syyttelyltä tai siltä, että sanoisi toisen ansaitsevan sen (esim väkivallan) jotenkin.
Muistan omankin herkemmän aikani ja juuri tämän tyyppinen keskustelu olisi saanut meikänkin ihan raivoihinsa, turhautumaan tai ihmettelemään että ettekö te nyt tajua mitä koetan kertoa tapahtuneen.
Toisaalta, esim vanhempieni kohdalla asiassa meni todella monta vuotta ennen kuin tajusin mitä oli tapahtunut ja viha laantui.
Elin sen raivon kanssa kuitenkin lähestulkoon 24/7 ja halusin kaikkien ymmärtävän mitä on tapahtunut jne... se oli varmasti tarpeen mutta teki meikästä myös aika rasittavan kavereilleni. Että siitä anteeksi heille, silloin kun ei ollut nettiryhmiä tarjolla jossa olisi voinut keventää heidän taakkaansa.
Mutta mutta.....tuosta jäämisestä ; se on juuri niin ja ainoa ulospääsytie muutenkin omasta pahoinvoinnista...on se itsensä hoitaminen kuntoon eikä sen odottaminen, että muut muuttuisivat, ymmärtäisivät mitään sen kummemmin tai tajuaisivat tekonsa.
Eri asia on puhua näistä vertaisten kanssa mutta ei se esim missään AA:ssakaan ole pelkkää "ymmärtämistä" vaan välillä sieltä todella tulee totuus naamalle ja se saattaa herättää suuttumusta tai turhauttaa...mutta joskus se on tarpeen ja yleensä he osaavatkin aika kivasti arvioida koska ihminen on sen "totuuden" valmis vastaanottamaan.
Täällä netissä se on vähän vaikeampaa....ja kun tämä ei ole vertaispalsta, se ei ole tarpeenkaan.
Juu, mustakin tuntui alkuun omituiselta "ymmärtää" sellaista ihmistä kunnes aloin ymmärtämään, että suurimmaksi osaksi kyse onkin omista käytösmalleistani, mutta totta kai kiinnitin huomiota siihen räikeämpään, joka pettää tai on väkivaltainen jne.
Jokainen joutuu tasapainoilemaan oman narsisminsa kanssa koko elämänsä ja mites se muistaakseni Schulman sanoi... että että... itsevarmuus, itsenäisyys ja hyvä itsetunto eivät perustu narsismille vaan kyvylle hallita omaa narsismiaan.
Siinä riittää työsarkaa jokaiselle yhden ihmiselon ajaksi.
"Mutta se syy, että miksi sittenkin jäi, kaikesta huolimatta, se on jokaisessa sen valinnan tehneessä itsessään."
Suurin syy on narsistin itsensä manipuloissa, kaksoissidosviesteissä (joita tavallinen ihminen ei tunnista helposti, koska ei ole tarvinnut toisten tavallisten ihmisten kanssa sellaisen asian kanssa olla varuillaan eikä sellaista kokea), salakavalassa itsetunnon viemisessä (jota sitäkään ei helposti huomaa kun on tottunut pääasiassa luottamaan ihmisiin, ei ainakaan ole tarvinnut tavallisten ihmisten kanssa siihen törmätä) ja siinä että narsisti PYSTYY TAITAVASTI NÄYTTELEMÄÄN TUNTEVAA JA REHELLISTÄ IHMISTÄ NIIN KAUAN ETTÄ SAA TOISEN LOUKKUUN tai manipuloiduksi. Usein tällaisissa tapauksissa jossain taustalla häilyvän tunteen siitä, että jotain on kuitenkin pielessä, narsisti on saanut vaimennettua sillä että on jo aloittanut hienovaraisen syyllistämisensä ja saanut uhrinsa ajattelemaan että hänessä on jotain vialla kun tällaisia ajatuksia tulee.
