olo on surullinen, koska tämän jälkeen en sinua enää näe. Lähdet pois tai paremminkin palaat sinne, mistä tulitkin, kotiisi.
Minä jään kaipaamaan sinua enemmän kuin ketään koskaan olen kaivannut. Kaipuuni määrää on vaikea edes kuvata!
Veit sydämeni heti ensimmäisenä päivänä suloisella olemuksellasi ja säkenöivän reippaalla käytökselläsi, olin lumoutunut!
Yritin keskittyä asiaan, mutta katseeni hakeutui yhä useammin suuriin, vihertäviin silmiisi, joiden katse poltti ja värisytti.
Et tiedä, että olen menettänyt sydämeni sinulle. En aio kertoa ihastuksestani mitään, koska minua pelottaa. Tunteeni sinua kohtaan ovat niin ennenkokemattoman vahvoja, että välillä kuvittelen, onko tämä edes tottakaan. m->n
Minä jään kaipaamaan sinua enemmän kuin ketään koskaan olen kaivannut. Kaipuuni määrää on vaikea edes kuvata!
Veit sydämeni heti ensimmäisenä päivänä suloisella olemuksellasi ja säkenöivän reippaalla käytökselläsi, olin lumoutunut!
Yritin keskittyä asiaan, mutta katseeni hakeutui yhä useammin suuriin, vihertäviin silmiisi, joiden katse poltti ja värisytti.
Et tiedä, että olen menettänyt sydämeni sinulle. En aio kertoa ihastuksestani mitään, koska minua pelottaa. Tunteeni sinua kohtaan ovat niin ennenkokemattoman vahvoja, että välillä kuvittelen, onko tämä edes tottakaan. m->n
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minullakin tosi surullinen olo erään henkilön vuoksi, haluaisin tavata erästä kahden kesken ja kertoa miten paljon häntä kaipaan
tunteeni ovat myös todella vahvat mutta en uskalla myöskään hänelle niitä kertoa
enkä tiedä mitä tekisin koska kohta en häntä näe vähään aikaan
koskaan ennen en ole tuntenut näin voimakkaasti ketään muuta miestä kohtaan
kunpa uskaltaisin tehdä jonkin aloitteen tai hän
miten voi olla mahdollista että kun tuntee näin vahvasti niin onkin tosi surullinen olo eikä päinvastoin
Tilanteemme on selvästi samankaltainen, joten voimme antaa toisillemme ainakin vertaistukea. Vain sellainen henkilö, joka on kokenut vastaavanlaisia tilanteita ja tunteita, voi parhaiten ymmärtää, kuinka vaikea tilanne on.
Mietit, miten voi olla mahdollista, että voimakkaista kaipuuntunteista huolimatta olo on surullinen. Omalla kohdallani se johtuu siitä, että tunteeni taitavat olla yksipuolisia. Se on hyvin surullista ja valitettavaa, kuten arvata saattaa.
Ainoa ilo tässä on se, että olen saanut tutustua sydämelliseen naiseen, jonka lämpimän inhimillinen olemus saa kylmän maailmankin näyttämään paljon siedettävämmältä paikalta. Eikä se ole mikään pikkujuttu, päinvastoin!
Lisäksi noin yleensä pitää olla tyytyväinen siitä, että hän tuo läheistensä elämään rakkautta, välittämistä ja ystävyyttä.
Kertoisitko, milloin oli se ensimmäinen päivä, kun tapasit hänet?
( Jo nyt ) voitko kertoa minkä ikäinen nainen on kyseessä?
mistä olet niin varma että tunteet ovat yksipuolisia, oletko kysynyt häneltä mitä tuntee sinua kohtaan?
Kyseessä on 30-vuotias erittäin sensuelli nainen, joka saa hurmaavan luonnollisella käytöksellään varmaankin lähes miehen kuin miehen pään sekaisin. Olen huomannut, että muutama mies on ihan myyty hänen vetovoimansa edessä. Eräskin on jo monen viikon ajan kokeillut monenlaisia konsteja päästäkseen hänen kanssaan lähempään tuttavuuteen, eikä ilmeisesti ihan vailla menestystä. Suorat puheet ja päättäväinen toiminta näköjään tehoaa...
No johan on "aika pakkaus" sitten
mutta itse olen ainakin sellainen etten halua ketään muuta kuin hänet yhden vain, en ole kiinnostunut ainakaan kenestäkään muusta ,mutta itse en uskalla välillä edes katsoa häneen päin jos on muita näkösällä koska silmistäni varmaan heti näkee että olen täysin ihastunut häneen
tämä on todella kamalaa kun haluaisin niin kovin kertoa hänelle miten paljon hänestä tykkään mutta pelkään että hän nauraa minulle selkäni takana kavereilleen
Jospa olet ymmärtänyt jotenkin väärin hänet? etkä voi kysyä häneltä suoraan mitä mieltä olisi sinusta? oletko antanut selviä merkkejä kiinnostuksestasi häntä kohtaan?
mitä ehdottaisit? miten minun kannattaisi menetellä hänen kanssaan ehkä sinä osaisit miehenä antaa minulle hyvän neuvon