Miljonääri: Unohtakaa Rodos - Nämä Suomen pitäisi ottaa Kreikalta
Saako Suomi Kreikalta laivoja pantiksi.
Saako Suomi Kreikalta laivoja pantiksi.
ORESTIS PANAGIOTOU
Julkaistu: 27.08.2011 08:15
Mitä jos Suomi saisi sitten Kreikasta lainan pantiksi jotain kivaa? Saari, muutama sata merenrantahuvilaa tai kenties - valtamerilaivat!
Financial Timesin mukaan euromaiden valtionvarainministereiden virkamiehet neuvottelevat Kreikalle myönnettävien lainavakuuksien ehtoja uusiksi.
Suomi on tähän mennessä vaatinut lainavakuuksia rahana, mutta uuden esityksen mukaan takuuksina käteisen sijaan voisi toimia kiinteä omaisuus kuten kiinteistöt ja valtionyhtiöiden osakkeet.
Timo Soini heitti vuosi sitten ilmaan ajatuksen, jonka mukaan Suomi voisi vaatia takuuksien pantiksi Rodoksen saaren. Ehdotus tyrmättiin tuolloin, ja tuskin Kreikassa lämmetään sille edelleenkään, vaikka
silmukka kiristyykin konkurssimaan kirstunvartijoiden ympärillä.
Suomen osuus Kreikan lainasta on 1,4 miljardia euroa, josta kolmasosan eli reilut 460 miljoonan euron edestä vakuuksia vaaditaan.
Kansanedustaja, yrittäjä ja kiinteistösijoittajanakin tunnettu miljonääri Eero Lehti ideoi IS:n pyynnöstä uuden, Rodosta ja antiikkiharvinaisuuksia realistisemman panttiratkaisun: valtamerilaivat ja telakkahyödykkeet.
- Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Kreikalle ei kannata lainata mitään! Mutta jos on pakko, niin Suomen kannattaa vaatia vain tuotteita, jotka on mahdollista poistaa maasta muualle. Maariski on liian suuri, jotta sieltä kannattaisi pantata esimerkiksi asuntoja tai kiinteistöjä.
Maariskillä Lehti tarkoittaa sitä, että kaikki maassa säilyvät kiinteistöt ja hyödykkeet laskevat arvoaan kriisitilanteen seurauksena.
Edes kauniit merenrantahuvilat eivät Lehden mukaan säilytä arvoaan, välimerellisistä näkymistä huolimatta.
- Maariskin seurauksena kiinteistöjen rakennusarvo vaihtuu puhtaaseen tuottoarvoon. Esimerkiksi USA:n finanssikriisin seuraksena Floridassa kiinteistöjen arvo putosi 70 prosenttia, vaikka kuinka on merellisyyttä tarjolla. Kysyntä määrää hinnan ja kun sitä ei ole, hinta tippuu.
Kyseessä on Lehden mukaan sama ilmiö Kreikassakin. Turvaavia vakuuksia, jossa omistaja saa pääoman lisäksi korot ja kulut katettua, ei Lehden mukaan ainakaan hotelli- ja huvilapuolella ole tarjolla.
- Kukapa sinne halusi mennä esimerkiksi hotelleihin asumaan, kun kansa on kaduilla ja asiat ovat mullin mallin.
"Ammattimaista puuhastelua" on termi, jolla Lehti kuvaa
vakuuksien rakentelua kreikkalaisista tuotteista ja omaisuudesta. Lehden mukaan Suomen kannattaa vaatia esimerkiksi valtamerilaivoja tai lauttoja vakuuden pantiksi, jos valtio niitä omistaa.
- Kaikki, mitä sieltä saadaan siirrettyä pois, säilyttää paremmin arvonsa. Nämä laivat voisi laittaa maailmalle kiertoon ja rahaa tuottamaan.
Myös osakkeet kelpaisivat Lehdelle - tosin yhdellä ehdolla:
- Ne pitäisi ehdottomasti olla ulkomaisten firmojen osakkeita, ei kreikkalaisten. Näin niillä olisi edes jotain arvoa.
Mitä Suomen pitäisii voisi vaatia Kreikalta vakuudeksi? Anna oma ehdotuksesi jutun alle kommenttikenttään.
Saako Suomi Kreikalta laivoja pantiksi.
Saako Suomi Kreikalta laivoja pantiksi.
ORESTIS PANAGIOTOU
Julkaistu: 27.08.2011 08:15
Mitä jos Suomi saisi sitten Kreikasta lainan pantiksi jotain kivaa? Saari, muutama sata merenrantahuvilaa tai kenties - valtamerilaivat!
Financial Timesin mukaan euromaiden valtionvarainministereiden virkamiehet neuvottelevat Kreikalle myönnettävien lainavakuuksien ehtoja uusiksi.
Suomi on tähän mennessä vaatinut lainavakuuksia rahana, mutta uuden esityksen mukaan takuuksina käteisen sijaan voisi toimia kiinteä omaisuus kuten kiinteistöt ja valtionyhtiöiden osakkeet.
