Siis edes siinä mielessä, että on kiitollinen kun tapasi- edes kerran.
Gallup: saako varatuista haaveilla?
miettii hän
54767
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
mutta vain jos siitä ei koidu haittaa kenellekkään. ts. haaveet pysyvät haaveina.
No ei koidu. Varmaan näe koskaan, jos ei työkuvioissa törmätä. Ehkä ammattiliiton päivillä, mutta en hakeudu seuraan. Kun ei koske varattuihin ja jos on kiinnostunut, ei mene edes lähelle.
Lisään: hän oli ensimmäinen askel. Tajusin sen. Merkki siitä, että jotain on aluillaan. Ei hänen kanssaan, mutta minussa on jotain muuttunut. Tuntematon ihminen, joka vei askeleen eteenpäin. Siitä kiitollinen.
Haaveet kuuuluu toteuttaa...ne voi yllättää enemmän kuin mikään muu maailmassa...se tunne...kun viimein saa rakastaa ja näyttää sen..
Nuo maagiset elämän ravisuttavat ohikulkijat ovat parhautta! Eikä voi koskaan tietää eikä arvata, miten yllättävissä paikoissa ja tilanteissa sellaisen kohtaa...
Niin, tuo haitan aiheuttaminen kenelläkään on parempi jättää pois, kun varattu ihastuu toiseen varattuun.
Mun ajatuksissani on jo kohta vuoden päivät pyörinyt eräs mies, mutta tositilannetta tuskin meidän "sellaiselle" kohtaamisellemme tuskin ikinä edes tulenee tapahtumaan. En ole varma siitäkään, että onko ihastumiseni vain yksipuolista, vaikka olinkin hänen silmiensä katseista muuta tulkitsevani. Oli nyt sitten miten oli; niin tai näin, on vain tämän kuluneen vuoden aikana tämä mies hahmollaan tunkeutunut ajatuksiini; en mahda sille mitään, vaikka rakastankin omaa vakituista miestäni. En ole edes nähnyt tätä ihastustani moneen kuukauteen ja silti.....
Lieneekö tämä sitten jonkilainen ikään liittyvä hormonallinen prosessi, jokin ihmeellinen turbolenssi aivoissani?:)
Tottakai saa haaveilla vaikka mistä :) Se että ajatuksia rajoitettaisiin, on jo liikaa.
Teot ratkaisee, ei ajatukset. Riski on kyllä siinä, että ajatukset synnyttävät usein konkreettisia tekoja...
Ei kai? jonkin verran itsehillintää pitää harjoittaa
Kaikillapa ei ole sitä korkeaa moraalia, mikä estää lipsumiset ihastustilanteessa.
Totta. Mutta parempi elää rehellisellä ja puhtaalla mielellä sekä yhden kanssa kerrallaan. Siis tarkoitan että ajatella saa vaikka mitä, mutta ne teot - yhden kanssa kerrallaan. Sitten on asia erikseen kun ei tiedä mitä tekisi ottaisiko vai jättäisi... mutta ei yhtaikaa kumpaakin...
moraali ja korkea sellainen on hyvä piirre niin itsessä kuin toisessakin.
Haaveilla saa aina- ihan mistä vain ! Haaveet ovat joskus elämän kantava voima.
huijari.?
kunhan pitää haaveet omana tietonaan. En itse ainakaan haluaisi tietää, jos joku vieras tai tuttu nainen haaveilisi omasta rakkaastani. Mun rakas on mun rakas ja syystä varattu, vaikka olisikin muiden naisten päiväunien kohde.
ei kysy lupaa.
http://www.youtube.com/watch?v=4UM6PCc2Mq8
Ei saa haaveilla, ei edes ajatella. Varattu on varattu.
Varattuja pitää karttaa kuin spitaalisia tai ruttotautisia. Niille pitäs olla omat reservaatit mihin ne suljetaan heti kun se papin aamen on lasahtanut.
oikein.piste.
Kaiken muun voi ihmiseltä viedä, mutta ei unelmia eikä haaveita.
Jopa keskitysleirillä olevat haaveilivat, vaikka niiltä oli viety kaikki,
vaatteet, ruoka, hiukset päästä, hampaat suusta ja rakkaat ihmisetkin
"suihkuun".