Hieno rehellinen vastuunsiirto kaikesta,
Hienosti henna kirjoitat asiaa selvällä kapulakielellä, ilman hienoja brassailevia sanoja (kts. allaoleva kirjoitus). Ehkä tuo pitäisi vielä kääntää kuvakielelle, jotta kaikki ymmärtäisivät mistä oikeastaan on kysymys. Kysymys on juuri tavalllisen ihmisen ja narsistin kohtaamisesta, jossa tavallinen ihminen ei voi ymmärtää missä mennään ja mikä luonnonoikku on kohdalle sattunut. Tavan ihminen yrittää normalisoida ja käyttää normaalia tavallista maalaisjärkeä, joka ei todellakaan riitä narsistin kanssa. Tavan ihmisellä menee jonkin aikaa kunnes hän ymmärtää, ettei todellakaan kannata olla suhteessa, joka on yhtä laaksoa ja kukkulaa, mutta riippuu niin tavan ihmisen sisusta, milloin antaa periksi. Kaikki tavan ihmiset eivät ole mitään jo-valmiiksi-sairaita-ahdistuneita-riippuvuussuhteissairaita narsistin kohdatessaan.
Ja se on mielenkiintoista ja oikeastaan ainoa anti tältä palstalta, että narsistin tapa toimia on aina samanlainen, se mielestäni lohduttaa ainakin itseäni. Kukaan tällä palstalla ei voi väittää etteivätkö ns. uhrien kertomukset ole likipitäen samankaltaisia heti alkukosketuksesta loppuhuipennukseen saakka, hienoisia sivujuonteita jokaisella tietenkin on, riippuen narsistin peruspersoonasta, asemasta ja älykkyydestä.
mikä tahansa suhde, jossa vain toinen kykenee kleinilaiseen depressiiviseen positioon, on tuhoon tuomittu ... toisin sanoen
suhde, missä vain toinen kykenee ahdistumaan aiheuttamastaan pahasta mielestä toiselle, on tuhoon tuomittu ...
ja reagoidessaan omaan ahdistuksentunteeseen, johon toinen ei vastaa millään muulla kuin lisäagressiolla tuon ahdistuksen suhteen, on spiraali, joka vie kohti totaalista tuhoa ...
siinä vaiheessa, kun tunnistaa oman ahdistuksentunteensa, eikä toinen vastaa siihen, on syytä irrottautua ... ellei sitten ole valmis kohtaamaan omia tunteitaan ja elämään niiden kanssa.
"Voit tehdä mitä vain, kunhan olet valmis vastaamaan seurauksista." - Kopp
"suhde, missä vain toinen kykenee ahdistumaan aiheuttamastaan pahasta mielestä toiselle, on tuhoon tuomittu ...
ja reagoidessaan omaan ahdistuksentunteeseen, johon toinen ei vastaa millään muulla kuin lisäagressiolla tuon ahdistuksen suhteen, on spiraali, joka vie kohti totaalista tuhoa ... "
Kiitti suomennoksesta, nyt meni jakeluun =)
Ihan varmasti totta... nyt tuota miettiessäni, olen aina elänyt suhteessa jossa kumpikaan ei ole valmis ahdistumaan aiheuttamastaan pahasta mielestä toiselle.
MItes sellaiset sitten pärjäilee....;) ?
Noh, lienee ihan hyvä liittoutua sellaisen kanssa kun vaihtoehtona olisi toisen rikkominen. Huomaan noista tarinoista mitä lukee meinaan sellaisen jännän eron... joku kertoo itkeneensä kun toinen teki tai sanoin niin tai näin jne... kun sellaiset meikällä ovat aina herättäneet vain jumalattoman raivon.
Se aika, kun narsismini oli todennäköisimmin eniten tasapainossa, taas tuotti aivan erilaisia reaktioita ja siitä olisikin monta hyvää tarinaa, meinaan tapailin silloin kesällä niin tyypillista auervaaraa kuin vain voi olla ja naatiskelin "hyvänäpidosta" kunnes... mutta reaktioni hänen toimintaansa oli aivan toisenlaiset kuin yleensä oli.
