Otsikolla Olennainen selitys jäi kertomatta julkaistiin tänään 3.9.2011 Helsingin Sanomissa tärkeä kirjoitus.
" Joka viides suuryritysten hallitusjäsenistä on ruotsinkielinen (HS Talous 29.8) Jutussa pohdittiin syitä tähän laveasti. ... Tilastojen mukaan kaupallisen alan korkeakoulutuksen aloituspaikoista vajaa viidennes on ruotsinkielisiä. Samanlainen yliedustus on myös esimerkiksi oikeustieteessä. On pohtimisen arvoista, onko tämänkaltainen syrjivän rakenteen ylläpito eettisesti hyväksyttävää."
Uskomatonta että Helsingin Sanomat sallii tämän kirjoituksen julkistamisen.
Tästä on siis Hesarin mielestä voitava keskustella avoimesti.
Yliedustus - Eettisesti hyväksyttävää?
" Joka viides suuryritysten hallitusjäsenistä on ruotsinkielinen (HS Talous 29.8) Jutussa pohdittiin syitä tähän laveasti. ... Tilastojen mukaan kaupallisen alan korkeakoulutuksen aloituspaikoista vajaa viidennes on ruotsinkielisiä. Samanlainen yliedustus on myös esimerkiksi oikeustieteessä. On pohtimisen arvoista, onko tämänkaltainen syrjivän rakenteen ylläpito eettisesti hyväksyttävää."
Uskomatonta että Helsingin Sanomat sallii tämän kirjoituksen julkistamisen.
Tästä on siis Hesarin mielestä voitava keskustella avoimesti.
Yliedustus - Eettisesti hyväksyttävää?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ohhhohhhggggggg!
Nyt on juostava postilaatikolle!!!!!!!!!!!!!!!
Ohhoh. Jopas hesari tosiaan yllätti.
Ja huomenna Hesarissa Paavo Lipposen vastine vihaisella kasvokuvalla varustettuna...
"Eivät ne opiskelupaikat ole vain ruotsinkielisillle, vaan suomenkieliset voivat myös hakea, kunhan opiskelevat pakkoruotsinsa tunnollisesti. Tämän vuoksi pakkoruotsin opetus pitäisikin aloittaa jo ala-asteella."
Tuo "eivät ne opiskelupaikat ole vain ruotsinkielisillle" selitys on järkyttävä. Miksi suomalaisen suomenkielisen henkilön pitäisi Suomessa opiskella vieraalla kielellä ja varsinkin tuollaisella minikielellä kuin ruotsi?
Jos vaikkapa siiitä syystä että Hanken on kansainvälisin kaikista kauppakorkeakouluistamme ja sitä arvostetaan laajalti. Liike-elämässä arvostetaan kaikkea kielitaitoa ja erityisesti ruotsin kielen taitoa. Kaupan ala on perinteinen suomenruotsalaisten suosima ala.
Jos pitää väkisin ryhtyä tasaamaan opiskelupaikkoja väestöprosenttien mukaan niin silloin tulee eteen myös monien suomenkielisten opiskelupaikkojen kiintiöittäminen ruotsinkielisiksi. Sitäkö te ajatte takaa?
Hanken ei perustu mihinkään kiintiöihin vaan on seurausta kiinnostuksesta ja vapaasta kilpailusta. Nalle W on jossain yhteydessä jopa väläyttänyt Hankenin muuttamista taas yksityiseksi korkeakouluksi. Silloin siitä vasta tulisi eliitin ja valittujen koulu mutta takuuvarmasti sinne edelleen hakeutuisi myös suomenkielisiä!
"Kaupan ala on perinteinen suomenruotsalaisten suosima ala. "
Niin, muna vai kana. Kun opiskelupaikkojen osuus on noin 1/5, niin kai siitä väkisin tulee jatkossakin suomenruotsalaisten suosima ala. Ja tämä epäoikeudenmukaisuuden kierrehän pitäisi nyt katkaista.
Hyvä ja asiallinen kirjoitus tuo HS:ssä julkaistu. Olikos se ihan tuntemattoman yksityishenkilön vai jonkin järjestön edustaja?
