Eilen pyöräilin siis 30,52 km aikaan tunti 24 minuuttia ja keskinopeus 21 km/ h, energiaa kulu761 kaloria. Maksiminopeus on 119 km/h mikä on tietysti väärin mutta sehän perustuu satelliitin lukemaan, oikea huippu oli ehkä n 50 km/h tolla matkalla.Nämä siis sports trackerin mukaan. Reitti kulki itäväylällä ja ytimessä pääosin. Vedin sen maastopyörällä jossa on nappularenkaat ja tuntuu ettei oilein jaksa ajaa lujempaa, no enhän olekkaan mikään kuntoilija mutta varmaan katupyörällä pääsisi lujempaa ja jaksaisi polkea pitempään. Jos vedän n 10 km lenkin asfaltilla niin sillon keskinopeus nousee 24 kilometriin tunnissa ja aikaa menee joku 20 minsaa jos kehtaa olla pysähtymättä valoihin. Olen 39 v miespuolinen henkilö...
Onko kuntoni edes yhtään hyvä?
ershklzfdohkjsfhkapt
24
528
Vastaukset
- ripax
Olen myös itse ajanut maastopyörällä nappularenkailla ja ilman nappularenkaita. Ero on ollut todella tuntuva ehkä 25%:n luokkaa. Keskinopeutesi samalla pyörällä sileämpikuvioisilla renkailla olisi 24km/h luokkaa. Renkaat vaikuttavat todella paljon ajamisen keveyteen. Myös sopiva ilmanpaine renkaissa nopeuttaa ajoa verrattuna pehmeisiin renkaisiin. Kuntosi ei ole huono vaikkei ole kilpaurheilutasoakaan, siis olet ikäiseksesi hyvässä kunnossa.
- diiiimmmmuuu borgir
Ok, kiitos hyvästä vastauksesta, ehkä pitäisi harkita sileämpikuvioisia renkaita sitten kun nuo Kendat on ajettu loppuun..mun fillari on niin uusi etten vielä raaski vaihtaa niitä pois ja maastossakin tulee ajettua. Mtn vaihtorumbaa maaston mukaan en kyllä ole ikinä jaksanut tehdä enkä kyllä alakkaan. Yleensä ajan tietty mahd kovilla paineilla vaikka kanttarit täristää pirusti, joustokeula auttaa tähän vaikka vie tehoa pois. Ja tuosta kunnosta vielä, se on ollut samalla tasolla aika kauan ja vaatisi ehkä liikaa ponnisteluja kohottaa sitä, aerobinen puoli on vrm kohdallaan mutta lihakset ei...mihinkään kuntosalille mua ei saa. Pyöräilyn lisäksi harrastan pääasiassa rullistelua,juoksua ja skimbausta. Sorry osittaisesta offarista..T Ap
- mattinen76
No en tiiä mutta olet ainakin kovakuntoisempi ku niin moni suomalainen. Sillä moni ei jaksaisi ajaa 30 kilsaa edes pyörällä ollenkaan.
- diiimmmuuu borgiri
AI ettei jaksa pyöräillä 30 km? Mä en taasjaksa uskoa sitä! Senhän voi pyöräillä vaikka kuinka rennosti eikä edes tota mun nopeutta,kyllä jokainen fyysisesti terve sen verran jaksaa aina polkea?
- reishappo
Kun joku laji on itselle tuttu niin sen kuormittavuutta ei edes tajua. Kyllä tuon matkan moni varmaan suorittais, muttei tule koskaan lähteneeksi. Suurin osa sanoo jo 15km työmatkasta että on liian pitkä pyörällä kuljettavaksi. Itse koen juoksumiehenä et kun hyppäsin pyörän selkään enkä juuri ollut polkenut, niin lajin rankkuus yllätti, itse väheksyin pyöräilyä, sitä kun nuorempana teki niin paljon niin muistaa sen vaan helppona hommana. Totuus lienee, että ne jotka ei liikuntaa harrasta, ylipainoiset ehkä, ei juuri 5km pidemmille matkoille edes lähde... polkeeko oma äitisi ja ehkä ystäviesi äidit 30km matkoja?
- vauhditta
Mä poljen 30km 1h15min, eli aikas vauhti sulla mun näkökulmast
Onko näihin kuntovertailuhin olemassa hyviä rajoja?
