Onkohan täällä esim. kansanedustajia, lakimiehiä tai kunnanjohtajia?
Mikä on ammattinne, tai entinen ammattinne?
tuure niiv
73348
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 73
Vanhimmat
HAH, " uteliaisuus ei kuulu sivistykseen "
Aivan hyvä aloitus. " yperä alotus!!!!??" sen sijaan tyhmyyttä.
Joskus täällä on ollut fiksuja kirjoittajia mutta en tunne sivua hyvin koska vierailen täällä aika harvoin.
Kiuva, että kävit palstalla. Asianpoikasta saa aikaan tyhmempikin, kun puuttuu kirjoitusvirheisiin.
Entisestä ammatista tuure niiv olisi ollut kiinnostunut, mutta ei alotuksen typeryydestä. Mietipä sitä, niin aikasi ei kulu hukkaan.
Ehkä olet ollut Egyptin parrun veistäjä?
Yliopistomiehiä olen ollut.
olen tutkinut Suomen itse-
näisyyden ajan historiaa.
Kansalaissotaa ja 30- lu-
vun kansallista sotaan
varustautumista.
" mutta ei alotuksen typeryydestä. .."
Heh, paraskin sanoja:)))
Ei juuri kukaan täällä entisestä ammatistaan rupea kertomaan. Mieluummin se kertoo vaikka nykyisestä seksistään.
Sinähän voisit kertoa Suomen ja koko maailman historiasta. Eipä täällä momikaan kerro ammatistaan ja usean kohdalla onkin kysymys ikäänkuin "perussoimalaisista", jotka ovat tehneet raskasta työtä ja nyt tulevat kirjoitushaluineen palstalle.
Sairaanhoitaja.
No jopa on tullut ammatteja, kun tulin täällä käymään.
Terveydenhoitaja.
kukkienhoitaja
" koti lääkäri "
" meidän perheen lääkäriä "
" neurologia ja psy psy psykiatria löytyy, kelpaako ????
pomo
POLLIISI siis keittiö polliisi kyttään täällä vähä kaikkia ,,,
johtaja ,,,,
Yrittäjä: yrittäjän elämä on rankkaa, kuten kaikki me yrittäjät tiedämme, varsiki aamuisin, ku yrittää päästä sängystä ylös, ku sekään koskee ja v....taa
insinööri
No mutta hyvä Ruuneperi. Eihän insinööri ole mikään ammatti sehän on oppiarvo. Meidänkin taloyhtiössä siivoaa insinöörin loulutuksen saanut huoltomies koiran kakkoja taloyhtiön nurkista. Hän ammatiltaan huoltomies.
hullu humanisti ja sitä vastaavassa työssä tarkemmin erittelemättä
Pisin työrupeama satamatyömiehenä Kotkan satamassa. noin 10v tilapäisenä ja toiset 10v. vakituisena terminaaliahtaajana.
Mitä säästöön jäi, niillä ostin tuulen- ja sateen pitävät havut havumajaani.
"capt cöpenick" siinä oikia mies, oikeaa työtä tehny, arvokkainta suomessa on oikia työmies, ilman oikeaa työmisetä ei suomessa olis ainuttakaa miljonääriä,,, siis mijonäärit on rikastuneet työmisten kustanuksella !
...kävin kyllä konepuolen kurssinkin. Tuossa pasahti mieleenkin; jenkeissä elettiin niinä kurssipäivinä Nixon-gate päiviä.
Koneahtaajaurani aloitin iltavuorossa 'kalustokallena'. Se ura kesti virallisen työajan puitteissa peräti 390 minuuttia.
Neljästä trukista ehdin rikkomaan vaihteet, vai mikkä ne oli? Miten lie sattuikaan, ylityönjohtaja, oli siinä paikalla.
- - - se rikkoi yhdessä löysissä neljä trukkia; yhtiömme olisi konkurssissa enemmin kuin äkkiä sinun ansiostasi konemiehenä, sopersi kalmankalpeana.
- Yksikään koneahtaaja tällä puolen Oqawango jokea ei ole pystynyt samaan, yhden työvuoron aikana, ylipomo päivitteli epäuskoisena.
aikuiselätettävä luki papereissa
Usein olenkin kertonut täälä työstäni ..Suutari . Ja moni ei ole uskonut .. Ei se ole vitsi.
Nut sitten moni saa taas haukkua kirjoitusvirheistäni.
