Kirjoitin tätä eri palstale mutta nyt päätin tulla tänne, ongelmani on se että minua pidetään mielisairaana.
On hirvittävän vaikeaa sen vuoksi. Kuka vihdoin kuuntelisi?
Puhelu tänään:
"Mies kysyi multa eilen"miks sit sä käyt mielenterveystoimistossa, jos et sä oo kerran hullu? Sen mielestä kaikki mielenterveystoimistossa käyvät on hulluja."
"Mutta eihän tuo ole uus asia, se on pidempään ollut niin, mutta joo täytyy lopettaa, soitellaan taas moi."
Siis täh? Pitänyt pidempään hulluna, ai nyt mä muistan, se oli sen tapon yrityksen jälkeen... sä tulit, ja mulla oli naapurin lainaamat vaatteet, juopon keltaset kireet kollegehousut, ja koska mieheni oli ainut turvapaikka koska asuntoni ovi oli kirveellä rikottu olin täällä.
Ei oltu viel naimisissa, ja olin työtä vailla, ja vaikka olin luullut ettet lyö, löit.
Sitten tuli ystävä, ja jutteli mieheni, rakkaan kanssa, ystävä oli juur aloittanut työelämän...... hoitajana... ja he jutteli, jättivät mut yksin, pelkäsin, en ymmärtänyt muuta kuin että näytät kaamealta, yritin puhua jotain, änkytykseksi meni, ja he hymyilivät toisilleen...
Siitä saakka ystävä on tiennyt että mieheni pitää mua mielisairaana.
Minä en pidä tästä asetelmasta, he ovat terveitä, minä olen seko. He on valkoisia minä olen musta....
He ja minä.
Jos heillä jotain minulle asiaa on, jos suostuvat edes puhumaan, he haluavat auttaa, kuunnella murheita, parantaa, kertoa miten työelämässä toisia parannetaan....
Apua!
Haluan irti, vapaaksi, en halua olla potilaanne, haluaisin olla äiti, vaimo.. haluan normaalin elämän.
Mikä on ongelma? MASENNUS KOSKA MUT HALUTAAN LEIMATA EI KUUNNELLA!
Sanokaa edes joku, että tämä voi muuttua. Että minun kannattaa lähteä, että vielä jossain olisi joku.... joka ehkä silittäisi poskea, katsoisi silmiin, veisi pois tästä murheen maasta.
Haluaisin vaikka suudella häntä, olla lähellä.. levätä. Kuunnella sydämenlyöntejä, ymmärtää, saada vihdoin turvan, hyväksynnän.
5 vuotta olen joka päivä kuullut"mielenvikainen, mielenvikainen, mielenvikainen", "rakastin kunnes paljastui että sä oot oikeesti mielisairas"
"Häivy täältä, tai mä soitan poliisit ja sanoin ett sä rikoit nuo ikkunat, mä rikon ne itse, mutta mä sanon että sä teit niin, ja ne uskoo sen kun mä sanon ett sä oot mielenvikainen."
Kun pistän valot päälle"mä revin tän kruunun tästä"... teen avioerohakemuksen, ottaa kirjahyllystä kirjan repii sivun ja tatuointitussilla kirjoittaa eromme syyksi"vaimo on mielenvikainen".
Ei kukaan ymmärrä... mies on komea ja aina kiltti muille.. "Sehän on aina pitänyt sua mielenvikaisena".
Se alkoi simmoisena että sitä ei sanottu ääneen! Se koskee" He pettivät mut, jokainen, mä olisin voinut kuolla, siksi änkytin, yritin vaikuttaa asioihini ja sanoa että hei mä tiedän, tiedän varmasti, että normi-ihminen ei pukeudu näin, multa poltettiin vaatteet, siksi nää liian lyhyet keltaset tiukat kollegehousut ja miesten kalsaripaita...
nainen sano vaan"tääl on hometta, meil on työpaikallakin hometta",
Mies yritti silotella"me ollaan kaikki joskus yritetty itsemurhaa, naiseni kertoi että sinäkin olet"
Huonekaluni sikinsokin, kun kämppäni ovioli kirveellä rikki, ja murhaajani vapaalla.
Yritin sanoa"tääl on nyt vähän tännäköstä kun"
"Mee sä tohon toiseen huoneeseen, jooko? Mä laitan sulle yhden leffan, Juudas, naiseni kertoi että olet uskossa"
Minun olisi pitänyt sanoa että nyt riittää! Näpit irti mun DVD-levystä, ja kaveri ulos täältä ja heti! Kerran sä et mun kanssa halua jutella niin et ole ystäväni! Juttelet mieheni kanssa, kun eihän hullun kanssa voi, ja ystävää esität koska minun kautta saat kivasti uusia tuttavuuksia, niinkö"
"Ulos!!!!"
Mä alistuin, olin hiljaa.. anteeksi lukijani..
Ystävä sanoi"niinhän se miehes on pitkään pitänyt sua hulluna"
VUOSIA YRITIN KULISSIA RAKENTAA.