Jos noista kirjoituksista tekisi yhteenvetoa, niin nelikymppisellä polkijalla jotain päälle 20km/h keskinopeutena tunnin ajan on terveellisen kunnon mittari (rapakunto alapuolella?) --- ei ole pelkästään tietokoneen ääressä ollut nörtti. Hyväkuntoisista ei ole tarkoitus puhua?
Tarkempaan vertailuun varmaan pitäisi tietää millaisella pyörällä on liikkeellä ja kuinka korkealle keskisyke nousee ajossa (omaa maksimiani en tiedä kunnolla ja ei taida kovin moni muukaan satunnainnen nörtti/pyöräilijä tietää).
Mun tunnin maksimi keskinopeus Endomondossa on 25km/h. Sillä kertaa suhteellinen keskisyke oli 83% (suhteellinen maksimi oli 92%). Luulisin että noi suhteellisten arvojen _arviot_ on parempia kuin mittarin kertomat sykelukemat. Pitäisi joskus vetää submaksimaalinen lenkki, mutta kun ei ole niin säännöllisesti tullut kuntoiltua, niin parempi ottaa rauhallisemmin. Kilometrejä tältä kesältä tuli vaatimattomasti "oikeisiin" kuntoilijoihin nähden ja säännöllisemmän kuntoilun aloitin toukokuussa, mutta taitaa se kunto kasvaa hivenen päälle nelikymppiselläkin ;)
Olisiko nopeus arvoja tärkeämpää että jaksaa polkea pari tuntia putkeen kivalla nopeudella (ehtii näkee maisemia) ja sen jälkeen on virkeä olo -- tuntuu kuin voisi lähteä uudestaan...- viiskymppi
Elekee polokeko nappularenkailla maantieajua, ainakaan pitkästi ja kovvooo, suotta rasitatta polovianne. Ei oo mukava kun huomaa jonku vuoje päästä, että polovet on kippeet ja alakaat rustista.
Vai nappularenkaat ongelmana? Luulisin kovemman väännön tekevän polville turhaa rasitusta. Auton vaihdelaatikkokaan ei kestä isolla vaihteella hitaita kierroksia (toisten vanhempien autojen kohdalla ei suositella ajaan kovin paljon alle 2000 rpm dieselillä). Hitailla kierroksilla voitelu ei toimi riittävän hyvin. Polvissa taitaa melkein sama logiikka toimia.
Oikeastaan olen samaa mieltä tuosta että suotta ei kannata rasittaa polvia -- kannattaa kierrättää kampia kevyellä pyörityksellä, vaikka 100rpm, vähempikin riittää.- riippuu vauhdista
jth_12 kirjoitti:
Vai nappularenkaat ongelmana? Luulisin kovemman väännön tekevän polville turhaa rasitusta. Auton vaihdelaatikkokaan ei kestä isolla vaihteella hitaita kierroksia (toisten vanhempien autojen kohdalla ei suositella ajaan kovin paljon alle 2000 rpm dieselillä). Hitailla kierroksilla voitelu ei toimi riittävän hyvin. Polvissa taitaa melkein sama logiikka toimia.
Oikeastaan olen samaa mieltä tuosta että suotta ei kannata rasittaa polvia -- kannattaa kierrättää kampia kevyellä pyörityksellä, vaikka 100rpm, vähempikin riittää.Korkea kadenssi ei ole itsetarkoitus vaan sitä kautta pienennetään vääntöä. Matala kadenssi ei siis niitä paikkoja riko, jos vääntövoima on pieni. Ja nyt tähän kohtaan alkavat kadenssiuskovaiset saarnata tehontuotosta jne...
Teho, joka tarvitaan nopeuden ylläpitoon, riippuu oleellisesti vauhdista. Esim. nopeuden kasvaessa 30 km/h => 40 km/h tehon tarve tuplaantuu. Koska teho on vääntö x kadenssi niin samalla kadenssilla tarvitaan tuplavääntö.
Kun tämä sitten käännetään toisin päin niin rapakuntoisella ei ole mitään syytä sitkuttaa 100:n kadenssilla, jokin terve 60 on paljon miellyttävämpi.
