.............

Kelpo vaimon kuka löytää?
Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä.
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.

Salomon Sananlaskut 31:10-31