Those were the days...huoh...kunpa ne tulisivat takaisin =)
Ai niin... ja pohjallaolo-aikoinani taas käyttäydyin melkein sen toisen ääripään mukaan...en mä tajua, siinä näkee miten ihminen eri elämäntilanteissa ja eri voimissaan reagoi eri tavoin...mikään ei ole pysyvää.
Tästä päästään A:n hienoon teoriaan uhriutujasta ja uhriuttajasta joka on alkanut valkenemaan kunnolla. Thanks.
Kiitos Lyne hyvistä kommenteista ...
"... olen aina elänyt suhteessa jossa kumpikaan ei ole valmis ahdistumaan aiheuttamastaan pahasta mielestä toiselle.
MItes sellaiset sitten pärjäilee....;) ?"
Toki... jos kumpikaan ei siihen kykene, kumpikaan ei silloin suhteessa ahdistu.
Epävakaalle persoonallisuudelle, joka ei tuohon kykene, sopii vallan mainiosti pariksi esimerkiksi asperger, joka hänkään ei tuohon kykene autisminsa suojaamana.
Voisitko lakata puhumasta peetä edes kerran. Minulla on Asperger, ja voin sanoa että ahdistun suunnattomasti toiselle aiheuttamastani pahasta mielestä. En vaan välttämättä osaa tuoda esiin sitä sanallisesti, sen sijaan yritän "hyvittää" tekoani monella tavalla. Koko ajan olen tietoinen että olen tehnyt väärin, ja toinen ihminen on kärsinyt minun takiani. On paha olla asiasta.
Minua risoo niin helvetisti kaltaisesi muka-älyköt, jotka heittelevät termejään ja omia vääriä oletuksiaan totuuksina. Aspergeria on monen asteista, ja hyvin monella Asperger-ihmisellä "autismi" kuvaa tätä ihmistä hyvin huonosti. Aspergerilla ei ole puutteellinen tunne-elämä, päin vastoin kuin sinunkaltaisesi kuvittelevat, vaan vaikeuksia NÄYTTÄÄ tunne-elämää, tai vaikeuksia osoittaa empatiaa. Minä esimerkiksi olen hyvin empaattinen ihminen, mutta vaikeuksia tuottaa se, miten empatia näytetään toisille. Se on pitänyt opetella. Me emme yksinkertaisesti vaan ymmärrä muiden ihmisten ruumiinkieltä, ja itsellämme se voi olla poikkeava jolloin muutkaan eivät ymmärrä meitä. Sanallinenkin kommunikointi tuottaa ongelmia kun ei ymmärrä "rivien välissä" sanottua. Asperger itse taas sanoo liian suoraan, koska ei ymmärrä aina miten se vaikuttaa muihin. Mutta Asperger kyllä oppii sen, ja kun loukkaa muita, tuntee pahaa mieltä siitä että on ollut ymmärtämätön.
Tuollaiset ihmiset jotka kuvittelevat että "aspergerille sopii kumppaniksi toinen häiriöinen", pitävät Asperger-ihmisiä samaan luokkaan heitettävinä kuin ketä vaan luonnehäiriöisiä. Asperger ei ole luonnehäiriö, ei tunnevamma, ei persoonallisuushäiriö. Asperger on aivojen neuraalista erilaisuutta, fyysinen poikkeama joka aiheuttaa tiettyjä ongelmia sille joka sen kanssa sattui syntymään. Ei se kenestäkään mitään häiriöistä tee. Millaisiahan persoonallisuushäiriöisiä sinä suosittelet kumppaneiksi vaikkapa lukihäiriöisille, dysfleksikoille tai puna-viher-sokeille?
"Voisitko lakata puhumasta peetä edes kerran. "
:) Hyvä että sanoit suoraan.
