Mistähän alottaisin.. Ehkä lapsuudestani asti olleesta huonosta itsetunnosta, niin tai ehkä ala-asteen 4-5 luokalta asioistani tajuamisen kautta tulleesta huonosta it:sta. Veljeäni kiusattiin koko ala- ja ylä asteen eilä kiusaaminen sittenkääm loppunut. Hänen takiaan myös minua kiusattiin ja häpeän myöntää että toivoin aikoinaan että hän ei olisi veljeni.. Perheellämme ei ollut varaa ostaa meille samoja "pelejä ja koneita " niin kuin muilla kavereilla oli. En kehdannut kutsua ketään kavereita meille koska tilanteet oli niin vaivaannuttavia. Tästä on jäänyt niin pahat jäljet minuun että en tiedä mikä auttaisi. En sano ettei minulla hyvin menisi mutta kaverit on harvassa tällä paikkakunnalla.. Täällä asuu noin 11 000 ihmistä mutta nykyään on vaikea tutustua uusiin ihmisiin.. Toivottavasti joku ymmärtää mitä tarkoitan.
elämän tilanne.
Z.I:A
166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Uusissa ihmisissä on aina se hyvä puoli, että ovat uusia ihmisiä ja ne vanhat vaikeudet toivottavasti takana. Itse törmään tuon tuosta vanhoihin ihmisiin ja vaikeuksiin muuttaessani lähelle kotia. En minä aluksi edes miettinyt tätä paikkakuntaa sillä tavalla sellaiseksi kodiksi jota aikoinaan mietin kun elämä oli jo hyvältä osin päässyt muuttumaan. Ne vanhat vaikeudet ja koulu"kaverit" jälleen löysivät minut, eivätkä jättäneet rauhaan. Aina löytyy jokin työ taikka koulu taikka raha-asia nassutettavaksi. Mitäs ne muille kuuluu ja jos tarkalleen alan miettimään, niin ei sieltä työ taikka opiskelumaailmasta minulle olisi mitään sen kummallisempaa näin aikuisuudessa enää löytynytkään. Sittemmin iski tämä mystinen sairaus salaa vaivihkaa "ilman mitään ulkopuolista ärsykettä" ja nyttemmin olen taasen elämäni kiitollisuuden velkaa niille ihmisille jotka käytännössä pilasi elämäni silloin ja pilasi elämäni nyttemmin. Tottahan veliseni on hyviltä osin omissa sotkuissaan, mutta ne samat kiusatahot ovat rantautuneet minunkin elämääni. Kaikki äitini tekemiset myös kuuluvat minulle. Rakastamme toisiamme niin... Pitääkin tässä alkaa vesitelemään puusta taustaa kuukkeleilleni, jotta Jorma ja Tarja saa ne seinälleen.
T: Kepun ja Demareiden kuukkeli