Mutta ei kaverille on vaan helppo, helpompi ja helpoin ajella että voi *****-raukkaa, minä olen terve hyvännäköinen mimmi, ja hänen miehensä pitää minusta, kun hah - ei tuommosesta mielisairaasta voi kukaan pitää.
"Sen takia sut on jätetty..."
Oon yksin. Mulla ei ole ketään... Auta Jeesus, nosta mut, anna käsi, mä haluan muuttua. Mä pidän nyt 10 vrk paaston. Ylikiloja on 10 kg, värjään hiukset vaaleiks, keksin jonkun syyn ystävälle... tai ehkä pidän hänet, minulla ei ole ketään......
Kerta mieheni nyt uskaltaa sanoa minulle sen mikä silloin oli vain pinnan alla, voimme puhua, just siitä mikä on.
Että lähden. Sanon, että mä lähden koska sä haluat ajatella mut vain jonain mielenvikaisena, koska se hyödyttää sua.
"Mut sähän oot mielenvikainen"
Ai niin täähän oli jo puhuttu.
Miten lähden, ja minne..............
On hirvittävän vaikeaa sen vuoksi. Kuka vihdoin kuuntelisi?
Puhelu tänään:
"Mies kysyi multa eilen"miks sit sä käyt mielenterveystoimistossa, jos et sä oo kerran hullu? Sen mielestä kaikki mielenterveystoimistossa käyvät on hulluja."
"Mutta eihän tuo ole uus asia, se on pidempään ollut niin, mutta joo täytyy lopettaa, soitellaan taas moi."
Siis täh? Pitänyt pidempään hulluna, ai nyt mä muistan, se oli sen tapon yrityksen jälkeen... sä tulit, ja mulla oli naapurin lainaamat vaatteet, juopon keltaset kireet kollegehousut, ja koska mieheni oli ainut turvapaikka koska asuntoni ovi oli kirveellä rikottu olin täällä.
Ei oltu viel naimisissa, ja olin työtä vailla, ja vaikka olin luullut ettet lyö, löit.
Sitten tuli ystävä, ja jutteli mieheni, rakkaan kanssa, ystävä oli juur aloittanut työelämän...... hoitajana... ja he jutteli, jättivät mut yksin, pelkäsin, en ymmärtänyt muuta kuin että näytät kaamealta, yritin puhua jotain, änkytykseksi meni, ja he hymyilivät toisilleen...
Siitä saakka ystävä on tiennyt että mieheni pitää mua mielisairaana.
Minä en pidä tästä asetelmasta, he ovat terveitä, minä olen seko. He on valkoisia minä olen musta....
He ja minä.
Jos heillä jotain minulle asiaa on, jos suostuvat edes puhumaan, he haluavat auttaa, kuunnella murheita, parantaa, kertoa miten työelämässä toisia parannetaan....
Apua!
Haluan irti, vapaaksi, en halua olla potilaanne, haluaisin olla äiti, vaimo.. haluan normaalin elämän.
Mikä on ongelma? MASENNUS KOSKA MUT HALUTAAN LEIMATA EI KUUNNELLA!
Sanokaa edes joku, että tämä voi muuttua. Että minun kannattaa lähteä, että vielä jossain olisi joku.... joka ehkä silittäisi poskea, katsoisi silmiin, veisi pois tästä murheen maasta.
Haluaisin vaikka suudella häntä, olla lähellä.. levätä. Kuunnella sydämenlyöntejä, ymmärtää, saada vihdoin turvan, hyväksynnän.
5 vuotta olen joka päivä kuullut"mielenvikainen, mielenvikainen, mielenvikainen", "rakastin kunnes paljastui että sä oot oikeesti mielisairas"
"Häivy täältä, tai mä soitan poliisit ja sanoin ett sä rikoit nuo ikkunat, mä rikon ne itse, mutta mä sanon että sä teit niin, ja ne uskoo sen kun mä sanon ett sä oot mielenvikainen."
Kun pistän valot päälle"mä revin tän kruunun tästä"... teen avioerohakemuksen, ottaa kirjahyllystä kirjan repii sivun ja tatuointitussilla kirjoittaa eromme syyksi"vaimo on mielenvikainen".
Ei kukaan ymmärrä... mies on komea ja aina kiltti muille.. "Sehän on aina pitänyt sua mielenvikaisena".
Se alkoi simmoisena että sitä ei sanottu ääneen! Se koskee" He pettivät mut, jokainen, mä olisin voinut kuolla, siksi änkytin, yritin vaikuttaa asioihini ja sanoa että hei mä tiedän, tiedän varmasti, että normi-ihminen ei pukeudu näin, multa poltettiin vaatteet, siksi nää liian lyhyet keltaset tiukat kollegehousut ja miesten kalsaripaita...
nainen sano vaan"tääl on hometta, meil on työpaikallakin hometta",
Mies yritti silotella"me ollaan kaikki joskus yritetty itsemurhaa, naiseni kertoi että sinäkin olet"
Huonekaluni sikinsokin, kun kämppäni ovioli kirveellä rikki, ja murhaajani vapaalla.