Jos pitää väkisin ryhtyä tasaamaan opiskelupaikkoja väestöprosenttien mukaan niin silloin tulee eteen myös monien suomenkielisten opiskelupaikkojen kiintiöittäminen ruotsinkielisiksi. Sitäkö te ajatte takaa? -
Kyllä, esim hoiva-ammatteihin, siivoojiksi, hätäkeskuspäivystäjiksi ja vastaaviksi pitää alkaa kouluttaa enemmän ruotsinkielisiä, ettei suomenkielisiä tarvitse pakottaa lukemaan ruotsia ja olemaan hälytysvalmiudessa palvelemaan, kun sappikohtaus yllättää bättre folkin majesteetillisen edustajan.
http://www.youtube.com/watch?v=1rB4eG1iW0o&feature=related
Tällä hetkellä Hankenia kustantaa 95-prosenttia suomenkielisiä veronmaksajia. Miksi helvetissä he opettelisivat ruotsinkielen, pystyäkseen opiskelemaan melkein sataprosenttisesti omakustantamassaan koulussa? Sitten kun Hanken on yksityinen korkeakoulu, niin voitte valita sinne kenet haluatte.
" Hanken on kansainvälisin kaikista kauppakorkeakouluistamme ja sitä arvostetaan laajalti." Missä arvostetaan Ruotsisako..? ;-)
" Liike-elämässä arvostetaan kaikkea kielitaitoa ja erityisesti ruotsin kielen taitoa"
Hah..hah..hah.. Erityisesti..? Mutta kun Hånkkenin opetus tapahtuu myös englaniksi, miksi tuhlataan englantiin, eihän sillä tulla toimeen Suomessa, jossa 95% väestöstä ymmärtää suomenkieltä.;-) Ruotsilla pärjää kaikialla maailmassa, varsinkin Ruotsissa, Tanskasta en ole varma, eikä Norjassakaan kannata joka paikassa svenskaa bamlata.! Sitten vielä Islanti jos haluta kaiken tapahtuvan oikein käytä englantia..Yees sir
Tästä se uudelleenkoulutus alkaa:
'
Työvoimakoulutusta ruotsin kielisille.
Asiakaspalvelu ja atk suomeksi - ruotsinkielisille.
Kundbetjäning och adb på finska för svenskspråkiga
http://www.mol.fi/koulutukset/browseCourses.html?locale=fi_FI&searchType=direct&courseId=631927&sortBy=profession&professionId=X9110&pageIndex=0
Wau, tämä kuulostaa hyvältä, tätä lisää!
"Jos pitää väkisin ryhtyä tasaamaan opiskelupaikkoja väestöprosenttien mukaan niin silloin tulee eteen myös monien suomenkielisten opiskelupaikkojen kiintiöittäminen ruotsinkielisiksi. Sitäkö te ajatte takaa? -"
Kyllä sitä haluamme. Moni lähihoitaja ja sairaanhoitajan opiskelupaikka siirtyvät ruotsinkielisillle mutta sitäkin suurempi määrä lääkärin opiskelupaikkoja siirtyy suomenkielisten opiskelijoiden tavoitettaviin.
Samoin käy monilla muilla aloilla. Moni ekonomi opiskelupaikka siirtyy suomenkielisille ja sitä pienempi määrä tradenomi opiskelupaikkaa siirtyy ruotsinkielisille.
Etkö sinä pahvi edes tätä ymmärtänyt?
Samat sanat!! Suuri joukko meikäläisiä on satavarmasti kanssasi varmasti samaa mieltä.
Tuota työvoimatoimiston tarjoamaa ruotsinkielistä työllisyyskoulutusta on nimittäin äärettömän vähän tarjolla joten se siitä tasa-arvosta ja meidän etuoikeuksistamme.
Hieno homma että järjestetään edes jotain!
"Kyllä sitä haluamme. Moni lähihoitaja ja sairaanhoitajan opiskelupaikka siirtyvät ruotsinkielisillle mutta sitäkin suurempi määrä lääkärin opiskelupaikkoja siirtyy suomenkielisten opiskelijoiden tavoitettaviin."