Hyvä homma sinulla on ollut! Moni ei ole uskonut siksi, että olet nainen. Itse en ole koskaan osunut naissuutarille, silloin kun suutaria vielä käytin. Nykyiset kengät eivät näköjään tarvitse suutariakaan, kun harvemmin kipsuttelen minkäänlaisilla korkokengillä. Lenkkitossut vaihdetaan uusiin kun hajota alkavat. :)
Ai niin, en ole huomannut, onko Mannerheimintiellä enää suutarinliikettä, jonka ikkunassa oli vitsikäs kyltti:
"Ei kenkään täällä saa paikkaa pysyvää."
Ratikalla ohi mennessä se aina sai hymyyn.
Eräs tuttavani tytär on mennyt tänä syksynä ammattikouluun opiskellakseen suutariksi. Minä vähän hämmästyin, koska hän on jo suorittanut yhden ammatin opinnot, mutta ilmeisesti vaihtelua kaipaa.
Mikäpä siinä, käsityö on nykyään arvossaan ja kenties sillä ansaitsee paremmin, kun oman suutariliikkeen perustaa.
Kunnioitettava ammatti.
Aikoinaan, kun olin ekaluokalla kansakoulussa, koulusta tultuani istuin suutarisedän vieressä tuntitolkulla ja kuuntelin hänen juttujaan. Kotona ei ollut ketään, joten siinä oli mukava odotella äidin kotiin tuloa työstä. Oli mukava katsella vieressä, kuinka naskali heilui ja pikilanka upposi kengänpohjaan.
Hänellä oli radio, jossa näkyi vain kiiltäviä putkia, ei minkäänlaista koteloa ollut putkien päällä. Radiosta kuunneltiin vain uutiset ja lähinnä setää ja hänen vaimoaan kiinnosti tieto, tiedetäänkö vangiksi joutuneista sotilaista mitään. Poika oli joutunut sodassa venäläisten vangiksi.
Poika tuli sodan jälkeen kotiin.
Tällaisia muistoja tuo Ullamaijan suutarijuttu herätteli.
juu, mulla oli lapsena ihana vaari, hän teki kenkiä koko kylänlapsille ja ihmisille, sekä korjasi niitä, sain usein olla apulaisena kun teki pikilankaa, pidin toisestapäästä kiini, puunauloja sain naputella pikku vasaralla johonki , se oli vaarin keksimää työtä meille lapsille, merimies juttuja kertoi hyvin jännittäviä, oli ollu nuorena ameriikassa, kuten moni siihen aikaan, moni oli jäänyt sille reissuleen mutta vaarini tuli takasi ku mummuni oli uhannu ottaa uuden miehen, heh, konsti oli sekin saada pappa takasi, lapsuuden muitston on valtaisat, viittis vaan kirjoitella ylös.
Minä olen auttanut Vammasia Ortoperi liikkeessä ,ja näitä huonojalkasia kyllä riittää, Varsinkin naiset jotka pilaa lalkansa nuorena vääeillä jalkineilla , tulee luusto vaurioita.
Helsingissä on yksi Nainen joka tekee myös vammasille jalkineita.
Olen nähnyt tuon saman
Kenkään ei saa täältä ikuista paikkaa, oli tuo muistaakseni
Näin aikoinaan tuon lauseen suutariliikkeen ikkunassa, Töölössä paljon olimme,
koska mieheni vanhemmat ja koti oli siellä.
"Ei kenkään täällä saa paikkaa pysyvää."
Melkein yhä hauska oli polkupyöräliikkeen ikkunassa:
" Pyörällä päästään!"
on suutareita olemassa, suutarin ammatti on arvokas ja hyödyllinen, ei kannata vähätellä.
No ei kannatakkaan vähätellä, erikoisjalkineetkin vielä ! Katajanokalla oli Luotsikadulla suutari, joka korjasi käsilaukun hihnankin, ja Stokkalta ostetut kuminilkkurit, joihin kävi pikkukengät,
ja melkein heti kävellessä liimaus antoi periksi vetoketjun vieressä.
Ja hyvät tuli niistä.
minu8n äiti oli siellä siivoojana kun oli vaan suomenkielinen.
kävit taxilla stokkaalla ? Mitähän varten piti se Suomen hienoin ruotsiinkielisten tavaratalo mainita, vai oliko se sinun työpaikkasi ?
Mikä vika on siivoajana? Minäkin 7 vuotta puolipäivä kotiavustajana siivoilin vanhuksille ennen eläkkelle jäämistä.
Äitisi sai varmaan henkilökuntana edullisemmin ostaakin! Etu se on kelle tahansa !