Yritin sanoa"tääl on nyt vähän tännäköstä kun"
"Mee sä tohon toiseen huoneeseen, jooko? Mä laitan sulle yhden leffan, Juudas, naiseni kertoi että olet uskossa"
Minun olisi pitänyt sanoa että nyt riittää! Näpit irti mun DVD-levystä, ja kaveri ulos täältä ja heti! Kerran sä et mun kanssa halua jutella niin et ole ystäväni! Juttelet mieheni kanssa, kun eihän hullun kanssa voi, ja ystävää esität koska minun kautta saat kivasti uusia tuttavuuksia, niinkö"
"Ulos!!!!"
Mä alistuin, olin hiljaa.. anteeksi lukijani..
Ystävä sanoi"niinhän se miehes on pitkään pitänyt sua hulluna"
VUOSIA YRITIN KULISSIA RAKENTAA.
Mutta ei kaverille on vaan helppo, helpompi ja helpoin ajella että voi *****-raukkaa, minä olen terve hyvännäköinen mimmi, ja hänen miehensä pitää minusta, kun hah - ei tuommosesta mielisairaasta voi kukaan pitää.
"Sen takia sut on jätetty..."
Oon yksin. Mulla ei ole ketään... Auta Jeesus, nosta mut, anna käsi, mä haluan muuttua. Mä pidän nyt 10 vrk paaston. Ylikiloja on 10 kg, värjään hiukset vaaleiks, keksin jonkun syyn ystävälle... tai ehkä pidän hänet, minulla ei ole ketään......
Kerta mieheni nyt uskaltaa sanoa minulle sen mikä silloin oli vain pinnan alla, voimme puhua, just siitä mikä on.
Että lähden. Sanon, että mä lähden koska sä haluat ajatella mut vain jonain mielenvikaisena, koska se hyödyttää sua.
"Mut sähän oot mielenvikainen"
Ai niin täähän oli jo puhuttu.
Miten lähden, ja minne..............
Vastaukset 6
Vanhimmat
asuntohakemus, aika soskuun, palaveri huomenna, mä en jaksa...
Hirvee riita jostain mielenvikaisuudesta, mies laitto kädet korville ja hoki mielenvikainen mielenvikainen, avioerohakemus, uhkaili .. ja sitten hymyili.
Hymyili, ja mua pelotti. Pelottavaa, hirveesti riehui. ja on menny vähä yli
"Sua saa pettää kun sä oot mielenvikainen."
-"Ai saaks sun mielestä mielenvikaisia pettää?"
Hetken vakava ilme naamalla mietitään
"Ei saa ei ketään saa pettää" "Mut siks sun exät on jättänyt sut koska""Hetkinen! Puhus kuule vaan ihan itsestäs, minkä takia SÄ oot jättämässä mut?"
!No, jos sä muuttusit, ei tarvii paljon muuttua, kyllähän sä tiedät, et epäile mua"
"Mikä sua vaivaa, mä oon sata kertaa sanonut että mä EN epäile mua, mua vaan surettaa kun sulla on niin paljon vihaa mua kohtaan."
"En mä sua vihaa."
"aha, mutta et välitä. Mua loukkaa että sä sanot mua mielenvikaiseks"
"Mutta hyvänen aika, sinähän olet mielenvikainen!"
"En ole, et säkään ole mikään lääkäri"
"No, miks sä käyt siel mielenterveystoimistossa jos sulla ei ole kert päässä mitään vikaa?"
"No, tota,"
Pitkä hiljaisuus
"No ni, ei mua haittaa vaikka sä oisitkin mielenvikainen, niinhän mäkin oon, ruvetaan nyt nukkuun."
SÄ OOT JOKA PÄIVÄ HOKENUT TOTA SAMAA JO VUODEN! MULLA EI OO PÄÄSSÄ VIKAA; LOPETA USKO! SANO ETTÄ OON KULTA TAI RAKAS; MUT Mä en jaksa jos sä sanot vielä yhdenkerran mua mielenvikaiseXXXXXX.
"Nyt jos et pidä turpaas kii mä tapan sut".
Mä lähden, mulla on vain muistot, yhtä monta kertaa kun oot sanonut mua mielenvikaiseks sano rakas....
Ei ei... mä en ymmärrä miksi pidät käsiäsi korvillasi kun huudat sitä sanaa peräjälkeen
Sillä tavalla ei saa sanoa, siihen voi alkaa uskomaan.
Paniikkihäiriö on tila missä ihminen luulee tulevansa hulluks.
Hyvää yöt, aamulla on aikainen herätys.
Sinuna ottaisin yhteyttä Narsistien uhrit-järjestöön. He siellä tuntevat tuollaiset tapaukset, kuin miehesi. Ystäväsi ovat tehneet väärin sinua kohtaan asettumalla miehesi puolelle, mutta miehesi vaikuttaa tahtovan tuhota sinut henkisesti. Lähde niin pian kuin voit, äläkä koskaan palaa sen miehen luokse!
Kiitos rauha.honkanen.
Joo! "Ei muutakuin risusavottaan 1e/h" Kyllä medialla on oma osuutensa tässä pelissä ja vallankumouksessa.
Jaha, mutta entä kun kaksi rakastavaista sopii.. Media, ei ole kiinostunut fiktiotarinoista..