"Minua risoo niin helvetisti kaltaisesi muka-älyköt, jotka heittelevät termejään ja omia vääriä oletuksiaan totuuksina"
Juuri se tekee koko palstan vastenmieliseksi ja antaa ainakin minulle tuollaisista kirjoittajista tyhmän kuvan vaikka omasta mielestään luulevat kai, että tekstejään lukeva porukkaa palvoo heidän älykkyyttään. Tulee myös tunne, että kun heittelee hienoja termejä asiasta kuin asiasta, ehkä ymmärtämättä itse asiaa juuri ollenkaan, sillä on vain tarkoitus päteä ja luoda itsestään kuvaa asiantuntijana joka on loppujen lopuksi ihan väärä kuva.
Kyllä, aspergereilla on tunteet. En minä sitä tarkoittanut.
Mutta tapa reagoida tunnepuolen asioihin on erilainen kuin epäavakaalla ja tiedän ainakin yhden pariskunnan, joilla homma näyttää toimivan ihan ok. Mutta, tottakai voin olla väärässä. Voihan olla että assiosapuoli elää jatkuvassa ahdistustilassa ... ja voi olla että epävakaalta vaikuttava tyyppi ei sitä ole. En voi olla varma.
Mitä tulee minun 'asiantuntijuuteen', olen täällä keskustelemassa ja olen monen monta kertaa ollut väärässä.
- Jos ei sano mitään, ei voi syntyä keskusteluakaan. -
voitko kertoa henna miksi olet täällä kun inhoat vakkareita ja tapaa jolla täällä kirjoitetaan ??Mikä tässä viehättää silti??
Kiitos vastauksestasi.
No narsistihan ei ole olemassa ilman omaa kuvaansa/ heijastusta. Narsismin luonne on siinä, että olet narsistin uhri olet sitten pistänyt vastaan tai et. Narsistia ei voi kohdata ilman, että olisit joutunut suuren vääryyden kohteeksi ja sinusta on tullut uhri. Siksi puhutaan narsistin uhreista samoin kuin syövän, ruton tai onnettomuuden uhreista. Ihan syystä uhri termi on tullut kuvaamaan kuinka vahingollinen sairaus on ympäristölleen.
"Narsismin luonne on siinä, että olet narsistin uhri olet sitten pistänyt vastaan tai et."
Ja narsisti on narsisti teit uhrina väärin tai oikein. Narsisti toimii aina narsistile tyypillisillä tavoilla uhristaan riippumatta. Ainoa mihin uhrin oma persoona vaikuttaa on se, miten nopeasti tajuaa millainen narsisti on, miten toipuu narsistista sitten kun on tämän tajunnut (vahvemmillakin se tuntuu kestävän, koska narsisti aloittaa tihutyönsä uhrinsa mielessä heti ja toimii imitoiden normaalia käytöstä niin että alistaminen ja mitätöinti on alussa vaikeasti havaittavaa, narsisti käyttää ihmisen normaaleja psyykkisiä reaktioita hyväkseen ja pyrkii vahvasti sekoittamaan ne).
Tämä ei ole itse asiassa tarkoitettu näiden muutaman narsistin puolustelijan kommentoitavaksi, kyllästyttää kun ne tunkee joka ketjuun ja keksivät aasinsiltoja joka lauseesta narsisteja puolustellakseen ja ei asiasta vaan asian sivusta kirjoittaakseen, vaan tämä on tarkoitettu uhreille, jos joku sattuu näkemään ja pähkäilee asiaa.
Toisinaan myös uhrit ovat vaateissaan hyvin narsistisia. Ei sen kummempaa. Eikä asian kirjoittaminen tähän nyt ole mikään syytös. Vaan toteamus.
Ajatuksesi on aika laaja ... en tiedä kykenenkö vastaamaan tähän, mutta yritän silti, kun jo yritin, metsään meni, ja poistin.
"Ihminen, 'minä', ei ole olemassa ilman välitöntä heijastusta äidinrakkaudesta. "
Jungilaisessa ajattelussa tuon äidinrakkauden puutteen korvaa geneettinen arkaainen ja tyypillinen sisältö - eli symboli on olemassa, mutta, jos sille ei sisäisestä (geneettinen) syystä tai ulkoisesta (äiti) syystä tule sisältöä, sen arkaainen ja tyypillinen sisältö jää hallitsevaksi. Mitä se nyt sitten kullakin on. Itse näen sen kovin primitiivisenä, kun ajatellaan äidinrakkauden kehitystä tuhansien sukupolvien aikana ...
