Olen lukenut historiankirjoista, että Pispala on alunperin luulunut Nokialle.
Tampereen ja Pispalan välillä on kulkenut muuri, oliko sen nimi Kiinan muuri, en nyt muista.. (Kiinan muuri taitaa sijaita nykyisin Kalevassa.)
Joka tapauksessa, Tampereen tehtaiden työläiset olivat maalaisia, jotka muuttivat Pispalan maalaiskylään, joka ei kuulunut kaupungin alueeseen. Osittain tästä syntyi tuo kuuluisa Pispalan henki.
Nokialla ja Kangasalalla olivat omat "pispalansa": Siuro ja Vähämäki, jotka ovat luonteeltaan paljon maaseutumaisempia, ja siis lähempänä alkuperäistä ideaa Pispalasta.
Jos nyt olemme yhtä mieltä siitä että Pispalan luonne tulisi säilyttää - pulteriaidat, sauna, haulitorni... niin minusta olisi tärkeää että tätä säilyttämisen käsitettä laajennettaisiin, ja Pispala saataisiin palautettua mahdollisimman lähelle alkuperäistä mallia.
Pispalan kuuluminen Nokiaan (tai Pirkkalan kuntaan) on minusta oleellinen asia.
Yhdessä kunnanhistoriassa mainittiin että Pispalan henkeen vaikutti oleellisesti paitsi asukkaiden maalaistausta, myös yhteiskeittiöjärjestelmä. Neljä tai viisi taloutta jakoi tavallisesti yhteisen keittiön, ja asukkaiden välille syntyi näin luonnollista kautta yhteishenki. Ehkä ei aina hyvä, mutta yhteishenki kuitenkin.
Olisiko liian kaukaa haettu ajatus, jos ehdottaisin tässä, että tuota yhteiskeittiöjärjestelmää voisi koettaa palauttaa? Esim työväestölle tarkoitettuina solu- tai kortteeriasuntoina. Nykysinhän Pispala on paljossa menettänyt työläisluonnettaan, kun sinne mäelle on rakennettu isoja huvilatyyppisiä taloja, jollaisia ennen vanhaan oli lähinnä kauppiailla ja teollisuusmiehillä järven rannassa.
Tässä on nyt kaksi kohtaa.
1. Pispalan liittäminen takaisin osaksi Nokiaa.
2. Yhteiskeittiöjärjestelmän palauttaminen.
Keksisin lisääkin, mutta en kehtaa tässä nyt enempää purkautua.
Tulisi tehdä työtä sen harhakuvan poistamiseksi että Pispala kuuluisi hengeltään Tampereeseen. Pispala ei todellakaan ole sama asia kuin Tampere. Jo Lauri Viita sanoi että Pispala on oma maailmansa, ja kuin saari maailmankaikkeudessa; sorasaari.
Tampereen ja Pispalan välillä on kulkenut muuri, oliko sen nimi Kiinan muuri, en nyt muista.. (Kiinan muuri taitaa sijaita nykyisin Kalevassa.)
Joka tapauksessa, Tampereen tehtaiden työläiset olivat maalaisia, jotka muuttivat Pispalan maalaiskylään, joka ei kuulunut kaupungin alueeseen. Osittain tästä syntyi tuo kuuluisa Pispalan henki.
Nokialla ja Kangasalalla olivat omat "pispalansa": Siuro ja Vähämäki, jotka ovat luonteeltaan paljon maaseutumaisempia, ja siis lähempänä alkuperäistä ideaa Pispalasta.
Jos nyt olemme yhtä mieltä siitä että Pispalan luonne tulisi säilyttää - pulteriaidat, sauna, haulitorni... niin minusta olisi tärkeää että tätä säilyttämisen käsitettä laajennettaisiin, ja Pispala saataisiin palautettua mahdollisimman lähelle alkuperäistä mallia.
Pispalan kuuluminen Nokiaan (tai Pirkkalan kuntaan) on minusta oleellinen asia.
Yhdessä kunnanhistoriassa mainittiin että Pispalan henkeen vaikutti oleellisesti paitsi asukkaiden maalaistausta, myös yhteiskeittiöjärjestelmä. Neljä tai viisi taloutta jakoi tavallisesti yhteisen keittiön, ja asukkaiden välille syntyi näin luonnollista kautta yhteishenki. Ehkä ei aina hyvä, mutta yhteishenki kuitenkin.
