"Saahan sitä pakkoruotsia vastustaa niin paljon kuin sielu sitää.. mutta meidän haukkuminen, mustamaalaaminen ja demonsoiminen sen varjolla sitä vastoin on vihapuhetta."
Haukunko, mustamaalaanko ja demonisoinko ruotsinkielisiä, jos sanon seuraavat asiat:
1. Suomenruotsalaiset ovat päättäneet vaalia ja vaatia yhteiseksi nimittäjäksemme useimmille suomenkielisille tuntematonta käsitettä "suomenmaalainen", jonka avulla meidän identiteettiämme pyritään ohjaamaan kohti Norden-henkisyyttä ja käsitystä, ettei voi olla suomalainen ja sivistynyt osaamatta ruotsia ja pitämättä yhteyksiä Nordeniin ruotsiksi.
2. Osa ruotsinkielisistä leimaa näillä palstoilla suomenkielisyyden helposti "balttilaisuudeksi", "venäläisyydeksi", "metsäläisyydeksi" jne. Minkäänlaista menneisyydessä hankittujen asenteiden uudelleenarviointia ei ole näkyvissä.
3. Monet ruotsinkieliset eivät näytä lainkaan ymmärtävän, että kaksikielisyysihanteen kannalta prosenttiluvut 95%-5% merkitsevät vääjäämätöntä muutosta.
4. Minun lapseni kielellinen kehitys ja kielitaito on suomen ruotsinkielisten taskussa. Eivät lapsen kykyprofiili eikä mahdolliset sukusiteet johonkin muuhun kulttuuriin pääse vaikuttamaan, kun ykköstavoitteena on ruotsin kielen ylläpitäminen osana kansankulttuuria. Hänen on luettava ruotsia - kohta alaluokilta alkaen ja vielä ylioppilaskirjoituksissa puolipakolla kirjoittaen - oli se hänen kohdallaan viisasta tai ei.
5. Ruotsinkielisten vaikutusvalta yhteiskunnassa on peräisin ajalta, jolloin raha ja asema ratkaisivat kaiken. Ruotsinkielisille säätiöille ja yksilöille on kasaantunut sekä omaisuutta että vaikutusvaltaa, jota käytetään surutta ruotsinkielisten etujen ajamiseen - ja nämä edut ovat usein suomenkielisten etujen vastaisia (kuten kielitaitovaatimukset, kuten erilaiset kiintiöt korkeampaan opiskeluun). Esimerkiksi puoluepolitiikassa ruotsinkielisten verkosto puolueesta toiseen, Folktinget-toiminta ovat kivijalka ruotsinkielisten toiveiden toteuttamiselle - silloinkin, kun toiveet eivät ole kohtuullisia eivätkä demokraattisia. Folktingetin uusi puheenjohtajakin ilmaisee, että kielisrtagia, jossa pakollinen ruotsi varhentuu ja laajenee, on heidän tärkein tavoitteensa - hyvin tietäen, että pakkoa vastustaa 80%!
6. Ruotsinkielinen historiankirjoitus on jollain tapaa jäänyt ajastaan jälkeen. Edelleenkin luen keskusteluista kommentteja siitä, miten "ruotsinkieliset olivat täällä ensin", "ruotsinkieliset loivat suomen kielen", "suomalaisilla ei olisi kulttuuria ilman ruotsinkielisiä", jne. Jopa Lönnrot on suomenruotsalainen. Ja sen, että 1800-luvun yläluokka oli ruotsinkielistä, pitäisi merkitä, että olemme jotain velkaa ruotsinkielisyydelle. Samalla väitetään uudestaan ja uudestaan, että suomenkieliset eivät tunne historiaa.
Siis mitkä kohdat ovat vihapuhetta ja miksi?
Haukunko, mustamaalaanko ja demonisoinko ruotsinkielisiä, jos sanon seuraavat asiat:
1. Suomenruotsalaiset ovat päättäneet vaalia ja vaatia yhteiseksi nimittäjäksemme useimmille suomenkielisille tuntematonta käsitettä "suomenmaalainen", jonka avulla meidän identiteettiämme pyritään ohjaamaan kohti Norden-henkisyyttä ja käsitystä, ettei voi olla suomalainen ja sivistynyt osaamatta ruotsia ja pitämättä yhteyksiä Nordeniin ruotsiksi.
2. Osa ruotsinkielisistä leimaa näillä palstoilla suomenkielisyyden helposti "balttilaisuudeksi", "venäläisyydeksi", "metsäläisyydeksi" jne. Minkäänlaista menneisyydessä hankittujen asenteiden uudelleenarviointia ei ole näkyvissä.