:) Oot kyllä omituinen höpöttäjä välillä.
*lähettää sulle villasukat jouluksi*
* odottelee lämpösiä villiksiä jouluksi *
btw, ei kai tää ollut narsistinen vitsi, et mun pitäs lähettää sulle langat tai jotain ?
:D
:) Ei.
* p*ska *
Persoonallisuuden feminiiinisen puolen symbolinen sisältö on; hyvä äiti, paha äiti, prinsessa, seireeni, amatsoni, kilpailija, noita, papitar .. jos äiti kaikkine ominaisuuksineen ei kykene antamaan tyttärelleen näihin feminiinisiin symboleihin ja niiden naisellisen alitajuisiin vastineisiin sisältöä, niiden jo arkaaiset ja tyypilliset sisällöt, voidaan puhua vauvan viettiheijasteista, ovat niissä vallitsevia, jolloin tullaan yleisesti miellettävään persoonallisuuden häiriöön.
http://www.youtube.com/watch?v=nYXdTBti6KA
Mun äiti oli kaikkea ja niin minustakin tuli monipuolinen miesten nielijä :)
* halaa sillai *****tisesti muodokasta miestennielijää *
Täällä hetkisen olleena olen huomannut seuraavaa: Jos olet uhri, niin kettuilua tulee. Haukutaan heikkoksi, myös sinussa on vikaa ja bla, bla blaa. Jos vähättelee narskuja, haukut heitä tai kerrot saaneesi narskun kiinni, niin taaas kettuillaan.
Johtuuko se siitä että narskut vaanivat uhreja ja haluavat jatkaa narskuilujaan, vai siitä että jos on vahva, kuten minä, joka tunnistaa narsistin ja ei taivu hänen mielettömiin harhoihin, niin taas yritetään provosoida.
Vai onko uhrit kateellisia?
Saa nähdä miten "koukkuihin" tartutaan :-)
Hmn.. nyt kun saan valita, niin valitsen tuon "kerron saaneeni narskun kiinni" koukun.
* hali *
:D
Kannattaa katsoa eilinen Neljän tähden illallinen ( ja edelliset muutkin jaksot) kun Helena Lindgrenin vuoro on kokata vierailleen. Voitte sitten itse päätellä ihan mitä vaan :D
En ole ollut narsistin uhri, vaikka isäni käyttäytyminen jollain lailla narsistista on ollut. Mutta en ymmärrä miksi narsistin pauloissa olleita pitää vielä enemmän syyllistää?
Eikö voisi puhua tahdikkaasti ja turhaan syyllistämättä ihmisille joilta on viety itsetunto ja muutenkin tehty elämästä helvettiä?
Ymmärrän että narsistin uhreiksi jääneillä on jonkinlaisia riippuvuus tai itsetunto-ongelmia mutta onko tarpeellistä miettiä syitä uhreista kovin sanankääntein? Empatia-mitä se on..
Ei kaikkea voi panna narsistin piikkiin, joku ei esim. osaa käsitellä omaa syyllisyyttään ja sitten tulee ero, niin sen jälkeen sanoo toisen olevan narsisti, vaikka se vika on itsessä. Mä epäilen, että sinne menee sellaisetkin ihmiset,jotka eivät edes ole narsisteja, vaan heissä voi olla sellaisia piirteitä. Tuo toisen syyttely eron jälkeen on aika yleistä.
Mun mielestä pitäisi aina katsoa ensin itseä peiliin. Ja toiseksi en pidä sitä sairautena, se vain on määritelmä tietynlaiselle käyttäytymiselle, jota ei pidetä normaalina.
Ja ajattelen myös, että nämä "uhrit" myös pahentavat tilanteita omalla käytöksellään.