Voi sinua, 4 raitiovaunu on Skattalta keskustaan, eikä niitä jalkineita löytynyt muualta.
Mikä siinä Stokkassa niin ihmeellistä muka olisi, kamalan ahdas, ja hankala minusta, toki tuttu jo lapsuudesta ainoana silloin hesassa.
Siellä sitä ihailtiin nukkeja ja kultakala allasta, ja kipastiin kotiin taas :D
Olet ss kertonut menneesi naimisiin rippikouluikäisenä, olet kertonut Sipoon pientilalla elämisestä sen jälkeen. Miten sieltä Stokkalle ratikalla päästiin ?
mikä siinä stokkassa niin ihmeellistä on, kun aina pitää siellä käynnit selostaa. Sai niitä kumisaappaita maaltakin osuuskaupoista.
Ite ne paikattiin polkupyörän paikoilla, ei ollut varaa suutariin.
"joko silloin"
Jos asuu Helsingissä, ei kyllä pidä Stockaa mitenkään ihmeellisenä tai kummempana kun tavallisena tavaratalona - mutta viihtyisimpänä. :)) Siellä on hyvä tavata ja käydä kahvilla tai syömässä, koska siellä on hyvät pöperöt tarjolla kohtuuhintaan ja kahviloita useita. Samalla tulee hankituksi, mitä puuttuu. Se on lisäksi kaikille ihan keskellä, samaten kun Sokoskin, jota pidän sekavampana kun Stockaa, sokkeloisena ja tylsät ahtaat kahvilat jossain loukossa. Sokokselta ei saa enää kankaita, ompelutarvikkeita eikä monia muitakaan tarvikkeita, joita Stockalla edelleen on tarjolla.
Löydän kaiken haluamani helpoimmin Stockalta, joka oli jo koulumatkanikin varrella ja jossa piipahdettiin harva se päivä koulun jälkeen kuuntelemassa levyjä levyosaston harmiksi. Kotikauppa siis suorastaan minulle, niin kuin monille pääkaupungissa asuville, ihanat ruokaosastotkin, atk-osastot ja Akateeminen kirjakauppa ja vaikka mitä! Olkoon vaikka Stockan ylistys tämä, kun niin kotoinen on. :)
Eivätkä Sokoksen hinnat ole yhtään pienemmät kuin Stockankaan. Varmaan Sokoksenkin myyjiltä edellytetään ruotsin kielen taitoa täällä pääkaupunkiseudulla. Harvoin minä ruotsin kieltä Stockallakaan kuulen, enpä juuri koskaan, enkä siis ymmärrä tuota "ruotsinkielisten"-sanaasi siksi. Ennakkoluuloa siis ilman todellista tutustumista. Jos omistajissa ruotsinkielisiä olisikin, niin toim.johtajan nimi on aivan supisuomalainen. Viis veisaan, minkäkielinen mitäkin omistaa, kun kauppa on mielestäni hyvä, veronsa hekin Suomeen maksavat.
jokapaikan höylä
sairaanhoitja,hoidellut sairaita ,Suomessa,Lontoossa ja taalla.
Nykyisin hoitelen miestani joka toipuu sydankohtauksesta,rankkaa on ollut,kukahan mua hoitelee kun aika tulee?
kuitenki suhteelisen hyväkuntosena ja omatoimisena,, mutta kohta jokinmoista kotiapua on saatava, kuinka sitä hankitaan saako sitä, kaikenlaiset kysymykset mietityttää!!??
Siinävasta kysymys, kävin palvelutalossa vaikeasti sairaitten osastolla näky oli jälleen lohduton, ei löydy sanoja kertomaan sitä vanhusten paljoutta yksinään vuoteissa, tälläkertaa ei hoitajia näkyny , heillä oli kokous joka kesti yli tunnin, kamala oli vanhus jättää yksinään sänkyynsä.
Itsekki samanikänen vanhus kuin he siellä, sydän kivut lisääntyneet, ihmeelistä viiltävää kipua pallean seudulla, monesti reissuillani mietin josko luoja riuhtasee kauppareissulla, kuinkahan siitä omaiset selviää, ja joutuuko siinä itse kauan kärsimään kipuja , kuitenki tuntuu paremmalta äkki kuolema kuin laitoksessa viruminen vuositolokulla toisten pyöriteltävänä, yksinään sängyssä hoitajista ei juuri vilaustakaa.
Seka-ammattilainen usealla toimialalla.
Eniten metallin sekatöitä.
Hitsaajien pakinkannosta metallin PK-yrityksen toimitusjohtajaan.