Terveydenhuoltoalalla on pulaa myös suomenkielisistä opiskelijoista tai ainakin työntekijöistä joten en usko että ne prosentit sillä alalla kovin paljon heittävät tai uusia ruotsinkielisiä allalle toisivat.
Sen sijaan lääkärikoulutukseen saisimme paikkoja lisää koska tällä hetkellä lääkiseen pääsee ruotsinkielisessä kiintiössä väestöosuutta pienempi määrä opiskelijoita.
Toisaalta sinä vaadit äidinkieleen pohjautuvia kiintiöitä jollaisia nykyään ei ole olemassakaan. Jos ruotsinkieletä taitaviren kiintiöitä supistettaisiin ja ryhdyttäsiin jakamaan tasan väestöosuuksien perusteella niin siitä kärsisi koulutus, koulutus tulisi hajonnan takia kalliimmaksi eikä se oikeasti palvelisi ketään. Ruotsinkielisissä koulutukssissa opiekelee paljon suomenkielisiä täysin vapaaehtoisesti joten he myös joutuisivat kärsimään tilanteesta.
Kielitaitojaukauma ei ole mustavalkoisesti tasan joko suomi tai ruotsi, vaan meillä on suuri määrä kaksikielisiä ja vielä enemmän sellaisia jotka pärjäävät molemmilla ja monet hakeutuvatkin ruotsinkielisiin koulutuksiin nimen omaan oppiakseen enemmän.
Kansainvälisyys on hieman epämääräinen peruste, kun sitä voidaan hehkuttaa vaikkapa nakkikioskin avajaisissa. Jos sen sijaan katsomme ARWU- eli Shangain rankingiä, näyttää siltä että Helsingin yliopisto on huippukoulumme. TKK oli muistaakseni myös korkealla ennen liittymistään Aaltoon. Hankenin sijaan listalta löytyvät Oulun, Turun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot. Tietysti listan painotus voi olla kauppatieteille epäedullinen.
Siitä olen samaa mieltä että kyseessä on alun perin yksityinen korkeakoulu, joka myöhemmin valtiollistettiin. Sitä ei siis perustettu julkisilla varoilla suomenkielisten kiusaksi.
Ankdam: "Hanken ei perustu mihinkään kiintiöihin vaan on seurausta kiinnostuksesta ja vapaasta kilpailusta."
Tuohon vastasi pakkoruotsinet jo 3.9.2011 19:07:
"Ei voi olla, koska Hanken on valtion laitos ja valtio määrää aloituspaikkojen määrän." Ja näin: "- -tämä on päämäärä, eli LISÄÄ ruotsinkielistä palvelualojen ammattikouluopetusta ja VÄHEMMÄN ruotsinkielistä lukiokoulutusta sekä yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden opetusta (Sockom Hanken)."
Ei rusinoita poimittavaksi ylikiintiöiden avulla ruotsinkielisistä koulutuksista!
Itse asiassa Hanken on vanhempi kuin Helsingin kauppakorkeakoulu. Hanken on perustettu 1909 ja Kauppis vasta 2 vuotta myöhemmin.
"Svenska handelshögskolan 100 år av framtid
Grunden för högskolan lades år 1909 då Högre Svenska Handelsläroverket inledde sin verksamhet. Avsikten var att därigenom trygga utbildningsmöjligheter på svenska för personer som skulle verka inom industri och handel."
http://www.hanken.fi/public/historia
Helsingin Kauppakorkeakoulu
"Koulu aloitti toimintansa 16. tammikuuta 1911 nimellä Kauppakorkeakoulu. Vuonna 1974 korkeakoulun nimi muutettiin Helsingin kauppakorkeakouluksi."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aalto-yliopiston_kauppakorkeakoulu#cite_note-2
"Hanken on kansainvälisin kaikista kauppakorkeakouluistamme "
Sinulle ruotsiin suntautunut on yhtäkuin = kansainvälinen.
Suomalaiset haluavat olla kansainvälisiä monilla muilla tärkeämmillä kielillä.
Hesarille 10 pistettä. Ehkä ette olekaan selkärangattomia niljakkeita, kuten olen luullut.
