sokerirasitustesti

Tuolla on selitetty koe tarkasti.

http://huslab.fi/ohjekirja/20271.html

"Potilas paastoaa edellisestä illasta klo 20 alkaen. Koe suoritetaan aamulla klo 8. Vettä saa nauttia, ei kuitenkaan kokeen aikana."

"Aikuiset: Ennen rasituskokeen alkua tehdään glukoosimääritys vieritestimittarilla (P -Gluk-O). Jos paastoglukoosi on perusterveydenhuollon potilailla yli 8.0 mmol/l tai erikoissairaanhoidon potilailla yli 10.0 mmol/l, rasitusta ei tehdä. Kun paastoverinäyte on otettu, potilas nauttii glukoosiliuoksen, jossa on 75 g glukoosia 300 ml:ssa vettä. Plasman glukoosinäytteet (P -Gluk) otetaan tässä kokeessa seuraavasti: 0 ja 2 tuntia."

Lapsille on erikseen määritelty 1,75 g/kg glukoosia painokiloa kohti. Tätä vertaamalla aikuisten määrään nähdään, että 43 kilon kohdalla menisi samaan 75 grammaan.

Tuossa linkissä on myös kerrottu, että koetta ei tehdä, jos paastosokeri eli 0-arvo on yli 8 mmol/l. Siis diabeetikoksi jo muutenkin havaittua ei turhaan rasiteta enää monen epämiellyttäväksi kokemalla kokeella. Tuossa on huomioitava, että yleensä "epäilynalaiselle" on jo aikaisemmin saatu diabeetikon paastoarvo ja sokerirasitustestissä saatu toinen diabeetikon paastoarvo vahvistaa jo diagnoosin.

Tuottaako Siripirin käyttö eroa puhtaaseen glukoosiin nähden, en osaa sanoa. Periaatteessa Siripirin lisäaineilla voisi olla vähäinen merkitys, tuskin kuitenkaan kotikokeissa, kun vaan katsoo, että glukoosia on yhteensä 75 g.

Ehkä tuollaisella kotikokeella voi olla meriktystä siinä tapauksessa, että saadut tulokset ovat selvästi alle diabeetikon arvojen tai selvästi yli. Kotimittareiden tarkkuushan on huonoimillaan -20 %.

Jos liuskoja on tarpeeksi käytettävissä, voi mitata vaikka puolen tunnin tai 20 min. välein ja jatkaa aina 3-4 h asti. Tällöin selviää, miten korkealla verensokeri todellisuudessa ehtii käydä.Perusterveellähän ei yleensä arvo nouse missään vaiheessa yli 8 mmol/l. Jatkamalla yli 2 h saadaan selville, meneekö arvo liian alas (alle 4). Tämä tapahtuu usein kakkostyypin diabeetikoilla diabeteksen alkuvaiheessa suurten hiilihydraattikuormien vaikutuksesta haiman toimiessa vähän viiveellä. Verensokeri yleensä palautuu normaaliksi maksan päästyä vauhtiin. Jos tulee huono olo liian alhaisista verensokereista, on syytä nauttia hiilhydraatteja, mutta ei liikaa.

T2D kirjoitti:

Tuolla on selitetty koe tarkasti.

http://huslab.fi/ohjekirja/20271.html

"Potilas paastoaa edellisestä illasta klo 20 alkaen. Koe suoritetaan aamulla klo 8. Vettä saa nauttia, ei kuitenkaan kokeen aikana."

"Aikuiset: Ennen rasituskokeen alkua tehdään glukoosimääritys vieritestimittarilla (P -Gluk-O). Jos paastoglukoosi on perusterveydenhuollon potilailla yli 8.0 mmol/l tai erikoissairaanhoidon potilailla yli 10.0 mmol/l, rasitusta ei tehdä. Kun paastoverinäyte on otettu, potilas nauttii glukoosiliuoksen, jossa on 75 g glukoosia 300 ml:ssa vettä. Plasman glukoosinäytteet (P -Gluk) otetaan tässä kokeessa seuraavasti: 0 ja 2 tuntia."

Lapsille on erikseen määritelty 1,75 g/kg glukoosia painokiloa kohti. Tätä vertaamalla aikuisten määrään nähdään, että 43 kilon kohdalla menisi samaan 75 grammaan.

Tuossa linkissä on myös kerrottu, että koetta ei tehdä, jos paastosokeri eli 0-arvo on yli 8 mmol/l. Siis diabeetikoksi jo muutenkin havaittua ei turhaan rasiteta enää monen epämiellyttäväksi kokemalla kokeella. Tuossa on huomioitava, että yleensä "epäilynalaiselle" on jo aikaisemmin saatu diabeetikon paastoarvo ja sokerirasitustestissä saatu toinen diabeetikon paastoarvo vahvistaa jo diagnoosin.

Tuottaako Siripirin käyttö eroa puhtaaseen glukoosiin nähden, en osaa sanoa. Periaatteessa Siripirin lisäaineilla voisi olla vähäinen merkitys, tuskin kuitenkaan kotikokeissa, kun vaan katsoo, että glukoosia on yhteensä 75 g.

Ehkä tuollaisella kotikokeella voi olla meriktystä siinä tapauksessa, että saadut tulokset ovat selvästi alle diabeetikon arvojen tai selvästi yli. Kotimittareiden tarkkuushan on huonoimillaan -20 %.

Jos liuskoja on tarpeeksi käytettävissä, voi mitata vaikka puolen tunnin tai 20 min. välein ja jatkaa aina 3-4 h asti. Tällöin selviää, miten korkealla verensokeri todellisuudessa ehtii käydä.Perusterveellähän ei yleensä arvo nouse missään vaiheessa yli 8 mmol/l. Jatkamalla yli 2 h saadaan selville, meneekö arvo liian alas (alle 4). Tämä tapahtuu usein kakkostyypin diabeetikoilla diabeteksen alkuvaiheessa suurten hiilihydraattikuormien vaikutuksesta haiman toimiessa vähän viiveellä. Verensokeri yleensä palautuu normaaliksi maksan päästyä vauhtiin. Jos tulee huono olo liian alhaisista verensokereista, on syytä nauttia hiilhydraatteja, mutta ei liikaa.

Lue lisää

"Tuossa linkissä on myös kerrottu, että koetta ei tehdä, jos paastosokeri eli 0-arvo on yli 8 mmol/l. Siis diabeetikoksi jo muutenkin havaittua ei turhaan rasiteta enää monen epämiellyttäväksi kokemalla kokeella."

Aika huvittavaa kun samaan aikaan diabeetikolle suositellaan syötäväksi massoittain hiilihydraattia=sokeria. Tekopyhyyden huippu??

Ensimmäinen mittaus olisi syytä tehdä juuri ennen juoman nauttimista eli:

08.00 verikoe
08.05 mukillinen inelää juomaa
09.05 verikoe
10.05 verikoe