Metallin perusteollisuuden menetelmäkehityksestä ostopäällikön tehtäviin.
Jäähdytin- ja lämmityslaitekennojen valmistuksesta kuorma-autojen kokoonpanoon.
Propsin kuorinnasta ikkunapuitteiden tehdasmittakaavan valmistukseen.
Muovipinnoitteiden prosessituotannosta lujitemuovikomponenettien valmistukseen.
Bitumi-korkkieristyksestä happosäiliöiden kumitukseen.
En viitsi listata kaikkea verokirjalle tekemääni.
.
Minä olin kauppias. Ihan oma viihtyisä kauppa.Tulin hyvin toimeen taloudellisesti, ja myös ihmisten kanssa. Kaipaan työtäni vieläkin.
Tällainen olin ja olen. Kaisa sen laululla kuvaa parhaiten.
http://www.youtube.com/watch?v=EwsE5s852ys
Kiitos Limperin Hima ---otin Suosikkeihini, Veikko Lavikin löytyi ja monta muuta hyvää.
Toimihenkilö, maatalous & pienteollisuusyrittäjä
Luettelo alusta alkaen: ei tässä mitään salattavaa.
keramiikkamaalaaja
rannekellon kokoaja
teollisuusompelija
työntutkija
perheenäiti (9v)
sairaanhoitaja (3v)
osastonhoitaja (23v)
tyhjän toimittajan lähes neljäkymmentä vuotta, siitä työeläke
Lohduton työhistoria.
Olen tehnyt hyvin monen tyyppisiä töitä monella alalla oppimatta mitään niin hyvin että voisin väittää itseäni ammattilaiseksi.
Ravitsemus- ja majoitusala-, rakennustyöt, henkilönostimien ja ajoneivojen valmistus sekä niiden komponentit, metsätalous, kemiallinen puunjalostus, postin kuljetus, kone- ja laiteasennukset, työsuojelu, menetelmien kehitys, laatujärjestelmät, logistiikan tehtävät kaikissa vaiheissaan jne.
Hittojako ntätä jatkamaan!
Onpas laiska-lassella ollut mielenkiintoinen työhistoria. Lienee meidän ikäisillä ihmisillä melko harvinaista, että on ehtinyt tutustua noin moneen työpaikkaan ja ennenkaikkea noin moneen työhön.
Minä tein työni saman työnantajan palveluksessa 18 vuotiaasta 60 vuotiaaksi.
Ennen se oli mahdollistakin olla samalla työnantajalla koko ikänsä.
Nykyään tuskin se käy päinsä. Tuntuu kuin kaikki työt olisivat määräaikaisia tai sitten työ tehdään vuokrausfirmojen kautta aivan missä sattuu milloinkin. Mielestäni on surullista, että tällaiset vuokrausfirmat ovat yleistyneet. Kyllä vakityöpaikka aina olisi parempi.
En tiedä, mitä mieltä nykynuoret ovat asiasta, mutta uskoisin, että elämä olisi turvallisempaa saada tehdä työtä kauemman aikaa samalle työnantajalle.
Luonnekysymys.
Levottomat jalat.
Soveltuvuustesteissä kallonporaajat ovat kuvaannollisesti väittäneet minun pitävän enemmän matkanteosta kuin perillä olosta?
Ennen kolutuksen hankkimista olin noin 20:n eri työnantajan palveluksessa 3:n valtion alueella yli 20:een otteeseen.
Inssinä oli 7 vakituista työpaikkaa.
Joutilaisuuteen valmistauduin tekemällä vakituisten jälkeen 10 toimeksiantoa joista lyhyin oli 2pv ja pisin 7kk.
Yksikään ei ollut kotipaikkakunnalla eikä kertaakaan kahta saman aikaisesti.
Parhaiten viihdyin noissa työttömyysjaksojen väleissä olevissa,eri mittaisissa määräaikaisissa toimeksiannoissa.
Eri haasteet, eri ihmiset, eri paikkakunta.
Ainakin tapasit, laiska-lassi, paljon erillaisia ihmisiä ja tutustuit erilaisiin paikkakuntiin. Olet elänyt mielenkiintoisen elämän.
Et sinä nyt kovin laiskalta vaikuta.
P.S.
Anteeksi, tarkoitin laiska-lasse. Tuli yhden kirjaimen virhe.
mutta se työ mikä se oli ? Atolfinalla ? olitko koko elämäsi kotiäitinä
En todellakaan ollut kotiäitinä. Olin erään yhtiön palveluksessa. Suomen eri kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla useammassa kohteessa. En kuitenkaan viitsi sanoa ammattiani. Minut tunnistettaisiin helposti. Sitä en halua.
