En kaipaa väkisin ketään vierelleni, viihdyn hyvin, voisiko sanoa erinomaisen hyvin yksinkin. Eikä se tarkoita että olen yksinäinen tai ei kavareita olisi. Omat haluni pystyy täyttämään, mutten kenenkään verukkeella niitä halua täyttää, ne voi täyttää myös ihan itsekseen. Jos jotain teen, teen sen aina tosissaan, niin vähän olen tossiani ollut, ettei aina osaa, meissä kaikissa on puuteita. Mietin mitä äsken ajattelin, jotain, mitä piti kirjoittaa ylös, unohdin, pää ei taas toimi miten haluaisi... Piti jatkaa vielä.
En tiedä mitä ajattelet, haluisin olla vain rauhassa, poissa katseilta, poissa, tiedä mitä kenenkin katse merkitsee, tai mitä haluaa viestittää, on päiviä kun aurinko ei paista ja päiviä kun kuu loistaa, saan siitä yhtätavalla energiaa, oli täysikuu tai pilvetön taivas, usein toivon vain pilvisiä päiviä. Olen rohkea ja toisaalta toimin kuin yöllä, miten suurin osa päivällä ja toisinnaan kuin päivällä, vaikka keskiyö on yksinäinen paikka. On vähän älliä, muttei se ole menestyksen tae, mihinkään. Viihdyn yksin, mutta jotain vierelleni kaipaan. Olen omituinenkin, sitä ei moni tiedä, saati huomaa, paitsi, keneen ihastukseni kulminoituu, ja toivon mukaan se näkyy vielä ja saat huomata.
Mulla ei ole muuta annettavaa kuin itseni.
En tiedä mitä ajattelet, haluisin olla vain rauhassa, poissa katseilta, poissa, tiedä mitä kenenkin katse merkitsee, tai mitä haluaa viestittää, on päiviä kun aurinko ei paista ja päiviä kun kuu loistaa, saan siitä yhtätavalla energiaa, oli täysikuu tai pilvetön taivas, usein toivon vain pilvisiä päiviä. Olen rohkea ja toisaalta toimin kuin yöllä, miten suurin osa päivällä ja toisinnaan kuin päivällä, vaikka keskiyö on yksinäinen paikka. On vähän älliä, muttei se ole menestyksen tae, mihinkään. Viihdyn yksin, mutta jotain vierelleni kaipaan. Olen omituinenkin, sitä ei moni tiedä, saati huomaa, paitsi, keneen ihastukseni kulminoituu, ja toivon mukaan se näkyy vielä ja saat huomata.
Mulla ei ole muuta annettavaa kuin itseni.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se että antaa jotain itsestään toiselle, siis ihan oikeasti (in real life), on jo paljon. Mitä siitä että on vähän omituinen.:)
Onko erilaisuus omituisuutta? Kenellä on oikea mittari jonka mukaan luokitellaan omituiseksi, vai onko kyse vain yleisestä mielipiteestä ja ihmisten karsinoinnista?
Ei ole muuta annettavaa kuin itseni, siis riittänee että molemmat tulevat toimeen omillaan.
Rakkaan ihmisen läheisyys, kosketus, ja ajatustenvaihto hänen kanssaan ovat tärkeä osa erilaistenkin ihmisten elämää, vaikka yksinkin on hyvä olla ajoittain.