Hei dream team Kyllä oli huono vertaus, etkö niinkun huonompaa keksinyt? Keskitysleirillä haaveiltiin varmaan leivästä, ruuasta ja vapautumisesta ja varmasti omasta puolisosta!!! Ja heillä ei ollut mitään muuta kun toive hengissä säilymisestä! Täällä toiveet on vain jos sais varatun miehen itellensä tai muuten sänkyyn. Ajatteleppa tätä
Sun ajatukset eivät ole = muiden ajatukset.
Sun haaveet eivät samanlaisia
eivät samoista asioista välttämättä
Sun pelkosi,toiveesi,surusi eivät ole samalaiset.
Ei voi sanoa täällä olevien toiveista
et tunne heitä
etkä heidän elämäänsä.
Hengissä selviämiseen tarvitsee haaveita, leivän ja veden lisäksi.
Haaveissa ei ole mitään pahaa, välttämättä.
Ennemminkin niissä on paljon hyvää ja hyvää tahtoa.
Anteeksi jos loukkasin, en sitä tarkoittanut! Olen vain lukenut muutaman keskitysleiri kirjan ja siitä tuli mieleen mikä hätä heillä oli.
Et sinä mitenkään loukannut.
Jotenkin vaan ajattelin, ettei saa kenenkään haaveita mennä väärin tulkitsemaan,eikä liata tai vähätellä.
Totta kyllä,et tuollaisen kirjan ja elämänkohtaloiden lukemisen jälkeen tuntuu nää nykyihmisen murheet monesti pieniltä
Ei aina kuitenkaan ole.
Paljon pahaa on tässä maailmassa tänäkin päivänä.
Ohos, meni vakavaksi jostain syystä, mut öitä sinne ja kaunista huomenta.
Olen lukenut noin 20 keskitysleireistä kertovaa kirjaa - en muutamaa.
Omistan muutenkin paljon kirjoja, ja nyt haluan kysyä sinulta:
Mistä ihmeestä päättelit, että keskustelun aloittaja on nainen? Kenties aloittaja onkin varatusta naisesta haaveileva mies EIKÄ nainen!
Että, voi-voi vaan itsellesi "luulija".
"Aatteleppa ite", olet oikeassa! Toisten haaveiden ja tekemisten tuomitseminen
on pikkusieluisen ihmisen toimintaa - sellaisen, joka oman elämänsä elämisen sijasta, keskittyy kenties kateellisena, kenties katkerana ruotimaan muiden elämää.
Jokainen eläkööt niin oikein kuin osaa, mutta älkööt tuomitko muita.
Toisten tuomitsemisessa ei ole mitään ylevää. Se ei tee tuomitsijasta eikä
viisastelijasta yhtään ylevämpää ihmistä.
voe voe niin. sinäkin muuten yrität viedä toiselta jotain, lytätä toisen kommentin - mielipiteen. Kenenkään unelmia tai haaveita et silti voi viedä. pystyt tunkeutumaan ainoastaan näppiksesi avulla keskusteluihin, mutta et pysty tunkeutumaan kenenkään päähän, haaveisiin ja unelmiin.
Ihmiset sanovat aina toisilleen, että olet väärällä tiellä, vaikka hän kulkisi omaansa..
Aina on ilo tavata mielenkiintoinen ja ihana ihminen.
Vaikka vain sitten kerran.
Siitä riittää valoa ja iloa pitkään.
Ei saa mutta TÄYTYY ;)
lutka... täy.. yt. yt. .ty ty tyy...yt tyy..yt tyyy...
varas ei kysy lupaa. "Ihastumaan varastamaan".
:( Pimee
Onpa täällä moralistei.
no, ei sit tiedäkään ennen kuin omalle kohdalle osuu, tai kaverin.
SIIS TOTTAKAI SAA!
Onks hää varattu??
SEKSIÄ ilmaiseksi!