Enkä myöskään usko, että narsisti vie "uhrin" itsetunnon. Ajattelen sen olevan jo huono valmiiksi. Mietin myös, että nämä huonon itsetunnon omaavat ihmiset syyttävät ja laittavat helposti kaiken sen syyksi, että toinen on esim.joku narsisti, vaikka se vika saattaisia löytyä itsestä.
Ja nämä "sairaat" käyvät monesti ihan normaalisti töissä, eikä se ole hyvä asia.
Heitä olisi hyvä katsoa ihmisinä, eikä pahoina tyyppeinä, vaan kokonaisuudessaan.
Kaikissa meissä on hyviä ja ei niin välttämättä hyviä juttuja, se kuuluu ihmisyyteen.
(Lainaus edeltä) >> "Ja ajattelen myös, että nämä "uhrit" myös pahentavat tilanteita omalla käytöksellään.
Enkä myöskään usko, että narsisti vie "uhrin" itsetunnon. Ajattelen sen olevan jo huono valmiiksi. Mietin myös, että nämä huonon itsetunnon omaavat ihmiset syyttävät ja laittavat helposti kaiken sen syyksi, että toinen on esim.joku narsisti, vaikka se vika saattaisia löytyä itsestä"<<.
Ja narsistiperheen lapsen huono itsetuntoko tuli *syntymälahjana* lapselle?
Eiköhän se itsetunto ole kasvatuksellinen asia, mitä kautta se on lapselle kehittynyt?
Kimuranttinen juttu. Lapsi kasvatetaan mitätöiden, alistaen ja ilman minkäänlaista positiivistä kannustamista. Ikään kuin, tämä olisi vain huonon avioliiton pakollinen *oheistuote*. Ja sitten, kun ei olla tyytyväisiä aikaan saannoksiin, niin aletaan syyttämään lasta tästä *heikkoudesta*.
Narsistillehan se on helppoa, hänhän ei ole koskaan syyllinen mihinkään.
Vastasyntynytkin vastatkoon omasta syntymästään.
Ei narsisti viekään kenenkään itsetuntoa, se kolauttaa sen itsetunnon täysin ryttyyn... Jos se itsetunto on vahvaa tekoa, niin se nousee kyllä, mutta ottaa tovin. Enpä oikein tiedä, onkohan kukaan tai monikaan väittänyt edes, että narsisti (muu kuin vamhempi, sisar tms.) olisi vienyt jonkun itsetunnon lopullisesti. Saisikos esimerkin, että kuka ja koska on väittänyt niin.
Joo, enkä mä väittänytkään, että se veisi itsetunnon lopullisesti. Vaan, että se oli heikko jo valmiiksi ja siitä tulee se kuva, että se vie itsetunnon tai romuttuu ymym.
Ja olen sitä mieltä, että useimmiten se vika löytyy lopulta itsestä. Helpoin tie on syyttää muita. Äitiä,isää,lapsuutta,puolisoa ymym. Ehkä se on inhimillistä, mutta se ei auta ihmistä itseä. Ei kannata mennä sille tielle, joka etsii toisesta ihmisestä niitä vikoja vain, se on loputon suo varsinkin, jos se keskittyy vain yhteen ihmiseen.
Mulla olis antaa yksi neuvo teille, jotka pyörittelette näitä asioita mielessä, keskittykää itseen, jos suinkin on mahdollista,eläkää omaa elämää. Jokainen meistä on omallalailla arvokas. Kelpaat huonona ja epäonnistuneenakin. Kelpaat sellaisena, kun olet.
Peace.
Niin miksi narsistin lapsen pitäisi koko elämänsä käyttää syyllistäen ja etsien vikaa itsestä? Näin minulle kävi kun hain apua ongelmiini. Se että minua oltiin lapsena kohdeltu hyvin huonosti olikin yhtäkkiä minun vika. Minä olen se joka on päävikainen vaikka oikeasti olen vain päävikaisten vanhempien "tuotos". Joku terve järki pitää olla kun näitä asioita käsittelee ja lopettaa se liiallinen ymmärtäminen analysointi.
