Mitä pitäisi tietää armeijasta?

Armeijasta ei oikeastaan tarvitse tietää yhtään mitään jos sinne on menossa. Armeija on sitä että pari päivää hieman jännittää kun on kokoajan ihan pihalla että mitä nyt tapahtuu ja mitä pitää tehdä. Kuitenkin näitä mosia(alokkaita) neuvotaan ihan kädestä pitäen siellä mitä tehdään seuraavaksi. Armeijasta selviää parhaiten kun ei ajattele omilla aivoilla ja tekee kaiken mitä käsketään, kyseenalaistamatta sitä voisiko asiaa tehdä järkevämmin tai onko asian tekemisessä ylipäätänsä mitään järkeä. Parin viikon kuluttua meininkiin tottuu ja loppu palvelusaika meneekin aika rutiininomaisesti. En kuitenkaan missään nimessä suosittele sinua menemään armeijaan, todennäköisesti tulet katumaan sitä päätöstä. Lyhyesti:armeija on perseestä, ja sopii parhaiten ihmisille jotka eivät ole mitään ruudinkeksijöitä.
Jäihän sieltä tietysti joitain mukaviakin muistona, mutta näin jälkikäteen ajatellen, jos olisin tiennyt millaista naurettavaa perseilyä intti on, niin olisin ehkä mennyt sivariin. Tosin ihan sama se nyt on, kun on tj ollut nolla jo kuudetta vuotta.
Todennäköisesti sieltä ei kuitenkaan tarvitse tulla häntä koipien välissä, sillä se ei ole haastavaa. Fyysisesti se tietysti voi olla hieman haastavaa riippuen paljon siitäkin mihin joukko-osastoon menet, mutta pohjakunnnon ei tarvitse välttämättä olla mikään kovin hyvä, alokaskaudellahan se nousee, ja viimeisen parin kuukauden aikana todennäköisesti laskee jo sen takia että on niin saatanan vähän tekemistä.
Muuten ihan menettelee, mutta ne leirit ovat perseestä, tosin leiriaamut ovat minun ajoistani jo vähentyneet lähes puolilla, ja mitä intissä olevaa tuttua kuunnellut niin saa kuulemma olla läppärit ja kaikki mukana nykyään jo mosakaudella. Olen aika katkera siitä että armeija on mennyt vielä enemmän kermapersemeiningiksi siitä mitä se jo minun aikanani oli.

Niinpä.
Alussa ei kannata ajatella omilla aivoillaan koska siihen ei anneta mahdollisuutta. Kaikki mitä siellä tehdään vituttaa, mutta siihenkin tarkoitus. Armeija etsii jokaiseen tehtäävään sopivan henkilön. Jos ei kestä alokasajan kusipäisyyttä ei kestä tiukassa paikassa omassa tehtävässäänkään.
Fyysisesti alku on aika hankalaa mutta taitaa olla niin, että nykypäivän nuorisolle se on vielä hankalampaa henkisesti kun ei olla totuttu tottelemaan mitään eikä ketään ja yhtäkkiä niin onkin tehtävä.
Jos on kiinnostunut armeijasta kannattaa seurata armeijan nettisivuja, yrittää päästä tutustumaan vierailu-/omaistenpäivinä ja kysellä. Millään näistä keinoista ei kuitenkaan saa selville minkälaista se on. Ei sitä tiedä kukaan mieskään joka alokkaaksi on menossa. Kaverit ovat kertoneet vain niitä hienoimpia ja varsinkin huonoimpia kokemuksia.
Se on itse koettava.

http://www.puolustusvoimat.fi/fi/Puolustusvoimat/Etusivu/?urile=wcm:path:/su puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat/Etusivu/

Oppiko siellä mitään tai oliko siitä mitään hyötyä oikeassa elämässä?

Täältä tuskin saa hyödyllisempää tietoa kuin ne poikien paskapuheet. Suosittelen Puolustusvoimien nettisivuja asiatiedon hankkimiseen, ja epävirallisen infon ja kokemusten tarpeeseen aamukampa.net.

Kyllä oppii. Juuri niitä taitoja joita elämässä perimmältään tarvitaan. Sitä kuinka tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Esimiestehtäviin työurallaan aikova oppii sellaista johtamista ja ihmisten käsittelyä jota mikään siviilioppilaitos ei voi tarjota. Miehistötehtävissäkin voi tuota oppia koska johtaminen on koko ajan läsnä, itse esimiehenä tai alaisena. Jotkut joutuvat tekemään hyvinkin vaikeita junailuja ja niistä selviäminen ja hyvin suorittaminen antaa itseluottamusta ja osaamista tulevaisuuteen.

Kannattaa katsoa että on tarpeeksi sisua kantaa omat kamansa tai ainakin yrittää tarpeeksi jotta saisi muiden hyväksynnän eikä olisi riippakivenä muille jotka varmasti ovat myos väsyneitä marsseilla ja taisteluharjoituksissa.

Näin jälkikäteen ennalta treenaisin eniten psykologista puolta. Miten toimia jämäkästi, rennosti ja itsevarmasti yhtaikaa. Olla rauhallinen ja etäällä oman mielen rakennelmista ja tuntemuksista.

Jos menet niin koita mennä RUKkiin. Edessä monta kylmää yotä kohmeisen rynnäkkokiväärin kanssa kauniissa luonnossa. Katso etukäteen joku mielekäs aselaji varuskunnan sijainnista riippumasta. Esim panssarit, RDF yms. Valvonta, IT yms voivat olla aika seesteisiä palveluksen loppuvaiheilla.

Naiset käsittelevät asioita eri kautta kuin miehet. Heillä on kova sosiaalinen draivi yms. Kannattaa miettiä tarkkaan ja päättää mitä päättää. Kokemuksia sieltä saa. älä kuitenkaan elvistele armeijalla. Vaikka olisit sen käynytkin et voi sillä kuitata muiden kokemuksia siviilikeskusteluissa, kuten ei kukaan mieskään voi nollata toisten kertomuksia.

Et ole yhtään huonompi tai parempi jos menet. älä anna armeijan nousta päähäsi. Silti suosittelen palvelusta suuresti.

Monet palvelukseen hakeutuneet naiset olivat varsin rumia, tukevia ja heikkoja. Silti oli siellä muutama sisukaskin. Alokasaikani ylikersantti oli hyvä ja asiallinen nais-ylikersantti.

Pidä naamasi peruslukemilla ja ole vakava. Luo mielikuva jostain DDR naisesta asepuvussa ja ole se, ennemmin kuin naureskeleva tai itkevä pelle.

Asiat eivät muutu tunteista tai niiden ilmaisusta, mutta muiden mielikuva sinusta muuttuu - aina huonompaan. Ole aina vakava ja jämäkkä, mutta älä jännitä. Harjoittele olemaan rahallinen ja etäällä tunteista.


Sinulla on mukavaa jos haluat että sinulla on mukavaa.
Sinulla on mielekästä jos olet mielekäs.
Pärjäät jos haluat pärjätä.


Terv. ex Ylik, res Ltn.