Minä ainakin haaveilen joka helv.... päivä varatusta ja välillä hän myös soittaa, kertoo tulevansa käymään ja vatsassa tuntuu oudolle ja sydän hakkaa... Ei, tämä ei ole enää pelkkää haaveilua... Välillä SAAN myös koskea ja siitä saan elämääni virtaa, varattu, no aivan sama minulle, itsehän elämästään päättää. Ja toivon että päättää siihen malliin että kohta voimme koskea mitään pelkäämättä. Voi että mä olen niiiiin ihastunut!!! Minkäs sitä tunteilleen voi, ei nähtävästi mitään...
Näinpä. Minua lähestyi aikanaan varattu hlö itse, ja kertoi haaveilleensa minusta jo kauan. Ihmettelin että eikö hän ole varattu. Hän vastasi että ei se haittaa. Miksi se sitten haittaisi minuakaan. Kaikki yhteydenotot sekä tapaamiset ovat tapahtuneet hänen aloitteestaan, ja tähän mennessä niitä on kertynyt satoja. Pitäisikö minun ottaa vastuu toisten ihmisten parisuhteesta, vaikka itse parisuhteessa oleva ei ota?
horot. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Sama täällä. Hän (varattu mies, minä vapaa nainen) ottaa yhteyttä aina silloin kun ottaa, minä en koskaan. Tämä on minulle ok koska tällä hetkellä en elämääni mitään vakavampaa haluakkaan. Hän käy kylässä silloin tällöin minkä vuoksi taas jaksan elämää ja odotan seuraavaa käyntiä innolla. Jos sitä ei jossain vaiheessa enää tulekaan niin ok, se on sitten niin. Jos tästä ei koskaan tule mitään enempää niin uskon että niin ei koskaan ollutkaan tarkoitettu, tyydyn siihen mitä on ja oli ja jatkan matkaani.
Sen verran jenkkiläistä romantikkoa mussa asuu, että vastaan kyllä. Seurustelevaa ihmistä sopii mielestäni romanttisessa mielessä lähestyä, mihinkään syrjähyppyihin en kannusta ketään, en myöskään itseäni. Seurusteluaika on sellaista "sovitaankohan me toisillemme" -aikaa, ja jos tuli mielenkiintoisempi eteen niin miksi ihmeessä kenenkään pitäisi rangaista itseään sillä tavoin että jäisi sen vähemmän sopivamman kyytiin loppuiäkseen?
Täällä oli mainio triidi siitä mitä ihmiset ovat sanoneet saattohoitajalle katuvansa elämässään, ja hyvin monet kuolevat vastasivat että katuivat kun eivät eläneet oman tahtonsa mukaan, vaan ajattelivat jonkun toisen mielihaluja enemmän. Mun ohje elämään on, että siitä kumppanista pitää kyetä löytämään sellainen jippo joka pitää yhdessä. Jos sellaista ei ole, olisi sitten syytä löytää sellainen jonka kanssa se taika löytyy ja pysyy.
En lähtisi itse liehittelemään äitiä, jolla on 15 vuotta takana miehensä kanssa ja todennäköisesti yhtä paljon yhteistä asuntolainaa vielä edessä. Mutta lapseton seurusteleva pari on sitten jo eri asia. Jos olen ihastunut, olen sen tähän asti ihastuksen kohteelle tunnustanut, ja ovat olleet mielissään, yksi ihastunut vastavuoroisesti minuun enemmänkin. Ei siitä mitään tullut, mutta nyt olemme parhaat ystävät. Tämä ei ehkä onnistuisi alfaurokselta jonka on saatava pökkiä jokaista eteensä tulevaa naista ilman minkäänlaista selkärankaa, mutta kaltaiseltani luotettavalta romantikolta kyllä. Tottakai sitä murhaa omaa sydäntään joka päivä ollen ihastunut naiseen, jota ei koskaan saa, naiseen joka on jonkun toisen, naiseen joka on silti ihastunut sinuun, mutta kieltäytyy vaihtamasta kumppania.
Nainen on "ihastunut" sinuun, muttei halua vaihtaa kumppania... eli ottaa romanttisen palvontasi itselleen kuuluvana ihailuna ja egopönkityksenä vastaan, mutta ei muuta.