Narsistin uhria ei saa koskaan syyllistää!! Häntä on saatettu koko elämän ajan syyllistää täysin aiheettomasti, lisäsyyllistäminen työntää uhrin vain syvemmälle kuoppaan. Loppupeleissä me kaikki ollaan joskus syyllistytty johonkin, mitä sitten? Tärkeintä on miettiä kuka on se kuka tekee tai on tehnyt väärin. Etsiä syytä ei syyllistä ja ottaa vastuu omista virheistään ja teoistaan. Jos et ota, syyllistät muita aiheettomasti. Aiheellistakin syyllistämistä on, tai enemmänkin pitäisi puhua siitä että tiedostetaan kuka on se joka on tehnyt tai tekee väärin. Syyllistää ei välttämättä tarvitse, vaan vain tiedostaa.
Uhri ei ole se joka on tehnyt väärin. Uhri on se _jolle_ on tehty väärin. Tämä asia pitää osata erottaa ja selittää narsistisen vallankäytön uhreille! Teosta vihastuminen ja teon tuomitseminen ei ole ihmisen tuomitsemista. Uhri saa olla vihainen siitä että hänelle on tehty väärin. Koittakaa jo ymmärtää se.
"Mulla olis antaa yksi neuvo teille, jotka pyörittelette näitä asioita mielessä, keskittykää itseen, jos suinkin on mahdollista,eläkää omaa elämää. Jokainen meistä on omallalailla arvokas. Kelpaat huonona ja epäonnistuneenakin. Kelpaat sellaisena, kun olet."
Ensinnäkin, ei vikojen etsintä narsistista ole mikään loputon suo. Se päättyy kyllä aikanaan, kun siihen jo kyllästyykin...
Sitten, narsistin jälkeen ei pitäisi jäädä tilaan, jossa itse kokee epäonnistuneensa. Kun se on se narsisti, joka siinä on pelehtinyt uhrin kustannuksella. On erittäin tärkeää koota palaset jälleen yhteen ja ymmärtää, mistä on ollut kysymys.
Sitten voi porhaltaa eteenpäin vaikka entistä ehompana.
Minusta tuntuu että kun olen katsonut omaa äitiäni niin ymmärrän omia puutteitani paremmin, samoin tällä palstalla kirjoittavia. Äiti on hankala ihminen mutta hänen äitinsä vielä hankalampi ja tosi kylmä ja rakkaudeton. On ihme että olen kasvanut rakastavaksi ihmiseksi, voisin uskoa että se johtuu toisesta mummostani joka oli läsnä... äitini on juoppo ollut koko ikänsä ja nykyisin ilkeä ja etäinen.
Tällä palstalla en koskaan ajatellutkaan etten törmäisi narskuihin mutta ajattelin että voin käsitellä tunteita ja sietokykyä myös täällä. On monennäköistä ihmistä ja ajatusta, joista olen saanut paljon miettimisen aiheita omaan elämääni.
Nykyisin minua ihmetyttää miksei minusta pidetä ja se on jatkuvasti mielessä "mitä muut minusta ajattelevat" minussa on ollut nuorena paljon narsistisia piirteitäkin. Ne voin antaa itselleni anteeksi ja se oli väärin. Haluan antaa erilaisen lapsuuden omille lapsille, se on minun tärkein tehtävä nyt. minulla on jokin tyytymättömyys ihmisiin ja sukulaisiin.. minun pitäisi jättää kaikki taakse ja alkaa elää elämää lapsille ja tulevaisuudelle eikä vihaisia asioita katsellen. sekin väsyttää
Aivan, on tärkeää hankkia oma elämä, eikä roikkua kiinni entisessä. Kannattaa vain yksinkertaisesti pysyä poissa niiden ihmisten elämästä, joiden seurassa tuntee olonsa ahdistuneeksi. Niin ainakin minä teen.
Menneisyyttä on hyvä minusta käydä läpi jotta ymmärtää syy-seuraus suhteen. Kuinka on ajautunut nykytilanteeseen. Sitä voi todeta miten paljon muut ihmiset lähelläsi vaikuttavat mitä sinusta tulee. Ja mihin suuntaan elämäsi menee.