"Hesarille 10 pistettä. Ehkä ette olekaan selkärangattomia niljakkeita, kuten olen luullut."
Jonkun hesarilaisen kulkukortti ei enää maanantaina toimi...
"Hesarille 10 pistettä. Ehkä ette olekaan selkärangattomia niljakkeita, kuten olen luullut."
Jospa HS on katsellut kuinka suomenkielisten tilaajien laskevaa määrää joka on syöksykierteessä niin jotain pitää tehdä.
Perussuomalaisten voitto alkaa vaikuttaa...
Tiedto vääryyksistä tihkuvat kuin vesi murentuneen ja mädäntyneen muurin läpi.
Vaikka media ja hallitus edelleen ovat RKP:n rahalla ostettavissa, on muutos käynnistynyt.
Ei ihme, että Ole Norrback on huolestunut.
Toivoa sopii, että Hesari on vihdoin tullut järkiinsä. Toisaalta voi olla kyse taktiikasta.
Annetaan jossain vähän periksi ja sitten kiristetään muualla.
"Liike-elämässä arvostetaan kaikkea kielitaitoa ja erityisesti ruotsin kielen taitoa."
Ei vaan tänä päivänä kiinan, venäjän jne.. taitoa, kuten EK on tuonut esille.
"Kaupan ala on perinteinen suomenruotsalaisten suosima ala."
Niinpä, kun Hankenilla ja ÅA:lla on aivan liikaa alan aloituspaikkoja.
"Jos pitää väkisin ryhtyä tasaamaan opiskelupaikkoja väestöprosenttien mukaan niin silloin tulee eteen myös monien suomenkielisten opiskelupaikkojen kiintiöittäminen ruotsinkielisiksi."
Onpas jännästi ilmaistu, mutta kyllä, tämä on päämäärä, eli LISÄÄ ruotsinkielistä palvelualojen ammattikouluopetusta ja VÄHEMMÄN ruotsinkielistä lukiokoulutusta sekä yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden opetusta (Sockom Hanken).
"Hanken ei perustu mihinkään kiintiöihin vaan on seurausta kiinnostuksesta ja vapaasta kilpailusta."
Ei voi olla, koska Hanken on valtion laitos ja valtio määrää aloituspaikkojen määrän.
Hesarin alkuperäisessä artikkelissa 29.8.2011 ei kerrottu oleennaista, mitä siis kerrottiin.
Hesarin alkuperäisessä jutussa Tomas Lindholm Hallitusammattilaiset järjestöstä antaa selitykseksi surujen yliedustukselle sen, että :"ehkä ruotsinkieliset ovat keskimäärin enemmän liike-elämässä mukana". (Mikä kehäpäätelmä)
Konsulttiyhtiön CV Groupin Tom Palmberg muistuttaa että suuryritysten siteen Ruotsiin ovat vahvat. Se, "että pystyy keskustelemaan ruotsalaisten kanssa ruotsia tuo lisäarvoa. Muuten jouduttaisiin puhumaan keskenään kieltä, joka ei ole kenenkään äidinkieli". (Jos tällä pohjalla on suomalaisten suuryritysten menestys, niin heikoilla ollaan).
Dag Wallenberg mm. Aktian hallituksen pj. on sitä mieltä, että "ruotsinkielinen väestö on aktiivisesti talouselämässä mukana" Hän arvio edelleen, että "Suomenruotsalaiset hakeutuvat talousalan koulutukseen suhteessa useammin, kuin väestö keskimäärin". (Kiitos kielikiintiöiden).
HS kysyy: "Jos haluaa lapsestaan hallitusammattilaisen kannattaisiko lapsi siis laittaa ruotsinkieliseen kouluuun"? Ihan hyvä strategia neuvoo Professori Markku Kuisma. Siinä integroituu osaksi kulttuuria, joka on vahvemmin suuntautunut liike-elämään. Jos aletaan rapsuttaa hallitusjäsenten taustoja, sieltä varmasti löytyy koulutoveruuksia ja opiskeluajan yhteyksiä".