3. Monet ruotsinkieliset eivät näytä lainkaan ymmärtävän, että kaksikielisyysihanteen kannalta prosenttiluvut 95%-5% merkitsevät vääjäämätöntä muutosta.
4. Minun lapseni kielellinen kehitys ja kielitaito on suomen ruotsinkielisten taskussa. Eivät lapsen kykyprofiili eikä mahdolliset sukusiteet johonkin muuhun kulttuuriin pääse vaikuttamaan, kun ykköstavoitteena on ruotsin kielen ylläpitäminen osana kansankulttuuria. Hänen on luettava ruotsia - kohta alaluokilta alkaen ja vielä ylioppilaskirjoituksissa puolipakolla kirjoittaen - oli se hänen kohdallaan viisasta tai ei.
5. Ruotsinkielisten vaikutusvalta yhteiskunnassa on peräisin ajalta, jolloin raha ja asema ratkaisivat kaiken. Ruotsinkielisille säätiöille ja yksilöille on kasaantunut sekä omaisuutta että vaikutusvaltaa, jota käytetään surutta ruotsinkielisten etujen ajamiseen - ja nämä edut ovat usein suomenkielisten etujen vastaisia (kuten kielitaitovaatimukset, kuten erilaiset kiintiöt korkeampaan opiskeluun). Esimerkiksi puoluepolitiikassa ruotsinkielisten verkosto puolueesta toiseen, Folktinget-toiminta ovat kivijalka ruotsinkielisten toiveiden toteuttamiselle - silloinkin, kun toiveet eivät ole kohtuullisia eivätkä demokraattisia. Folktingetin uusi puheenjohtajakin ilmaisee, että kielisrtagia, jossa pakollinen ruotsi varhentuu ja laajenee, on heidän tärkein tavoitteensa - hyvin tietäen, että pakkoa vastustaa 80%!
6. Ruotsinkielinen historiankirjoitus on jollain tapaa jäänyt ajastaan jälkeen. Edelleenkin luen keskusteluista kommentteja siitä, miten "ruotsinkieliset olivat täällä ensin", "ruotsinkieliset loivat suomen kielen", "suomalaisilla ei olisi kulttuuria ilman ruotsinkielisiä", jne. Jopa Lönnrot on suomenruotsalainen. Ja sen, että 1800-luvun yläluokka oli ruotsinkielistä, pitäisi merkitä, että olemme jotain velkaa ruotsinkielisyydelle. Samalla väitetään uudestaan ja uudestaan, että suomenkieliset eivät tunne historiaa.
Siis mitkä kohdat ovat vihapuhetta ja miksi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jopa suomen kielenkin loivat Suomen ruotsinkieliset! Tämä ei ole mikään vitsi vaan tällä palstalla ihan faktana esitetty väite. Eli vähän tiivistettynä: ruotsinkieliset loivat ja kehittivät suomenkielisille kielen jota eivät itse osanneet jotta suomenkieliset voisivat keskenään kommunikoida toistensa kanssa tällä vieraalla kielellä. Jos tämä ei kerro ruotsinkielisen aivokapasiteetin kehityksestä mitään niin mikä sitten?
Ilmeisesti ruotsinkieisissä kouluissa opetetaan että ruotsinkieliset tekivät täällä kaiken merkittävän. He myös näkevät, että suomenkielisten tulisi "adoptoida" ruotsinkieliset historian henkilöt ja pitää heitä "ominaan". Tämä kuuluu siihen suomenmaalaisuuteen, jota ruotsinkielisellä puolella pidetään maan aitona kulttuurina. Suomalaisuutta ja suomalaisia ei oikeastaan edes ole olemassa, on vain suomenmaalaisia ja suomenmaalaisuutta.
Agricola oli varmaan kaksikielinen ja hänen työnsä suomen kieliopin ja varhaisten Raamatunkäännösten kanssa nähdään suomen kielen luomisena. Mutta emme me sano, että saksalaiset loivat eestin kielen, vaikka eestinkin kielioppi laadittiin saksalaismunkkien toimesta.
Eestiläisillä on ollut kovempi historia kuin meillä, mutta heillä on säilynyt kuitenkin tunne eestiläisyydestä. Suomessa ollaan edelleenkin "suomenmaalaisen" tulkinnan sitomia.
Vihapuheen ja asiallisen kirjoittelun erottaminen toisitsaan ei ole mikään ongelma. Kumpaakin on tällä palstalla ollut.
Voisit sinä Ioni ottaa asioihin kantaakin. Kerro mikä on vihapuhetta!
Onko sinusta aloittajan kohdista 1-6 jokin vihapuhetta?
Ja molemmin puolin. Varsinkin svekopuolelta saa asiallisia avauksia hakea, ainkaan suomeksi kirjoitettuna.