Olisiko liian kaukaa haettu ajatus, jos ehdottaisin tässä, että tuota yhteiskeittiöjärjestelmää voisi koettaa palauttaa? Esim työväestölle tarkoitettuina solu- tai kortteeriasuntoina. Nykysinhän Pispala on paljossa menettänyt työläisluonnettaan, kun sinne mäelle on rakennettu isoja huvilatyyppisiä taloja, jollaisia ennen vanhaan oli lähinnä kauppiailla ja teollisuusmiehillä järven rannassa.
Tässä on nyt kaksi kohtaa.
1. Pispalan liittäminen takaisin osaksi Nokiaa.
2. Yhteiskeittiöjärjestelmän palauttaminen.
Keksisin lisääkin, mutta en kehtaa tässä nyt enempää purkautua.
Tulisi tehdä työtä sen harhakuvan poistamiseksi että Pispala kuuluisi hengeltään Tampereeseen. Pispala ei todellakaan ole sama asia kuin Tampere. Jo Lauri Viita sanoi että Pispala on oma maailmansa, ja kuin saari maailmankaikkeudessa; sorasaari.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Just..niin nokialaista ajattelua!! Yhteiskeittiöjärjestelmä on otettu käyttöön monissa kouluissa ja päin persettä menee ruuan taso! Ja Pispala ei ole KOSKAAN ollut osaa nokiaa eikä tule olemaankaan tuppul¨kylän osa...lueppas historiaa hieman tarkemmin!! nokia oli osa PIRKKALAA aikoinaan, kunnes se (onneksi) irrotettiin omaksi omituisuudekseen! ja Pirkkalalaisten ei tarvi kärsiä moukkamaisia nokialaisia!
Nyt on nyt ja toi yltiö punasuus, jota nokialla sitkeästi on, on jo muualta onneksi järkiinnytetty pois!!!!!!!!!!!!!!!! Tee siurostas pispalas! Ennen oli enne ja nyt on NYT!!!!
Ja Nokian tulisi luovuttaa Tottijärvi Vesilahdelle, johon se on kuulunut jo aikoja sitten.
Ei vesilahdelle. Tottijärvi ITSENÄISTYY.....JA SINÄ aloittaja olet KOMMUNISTI
Ei kait meidän nokialaisten tule joka kohdassa tietää asioita niin tarkkaan, paitsi oma arvomme ja kyllä-jumalauta on niin mun pakistani sellaista Pirkkala- tietoo tunnusteta.
Enkä tietääkseni ole kommunisti. Enkä porvari, ei asiat ole niin yksioikoisia.
Tottijärvi (1976) ja Suoniemi (1973) ovat raja-alueita jossain etelän metsissä... . sitä paitsi gtrendi on kohti suurkuntia. Kerran olen kai muistaakseni käynyt Suoniemellä, siellä taisi olla golfkenttä. Mutta ei kait Nokia ala saavutetuista eduista luopumaan.
Ei Nokian tarvitse välttämättä olla keskipiste, koska jos Suur-Pirkkalan pitäjä perustettaisiin uudestaan, niin Yllöjärvi Nokia, ja Pirkkala olisivat kaikki siinä.
Yhteiskeittiöjärjestelmää ei voi verrata kouluruokailuun, koska vain keittiöhän siinä on yhteinen, ja jokainen ostaa omat ruuat kaupasta, jotka siinä keittiössä valmistaa, eli ei ole pakkko ostaa halpaa sianlihaa Saksasta. Kannatetaanko tätä aloitetta nyt kädet ylös.
Et taida oikein tietää mitä kommunisti tarkoittaa ;-)
Käsitätkö että tuo ajattelu on juuri kommunistista ajattelua..ihmiset soluihin. EI KIITOS. Vaikka oon opiskelija en ikinä missää soluasunnos tule asuun. Ja sää et mun kotikylää hauku!
Anteeksi, ei ollut tarkoitus haukkua Tottijärveä. Eikä ole kyse kommunistisista soluista, vaan asuinsoluista. Ei se ole kommunistista ajattelua, vaan sosiaalista. Nyky-yhteiskunnan ongelma on yksinäisyys, vieraantuminen ja sosiaalisen kontrollin ja kanssakäymisen puute.
Tänään sunnuntaina oli muuten Helsingin Sanomissa kokosivun artikkeli juuri tällaisesta systeemistä, pietarilaisista kommunalkoista "Yksi asunto, kuusi omistajaa". Eli olen ajatuksineni ajan hermolla. Siinä sanotaan että systeemin loivat vuoden 1917 bolshevikkivallankumoukselliset lievittääkseen asuntopulaa ja yhteisöllisyyden innossaan. Mutta toki Pispalassa näitä oli ollut jo ties kuinka kauan.