Timo Soini heitti vuosi sitten ilmaan ajatuksen, jonka mukaan Suomi voisi vaatia takuuksien pantiksi Rodoksen saaren. Ehdotus tyrmättiin tuolloin, ja tuskin Kreikassa lämmetään sille edelleenkään, vaikka
silmukka kiristyykin konkurssimaan kirstunvartijoiden ympärillä.
Suomen osuus Kreikan lainasta on 1,4 miljardia euroa, josta kolmasosan eli reilut 460 miljoonan euron edestä vakuuksia vaaditaan.
Kansanedustaja, yrittäjä ja kiinteistösijoittajanakin tunnettu miljonääri Eero Lehti ideoi IS:n pyynnöstä uuden, Rodosta ja antiikkiharvinaisuuksia realistisemman panttiratkaisun: valtamerilaivat ja telakkahyödykkeet.
- Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Kreikalle ei kannata lainata mitään! Mutta jos on pakko, niin Suomen kannattaa vaatia vain tuotteita, jotka on mahdollista poistaa maasta muualle. Maariski on liian suuri, jotta sieltä kannattaisi pantata esimerkiksi asuntoja tai kiinteistöjä.
Maariskillä Lehti tarkoittaa sitä, että kaikki maassa säilyvät kiinteistöt ja hyödykkeet laskevat arvoaan kriisitilanteen seurauksena.
Edes kauniit merenrantahuvilat eivät Lehden mukaan säilytä arvoaan, välimerellisistä näkymistä huolimatta.
- Maariskin seurauksena kiinteistöjen rakennusarvo vaihtuu puhtaaseen tuottoarvoon. Esimerkiksi USA:n finanssikriisin seuraksena Floridassa kiinteistöjen arvo putosi 70 prosenttia, vaikka kuinka on merellisyyttä tarjolla. Kysyntä määrää hinnan ja kun sitä ei ole, hinta tippuu.
Kyseessä on Lehden mukaan sama ilmiö Kreikassakin. Turvaavia vakuuksia, jossa omistaja saa pääoman lisäksi korot ja kulut katettua, ei Lehden mukaan ainakaan hotelli- ja huvilapuolella ole tarjolla.
- Kukapa sinne halusi mennä esimerkiksi hotelleihin asumaan, kun kansa on kaduilla ja asiat ovat mullin mallin.
"Ammattimaista puuhastelua" on termi, jolla Lehti kuvaa
vakuuksien rakentelua kreikkalaisista tuotteista ja omaisuudesta. Lehden mukaan Suomen kannattaa vaatia esimerkiksi valtamerilaivoja tai lauttoja vakuuden pantiksi, jos valtio niitä omistaa.
- Kaikki, mitä sieltä saadaan siirrettyä pois, säilyttää paremmin arvonsa. Nämä laivat voisi laittaa maailmalle kiertoon ja rahaa tuottamaan.
Myös osakkeet kelpaisivat Lehdelle - tosin yhdellä ehdolla:
- Ne pitäisi ehdottomasti olla ulkomaisten firmojen osakkeita, ei kreikkalaisten. Näin niillä olisi edes jotain arvoa.
Mitä Suomen pitäisii voisi vaatia Kreikalta vakuudeksi? Anna oma ehdotuksesi jutun alle kommenttikenttään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Taitaa olla pari vanhaa kiveä minkä saavat tai maustetun kreikkalaisen pierun.
Nyt kun muutkin alkavat kysellä reaalivakuuksien perään, lainaa ei enää irtoakaan noin vain - ei varsinkaan Suomelle, idean keksijämaalle. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Jo ensi vuoden valtiolainan vakuudeksi pitää keksiä jotain sopivaa. Ahvenanmaata ei voi käyttää koska maakunnassa on itsehallinto - asukaat eivät suostu. Koko muu Suomi on selkeästi käypää tavaraa. Suomessa on vahva keskushallinto, kuntia voidaan kyykyttää vaikkapa laittamalla ne lainan vakuudeksi.
Ongelmana on se, ettei monikan paikka Suomessa ole kovin "myyvä". Jänkhät ja risukot ovat yhtä tyhjän kanssa. Niillä ei paljon lainarahaa heltiä.
On onneksi muutamia kohteita, joilla muutaman miljardin saisi. Puoli vuotta pärjäillään asettamalla vakuudeksi Suomenlinna. Olavinlinnasta saadaan ehkä 3 kuukauden lainarahat.
Kaikenkaikkiaan siinä onkin hommaa sopivien ja lainanantajille kelpaavien vakuuksien löytämiseksi. Pitää varmaan perustaa lainavakuusvirasto sitä varten. Valtiohan on Suomessa niin vahva, että lainavakuusvirasto voi ihan laillisesti laittaa vakuudeksi vaikka maan jalkojesi alta jonka luulet omistavasi. Tosiaan vain Ahvenanmaa olisi turvassa tältä uudelta virastolta.