Yksi kysymys johon jokaisen olisi hyvä miettiä vastaus. Ohjaatko sinä omaa elämääsi vai ohjaako elämääsi joku muu?
Narsisti voi kerätä uhristaan tietoja ja sitten ottaa uhri ohjaukseensa. Siitä voi päästä eroon vain täydellisellä kommunikastioerolla. Eli hankkiutua eroon.
aivan noin minun psykopaatti teki,kokosi minusta vuosikymmeniä tietoja ja ohjasi.
ja siitä ohjauksesta pois pääsy on koko jutun juuri
niin tämä juuri.
ehkä entisillä ihmisillä ei ole mukavaa saurassani, eikä minulla heidän...
Ja on aika molempien osapuolien vaihtaa kuviot.
Sanoin kerran eräälle auttavalle taholle, että on aika laittaa elämäni ihmiset vaihtoon.
Hän vastasi: "Et sä voi".
Niin monet "auttajat" aina puhuu jotain tollasta: "Et sä voi."
Miksi ?
Onko se halua hallita toista ?
Olen törmännyt samaan. Kehotetaan pysymään huonossa ihmissuhteessa. Olisin varmaankin jo kuollut jos olisin jäänyt niin kuin kehotettiin. Väittävät että ei muka ole vaihtoehtoja. En tiedä mistä se johtuu.. Eikö ne halua että potilas toipuu vai ovatko itse huonoissa ihmissuhteissa eivätkä tajua että niistä voi oikeasti päästä pois?
Ja siis, miksei muka ole vaihtoehtoja ?
Kuinka monta miljardia ihmistä on maailmassa, eiköhän siinä riitä vaihtoehtoa ?
Narsistit todellakin keräävät tietoja uhreistaan, kääntävät ja vääntävät "tietonsa" sitten mieleiseensä muotoon ja sitten julistavat ne suurena "uutisena" muiden ihmeteltäväksi. Samoin käyttävät tietojaan uhrin elämän määräilemiseen. Hämäys on yksi narsistin käyttämistä keinoista.
Lisään vielä tähän, että eikö se ole eräänlaista manipulointia esim. että sanotaan toiselle "et sä voi", vaikka ei ole mitään todellista estettä, ettei voisi.
Siis yritetään manipuloinnilla aiheuttaa toiselle epärealistinen rajoite päähän, joka aiheuttaisi sen, ettei voisi,
Ja vaikka itse joutuisi elämään miten kamalassa ihmissuhteessa ikuisesti, olisi kaunista kuitenkin toivoa edes toisille avarampi elämä, etenkin jos esiintyy heidän auttajanaan.
Kyllä sitä se just on. Hämmästyttävää kuinka yleistä tällainen on. Yritetään estää ihmistä näkemästä todellisuus sellaisena kuin se oikeasti on, kokonaisuudessaan.
Niin se olisi kaunista mutta alkaa tuntumaan että monet auttajat ovat itse aika hukassa itsensä kanssa tai näkevät maailman vain aika rajoittuneesti. Osa on varmaankin elämäänsä kyllästyneitä ja siksi eivät halua että muutkaan voivat hyvin. On tämä maailma aika karu paikka.
Hyvin sanottu mielestäni. Olen samaa mieltä.
Mutta siinä on vielä hullumpaa se, että jos heitä uskoo jossain oudossa asiassa, niin sitten he alkaakin käyttäytyä niinkuin outo ajatus olisikin lähtöisin kohteen päästä. Kauheeta manipulointia siis.
Niin totta, olen tuon karvaasti kokenut. Jos menneisyydesstä ei narsistin hakemia kohujuttuja löytynyt niin jutut jotka löyty väännetään kohujutuiksi.
Maailman ongelmat ratkeais, jos narsistit ymmärtäis tehdä joukkoitsemurhan.
Onko Anneli Auerin uhrit jo kirjoitelleet.