Uskoisin, että tähän pätee aivan sama kuin juoksuun: kunnon noustessa askeltiheys samassa vauhdissa nousee. - Alkup. Maantiepyöräi
riippuu vauhdista kirjoitti:
Korkea kadenssi ei ole itsetarkoitus vaan sitä kautta pienennetään vääntöä. Matala kadenssi ei siis niitä paikkoja riko, jos vääntövoima on pieni. Ja nyt tähän kohtaan alkavat kadenssiuskovaiset saarnata tehontuotosta jne...
Teho, joka tarvitaan nopeuden ylläpitoon, riippuu oleellisesti vauhdista. Esim. nopeuden kasvaessa 30 km/h => 40 km/h tehon tarve tuplaantuu. Koska teho on vääntö x kadenssi niin samalla kadenssilla tarvitaan tuplavääntö.
Kun tämä sitten käännetään toisin päin niin rapakuntoisella ei ole mitään syytä sitkuttaa 100:n kadenssilla, jokin terve 60 on paljon miellyttävämpi.
Uskoisin, että tähän pätee aivan sama kuin juoksuun: kunnon noustessa askeltiheys samassa vauhdissa nousee.Väitän, että olet johtopäätöksesi kanssa täysin väärässä. Pyöräily on sen verran tekniikka laji, että kannattaa ensin laittaa kadenssi kuntoon, ennen kuin on siinä pisteessä, että jalat paukkuvat.
Ajatuksesi kadenssin nousemisesta automaattisesti kunnon parantuessa on virheellinen. Poisoppiminen väärästä suorituskesta on paljon vaikeampaa, kuin oikean suorituksen oppiminen ilman väärin opittua. Sama juttu on kaikissa motorisissa suoritteissa.
Eli kun aloittaa pyöräilyn liikuntamuotona, ensimmäisiä asioita on:
- hankkia polkupyörä, jossa on järjellinen ajoasento
- hankkia lukkopolkimet ja
- laittaa kadensi kuntoon.
Pyörän ei tarvitse olla mikään viiden tuhannen euron hype, tonnilla saa maantiepyörän ja puolellatoista maastopyörän. Joka tapauksessa oikean kokoinen polkupyörä, johon saa rakennettua oikean ajoasennon.
Lukkopolkimet ja sellaine mittari, joka näyttää kadenssin ovat hyvin tärkeitä aloittelijalle. Kokenut polkee oikein vaikka fläteillä ja kokeneen pyöräilijän kroppa kestää muutakin kuin ideaalia pyöritysnopeutta. Mutta ensin paketti kuntoon, niin sitten voi harjoitella muutakin rikkomatta paikkoja.
Kadenssin lisäksi syke on aloittelijalle tärkeä tieto. Hyvin yleistä on innostua liikaa ja treenata sykealueella, joka ei kehitä. Kannattaa opiskella hiukan teoriaa tai ainakin seurata jotain valmista aloittelijoille tehtyä ohjelmaa. Se rauhoittaa ihmeellisesti menoa! (Muistan haukkua tässä väillissä jälleen sen typeryksen, joka on määritellyt lukion terveystiedon oppisisällön. Aine nykymuodossaan on hyödytön. Siellä tulee opettaa miten ihmiskeho toimii liikuttaessa ja mitä se tarvitsee. Nyt ylioppilas ei osaa edes rakentaa järkevää lenkkiohjelmaa itselleen, vaikka haluaisi.)
Markkinoilla on muutamia edullisia sykemittareita, joihin saa myös kadenssianturin. Ne ovat aloittelijalle parempi valinta, kuin joku nopeusmittari kadenssianturilla, joka yleisemmin myydään pyörän mukana. Nopeustietoa ei kuntoilija tarvitse mihinkään. Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:
Väitän, että olet johtopäätöksesi kanssa täysin väärässä. Pyöräily on sen verran tekniikka laji, että kannattaa ensin laittaa kadenssi kuntoon, ennen kuin on siinä pisteessä, että jalat paukkuvat.
Ajatuksesi kadenssin nousemisesta automaattisesti kunnon parantuessa on virheellinen. Poisoppiminen väärästä suorituskesta on paljon vaikeampaa, kuin oikean suorituksen oppiminen ilman väärin opittua. Sama juttu on kaikissa motorisissa suoritteissa.
Eli kun aloittaa pyöräilyn liikuntamuotona, ensimmäisiä asioita on:
- hankkia polkupyörä, jossa on järjellinen ajoasento
- hankkia lukkopolkimet ja
- laittaa kadensi kuntoon.