Raaka totuus on kuitenkin että nuo piirit pienenevät vuosi vuodelta, kun rkp:n ikärakenne on mikä on, ei vuosikymmenen päästä ole tätäkään ongelmaa meillä suomalaisilla.
"Samanlainen yliedustus on myös esimerkiksi oikeustieteessä. "
Puhut täysin puutaheinää. Ihan tyystin. Kaupallinen ala on ainoa jossa ruotsinkieleillä on selkeä yliedustus, mutta tuokin kuroutuu nopeasti umpeen koska siirryttiin kolmiportaiseen yliopistomalliin. Yliedustus toimii vain ensimmäisellä, eli kandidaatin asteella. Maisteri- ja tohtoriasteen sisäänotossa tuolla ei einään ole vaikutusta koska kaikki ohjelmat ovat pääsääntöisesti englanninkielellä.
"Yliedustus - Eettisesti hyväksyttävää? "
Tälle on olemassa historiallinen tausta. Kun Suomen teollisuuden tuotosta ryhdyttiin myymään ulkomaille ja teollisuutemme kansainvälistyi, asialla olivat yleensä kielitaitoiset "myyntitykit". Ruotsinkielisillä oli siinä luonnollinen yliedustus, varsinkin kun melkein kaikki kansainvälistyminen on meillä aloitettu Ruotsista. Meidän mallimme perustui siihen että suomenkielinen taitava insinööri tuotti tavaraa ja ruotsinkielinen kielitaitoinen myyntitykki myi sen.
Tämä malli tuotteistettiin mm. siten että valtio tuki ruotsinkielistä ekonomikoulutusta, ja tuotti valtavan määrän tiettyjen alojen insinöörejä.
Joku voisi kysyä että miski ylläpidämme mallia edelleen. Ihan relevantti kysymys. Ja mehän emme ylläpidä.
Ruotsinkielisten paikkojen yliedustus on paljon pienempi nyt kuin aikaisemmin. Viimeisten vuosikymmenien aikana moni yliopisto on aloittanut suomenkielisen ekonomikoulutuksen.
Mutta sellaiseen hölmöläisyyteen että tämä väkisin väännettäisiin uusiksi ei kuitenkaan kukaan ole ryhtynyt. Yliedustuksen nimi on käytännössä Hanken, maamme ainoa jäljellä oleva riippumaton kauppakorkeakoulu. Se on toimiva ja tehokas yksikkö (ja edelleen maamme kansainvälisin yliopisto perinteitään vaalien). Mutta Hankenin opiskelijoiden kielijakauma liukuu kohti kansainvälisyyttä ja suomenkielisyyttä nopeaan tahtiin. Tärkein tekijä on aidosti kaksikieliset lapset. Näin suomenkielisten määrä kasvaa. Myös yksikielisten suomenkielisten määrä kasvaa. Näistä merkittävä osa on kielikylvyn käyneitä.
Suomenkielisten nuorten eräs merkittävä ongelma on Aalon kauppakorkeakoulu, joka itsekkäsissä pyrkimyksissään muuttua eliittikoluksi aikoo vähetää kandidaattipaikkojaan. Siitäkin on ihan turha syyttää muita yksiköitä, vaikka tuo osaltaan tulee vaikuttamaan myös ekonomien kielijakaumaan.
Olen odotellut turhaan Hesarin mielipidesivuille vastinetta alkuperäiseen, otsikolla "Olennainen selitys jäi kertomatta" julkaistuun mielipidekirjoitukseen. Tästä on siis Hesarin mielestä voitava keskustella avoimesti.
Surujen yliedustus ei tunnu ketään kiinnostavan, tai sitten Hesari vaikenee asian hiljaiseksi. Hesari vastaa toiselle tavalla:
Alkuperäisen artikkelin "Suomenruotsalaisille vahva edustus suuryrityksissä" kirjoittajat Aleksi ja Matti oli laitettu jälki-istuntoon ja tuotoksena pojat saivat kirjoittaa artikkelin uusiksi. Nyt (6.9.2011) otsikko on "Suuryritysten hallitukset ovat suomalaisten halussa". Jutussa haastatellaan samoja henkilöitä, kun alkuperäisessä jutussa.
.... tanan tunarit!