Taas sama aihe josta jo monesti täällä on keskusteltu. Tuon vain julki oman mielipiteeni ja ihmettelyni siitä, miksi niin monet ovat kovin negatiivisesti suhtautumassa episiotomiaan.
Itselläni eka synnytys imukupilla suuren vauvan vuoksi ja voimien loppumisen takia. Episiotomia tehtiin tietenkin ja tikattiin melkoisesti.
Tästä muistoksi jäi haalea arpi, joka on melkein hävinnyt kokonaan, voi sanoa että vieras ei ehkä osaisi edes katsoa missä se arpi on. Synnytyksestä on 6 v aikaa.
Toista synnyttäessä ei leikattu, joten tuli repeämä, jota sitten myös tikattiin. Tästä jäi selvästi rupempi jälki, ja muistoksi alaspäin "venähtänyt" emättimen aukko. Tämäkin vain kosmeettinen haitta, eikä haittaa seksielämää eikä mitään millään lailla. Mutta nyt toteaisin sen, että olen ehdottomasti episiotomian kannalla, koska jälki on paljon siistimpi kuin luonnollisessa repeämässä. Nyt on suunnitteilla 3.lapsi ja aion sanoa heti kätilölle, että jos vain tarve niin ehdottomasti episiotomia!
Itselläni eka synnytys imukupilla suuren vauvan vuoksi ja voimien loppumisen takia. Episiotomia tehtiin tietenkin ja tikattiin melkoisesti.
Tästä muistoksi jäi haalea arpi, joka on melkein hävinnyt kokonaan, voi sanoa että vieras ei ehkä osaisi edes katsoa missä se arpi on. Synnytyksestä on 6 v aikaa.
Toista synnyttäessä ei leikattu, joten tuli repeämä, jota sitten myös tikattiin. Tästä jäi selvästi rupempi jälki, ja muistoksi alaspäin "venähtänyt" emättimen aukko. Tämäkin vain kosmeettinen haitta, eikä haittaa seksielämää eikä mitään millään lailla. Mutta nyt toteaisin sen, että olen ehdottomasti episiotomian kannalla, koska jälki on paljon siistimpi kuin luonnollisessa repeämässä. Nyt on suunnitteilla 3.lapsi ja aion sanoa heti kätilölle, että jos vain tarve niin ehdottomasti episiotomia!
Vastaukset 4
Vanhimmat
minun tuttavapiirissä kaikilla on parantunut repeytymät nopeammin, siistimmin ja kivuttomammin kuin eppari. Oma äitinikin sanoi, vaikka synnytti viimeisen lapsensa 20 vuotta sitten, että epparikohta on EDELLEEN tunnoton.
En kyllä itse halua sitä ellei lapsen henki ole kyseessä. Ja sen aion tehdä selväksi sairaalatädeille, ettei käy niin kuin ystävälleni jolta vain leikattiin nipsnaps kysymättä. Tosin sekin oli sanonut ettei mielellään halua. Olisi voinut kätilö silti ilmoittaa.
en olisi ihan niin ehdoton tuon asian kanssa, että episiotomian saa tehdä vain jos lapsi on vaarassa. Synnytystä ei voi etukteen kovin tarkkaan suunnitella. Sitäpaitsi minä luulen että seuraavassa synnytyksessäsi haluat ehdottomasti epparin jos sinulle käy vaikka kuten ystävällenki, joka ei epparia halunnut ja niinpä hän repesi peräsuoleen asti. Voit kuvitella kuinka paljon tikkejä, tuliko siisteä jälkeä ja mitä kaikkea muita ongelmia siitä seurasi. Ei ollut ulostaminen kovin hellpoa mpitkään aikaan. Että kannattaa silti miettiä tarkemmin, vaikka jonku haava onkin parantunut paremmin kuin toisen niin sinun kohdallasi asia voi olla aivan eri!!
Eka synnytyksessä tehtiin eppari ja toisen asteen repeämät. Toisessakin synnytyksessä repesin peräsuoleen asti vaikka tehtiin eppari. Kolmas lapsi painoi 4,5 kiloa, epparia ei tehty eikä myöskään repeämää. Hyvin yksilöllistä taitaa nämä asiat olla.
ehkäpä tuo repeämä seuraavan lapsen kohdalla johtuikin juuri tuosta edellisestä epparista, sillä arpi ei jousta vaan kudos repeää vierestä!