Riittääkö tämä ullamirjamille?
Minä olen odotellut sinua takaisin palstalle, pidin niin paljon viesteistäsi!
Terveisin Satu, LiisaSal.
Muuta nimimerkkisi äkkiä, nykyinen ei sovi sinulle.
Laiska-lassselle nimenmuutosta ehdotin.
Kymppiuutisten aikana ehtivät Atolfia ja ullamirjami väliin :)))
Johtuneekohan laiskuudesta?
Asiasta vakavasti.
Kun aloin kilkuttelemaan tällä nykyisellä niin johdomukaisuuden vuoksi olen pysynyt siinä.
Inhokit osaavat olla avaamatta!
Mielestäni olen myös rutirehellinen ja mielikuvitukseton.
Tuttavani tunnistavat ja vaikka minulla ei ole tarvettakaan potaskan satuiluun niin viimeistään vaimon entisten työkavereiden tunnistamisen vuoksi, pysyn totuudessa.
Joskus jotain saatan unohtaa.
Kehuja elämäni sulostuttajalle.
On purnaamatta kulkenut mukana.
Kerran ilmoitti tahtonaan haluavansa asua samassa paikassa hieman pitempään.
Olimme vuoden sisällä muuttaneet pienen lapsen kanssa kahdesti paikkakuntaa ja kolmesti asuntoa.
Samana aikana vaimo oli alkanut odottaa seuraavaa tenavaa.
Olimme seuraavassa asunnossa pari vuotta.
Silloin oli helppo muuttaa.
Uusi työnantaja järjesti asunnon, muuttoauton ja muuttomiehet.
Sama koski työsuhdeasuntojen välisiä muuttoja.
lehti myyjä--kosmetologi-tubberin myyjä- yrittäjä-siivoja
ja titysti pyllyn pesijä sekä haarojen levittäjä.
Hyvä suutelemaan.
Mikään ei muutu paitsi näkökulma.
Johan sattui....
kuvauksesi mukaan olet lähes täydellinen. Miten polvesi kestäisi kpntallaan oloa.
Mulla muuttuu aina silloin tällöin vinkkeli.
Tuolla joku nimitti ammatikseen Insinööri. Minä oon sillä asteikolla kansa koululainen
missä tämä haaraliike toimii, kiinostaa ??
niin missä tämä yritys tämä haaraliike mahtaa toimia, kerro hyvä ihiminen, en varmasti kerro verottajalle
oletko ite ihan haaraliikeen johta ?
Ompas valaiseva ketju.
Viime vaiheissa valtion virkamies, jonkinlainen esimieskin.
Lisäksi on ansioiden saamiseksi oltu metsätöissä, korjausrakentamisessa, opettajana, upseerina, maatalon renkinä ja portsarina.
Elämäntaiteilija, nauttii huvästä ruuasta ja juomasta, sekä tietysti naisista :D
Autonasentajana kolmisen vuotta. Sitten autojen kokoonpanijana vajaan vuoden. Pikkupomo parissakin petrokemian tehtaassa yhteensä kolmisen vuotta. Voimalaitoksella 30 vuotta; noin 1900 yövuoroa valvonut. Välissä pari lyhyempää jaksoa muissa tehtävissä.
Oli niin paljon sanottu minun ammatistani sitä vaan ihmettelen aina ,kun suutari ja räätäli oli kyläammateissa ne parhaat ,
Sitten kun tuli kultturi sokki --elikkä kaikki luuli olevansa toistaan pareita , Suutarikin oli ,vaan suutari .
Mutta hyvän eläkkeen olen mielestäni tienannut ihan kokoikäni olemalla Suutari - Viimeiset 15 vuotta täälä Tukholmassa Erikson Ortoperi firmassa jossa tei Vammasille kenkiä 15 v kunhan saavutin sen odotetun 65 vuotta ja jäin eläkkeelle --ja nyt jo nauttinyt sitäkin oliskoos 16 vuotta enkä päivääkään ole ollut sairaana - " lapsiakin tein kyllä --ja ne olikun elämässänu ne kovevvat vuodet - tuössä ja kotioli hoidettava -- Mies oli Huippuurheilia --kotihommat ei sovi sellaiselle urholle .
No se s iitä ja loput "Kirjeeseen " vanha sanalasku vois spia tähän -
Saa kysyä jos on jotain "epäselvää" !
U.M
Valvoja olen ja kuu on upea.