Unelmissa saa toden totta elää, mutta mitä kerrottavaa on saattohoitajalle sellaisella, joka eli koko elämänsä unelmissaan? Vai onko romantikolla todella tarkoitus lyödä jalka toisten parisuhteen väliin... onnea
Olispa jännä tietää, minkä ikäinen olet, "luotettava romantikko". Kuinka pitkällä elämänkokemuksella noin kirjoittelet. Sori mutta meinaa naurattaa tuo kuvauksesi itsestäsi :). Muuten aika lailla samoilla linjoilla.
38 lasissa. Miten "elämänkokemus" tähän mielipiteeseen liittynee? Onko kaikki miehet jotka ei syö omaa räkäänsä kenties juvenaaleja?
Ei kenelläkään ole tarkoitus lyödä jalkaa parisuhteiden väliin huvikseen. Vai onko sulle käynyt niin? Minä en tunne yhtäkään joka näin tekisi.
No toi on sun näkemys asiasta jossa et ollut osallisena, joten annan mielipiteellesi painoarvoa tasan nolla. Pahoittelen täystyrmäystä, mutta se on aika karu tosiasia että sulla ei ole antaa tapahtuneeseen mitään mistään näkökulmasta, kun et ollut siinä osallisena. Ette jaksaisi puhua asioista joista ette mitään tiedä.
Olisi kiva tietää oikea ikäsi, välillä 43, nyt 38 jne. jne.. tekstityylisi on muuten tunnistettu!
Onnea matkaan, toivottavasti saat n4isesi niin ei tarvi koko ikäänsä unelmoida :)
Ihmettelinpä vain, miten nainen on sinuun niin ihastunut, ettei malta kumppania vaihtaa. Ehkä toinen tarjoaa jotain, mitä sinä et pysty.
Mitä tällaiseen voi vastata, kukahan minun pitäisi olla? Jos annat minun nyt kuitenkin olla ihan vaan 38 vuotta ja syksyllä 39, niin olen ihan tyytyväinen. Tai jos voisit ottaa muutaman vuoden iästä pois niin olisi hyvä.
kuin varattujen haaveilut vapaasta !
43...38...
saa ei ajatus ole rikos. Ainakaan vielä tai voi ollakkin.
Minun päässäni ainakin asustelee alivuokralainen omassa kuplassaan. Sen puhkaisen kun olen päässyt unelmista todellisuuteen. Parempi niin kuin että itsekkäästi yrittäisin hajottaa kaikkien osallisten elämän. Hän on päässäni juuri sellainen kuin haluan, todellisuudessa hän luultavasti paljastuisi tavalliseksi arkiseksi känkkäränkäksi.
Mitä siis väliä jos kuljen hyvällä tuulella alivuokralaisineni? Keltä se on pois? Päin vastoin, tuo piristystä elämään.
Tavata en häntä halua.
Tällaisille jutuille ei voi enää olla hymyilemättä :)
Ehkä meillä on kaikilla superihmisemme, joiden ajattelu virkistää ja inspiroi - olivat he todellisuudessa mitä hyvänsä :-)
Jokaisella on omat salaisuutensa ja haaveensa ja ne on hyvä pitääkin omana koska niitä ei ymmärrä kukaan muu kuin vain sinä itse.
Niitä ei ymmärrä kukaan muu kuin itse. Ne ihmiset antavat merkillistä voimaa, heidän kohtaamisensa on liittynyt johonkin elämän murrosvaiheeseen usein... ehkä on tärkeää ja parempi, ettei heistä kaikkea tiedäkään ;-)
Aina voi haaveilla, mutta tärkeämpää on se, mitä tekee. Toisten suhdetta ei sotketa. Mä suuntaan katseeni vapaisiin- nyt ja aina. Kun tietää, mitä elämältä toivoo, ei tarvi kuluttaa aikaansa mahdottomien unelmien vaalimiseen. Aina se ihminen, joka on läsnä sun elämässäs, lähellä ja tosi, merkitsee loppupeleissä enemmän kuin kaukainen, mutta turvallinen haave. Sillon joskus mä en ollut valmis suhteeseen ja siksi jäin uneksimaan varatusta.
Vaikka ihastuin varattuun, asialle en tehnyt mitään, vaikka lähes viikottain näin. Pidän siitä ihmisestä vieläkin, vaikka vuoteen en ole nähnyt. Hän oli ja on herttainen. End of story.