Itseasiassahan kommunalkoissa pietarissa asuvat kaikkein köyhimmät ja Pispalassahan asuvat Tampereen eniten tienaavat ihmiset joten se ei oikein sovi sinne..Siuroon voisi sopiakkin kun siellä asuu ja tulee asumaan matalapalkkaiset ihmiset.
Kuinka yhteen juttuun saakin mahtumaan noin paljon typeryyttä ja tietämättömyyttä. Pispala kuului Pohjois-Pirkkalaan, raja Tampereeseen oli Rajaportilla, tietysti. Yhteiskeittiöjärjestelmää ei Pispalassa ole koskaan ollut, näet sen nyt siitäkin jos ajelet Pispalassa niin ei siellä ole sellaisia talojakaan joissa olisi voinut asua viisi kuusi seitsemän perhettä ja piharakennuksessa liiterit ja paskahuusit ja rotat tietysti. Vanhoja aikoja käsittelevät työläisromaanit kertovat millaista oli elää yhteiskeittiötalouksissa. Äitini äiti asui sellaisessa talossa vuosina 1908 -1916, ja kertoi minulle ollessani sellainen toisella kymmenellä oleva kölvi millaista tappelua se oli ämmien kesken, kun varastettiin ruokatavaroita ja varsinkin puita kun häärättiin monen ämmän voimin yhteisen hellan äärellä. Tämä yhteiskeittiöasuminen oli Finlaysonin työsuhdeasumista Amurin työläiskorttelissa eikä missään Pispalassa.
Pispalassa ei ole todellisuudessa koskaan ollut mitään "Pispalan henkeä", vaan useita erilaisia kuppikuntia eri aikoina. Julkisuudessa eniten on noussut esiin perinteinen punainen Pispala eri lieveilmiöineen politiikassa ja taiteissa ja urheilussakin. Nykyään Pispalan ovat vallanneet erilaiset kulttuurihuorastelijat arkkitehdeista kansantaiteilijoihin, joista Pispalan ympäristö on niin "kyldyrelliä" seutua asustella. Rakennellaan kolmikerroksisia tötteröitä, jotka kilpailevat toinen toisensa kanssa rumuudessa. Mutta että vielä se Kiinan muurikin joka on siirtynyt omia aikojaan Kalevaan.
Älä viitsi kirjoittaa tästä aihepiiristä enempää. Meikäläisellä tyrät rytkyy nauramisesta siihen malliin, että oikein kipeätä tekee.
Kiitos näistä tiedoista.
Kun sanoin Nokia, niin tarkoitin Pohjois-Pirkkalaa; en näe paljon merkitystä, sitä paitsi Pohjois-Pirkkala oli varsin lyhytkestoinen kausi vuosina 1922-37. Ajattelen Nokiaa - ei niinkään kuntana, vaan myyttisenä Nokiana; kännyköiden, nokinäätien ja Matti Kurjen Nokiana. Suomen Nokiana!
Yhteiskeittiöjärjestelmä oli Pispalassa, koska juuri siitä kirjasta luin. Ei tietenkään ole niin, että se olisi ollut joka talossa Pispalassa, tai että Amurissa ei yksityisiä keittiöitä olisi ollut.
Minusta tämä on hyvä esimerkki siitä, miten subjektiivisuus värittää asioita, ehkä liiaksi, ja on hyvä ottaa välillä etäisyyttä. Ulkopaikkakuntalainen usein näkee selkeimmin.
En ole etsimmässä tässä mitään "hyvää" yhteishenkeä, vaan yhteishenkeä ylipäätään, oli se hyvää taikka pahaa, sopua tai riitaa. Ihminen on sosiaalinen olento, joka kehittyäkseen tarvitsee jonkinlaista tappelua. Minusta olisi hyvä ajatus palauttaa entiaikojen kylätappeluperinne, ja laitankin sen tähän listaan kolmanneksi palautettavaksi asiaksi.
3. Kylätappeluinstituutio. Kösseille ja kölveille mahdollisuus ottaa yhteen rehellisen tappelun merkeissä.
Kummalla puolen rajaportin sauna oli ?
Ei pispala ole Nokiaan kuulunut vaan pohjois-pirkkalaan
Rajaportin Sauna on tietääkseni olemassa!
Pitkässäniemessä on näköjään saatu potilaille netti käyttöön.
zkryol on siitä elävä esimerkki..