Pyörän ei tarvitse olla mikään viiden tuhannen euron hype, tonnilla saa maantiepyörän ja puolellatoista maastopyörän. Joka tapauksessa oikean kokoinen polkupyörä, johon saa rakennettua oikean ajoasennon.
Lukkopolkimet ja sellaine mittari, joka näyttää kadenssin ovat hyvin tärkeitä aloittelijalle. Kokenut polkee oikein vaikka fläteillä ja kokeneen pyöräilijän kroppa kestää muutakin kuin ideaalia pyöritysnopeutta. Mutta ensin paketti kuntoon, niin sitten voi harjoitella muutakin rikkomatta paikkoja.
Kadenssin lisäksi syke on aloittelijalle tärkeä tieto. Hyvin yleistä on innostua liikaa ja treenata sykealueella, joka ei kehitä. Kannattaa opiskella hiukan teoriaa tai ainakin seurata jotain valmista aloittelijoille tehtyä ohjelmaa. Se rauhoittaa ihmeellisesti menoa! (Muistan haukkua tässä väillissä jälleen sen typeryksen, joka on määritellyt lukion terveystiedon oppisisällön. Aine nykymuodossaan on hyödytön. Siellä tulee opettaa miten ihmiskeho toimii liikuttaessa ja mitä se tarvitsee. Nyt ylioppilas ei osaa edes rakentaa järkevää lenkkiohjelmaa itselleen, vaikka haluaisi.)
Markkinoilla on muutamia edullisia sykemittareita, joihin saa myös kadenssianturin. Ne ovat aloittelijalle parempi valinta, kuin joku nopeusmittari kadenssianturilla, joka yleisemmin myydään pyörän mukana. Nopeustietoa ei kuntoilija tarvitse mihinkään.Musta on tuntunut kadenssin opettelemiseen riittäväksi kello ja laskeminen 10s aikana 15:een. Jos ajaa paljon samalla vaihteella ja pyörässä on nopeusmittari, niin siitä äkkiä huomaa ajaako sopivalla kadenssilla.
Meitä on monta ja tapoja tuon kadenssin katsomiseen monia. Lähinnä senkään seuraamiseen ei tarvitse lisävälineitä. Mulla ei ole nopeusmittaria pyörässä (ja kännykkä ei ole tangossa kiinni). Tuntemuksien mukaan on hyvä ajella.
Oma kunto ei ole mikään ihmeellinen, mutta kyllä sitä pystyy ajaan pidempikin matkoja 100:sen kadenssilla (periaatteessa). Se ei välttämättä ole optimi, mutta isommalla kadenssilla ajon ei tarvitse olla raskasta. Kovemmalla kadenssilla kyllä herkästi ajaa liian kovaa "huomaamatta".- Alkup. Maantiepyöräi
jth_12 kirjoitti:
Musta on tuntunut kadenssin opettelemiseen riittäväksi kello ja laskeminen 10s aikana 15:een. Jos ajaa paljon samalla vaihteella ja pyörässä on nopeusmittari, niin siitä äkkiä huomaa ajaako sopivalla kadenssilla.
Meitä on monta ja tapoja tuon kadenssin katsomiseen monia. Lähinnä senkään seuraamiseen ei tarvitse lisävälineitä. Mulla ei ole nopeusmittaria pyörässä (ja kännykkä ei ole tangossa kiinni). Tuntemuksien mukaan on hyvä ajella.
Oma kunto ei ole mikään ihmeellinen, mutta kyllä sitä pystyy ajaan pidempikin matkoja 100:sen kadenssilla (periaatteessa). Se ei välttämättä ole optimi, mutta isommalla kadenssilla ajon ei tarvitse olla raskasta. Kovemmalla kadenssilla kyllä herkästi ajaa liian kovaa "huomaamatta".Joo, siis ei. Sekoitat nyt lahjakkaasti kadenssin ja tehon. 1) Laita pyöritystekniikka kuntoon. 2) Seuraa sykettä, jotta et harjoittele liian lujaa. 3) Kun perusjutut ovat ok, lähdet monipuolistamaan harjoituksia.
- Joakim_
Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:
Joo, siis ei. Sekoitat nyt lahjakkaasti kadenssin ja tehon. 1) Laita pyöritystekniikka kuntoon. 2) Seuraa sykettä, jotta et harjoittele liian lujaa. 3) Kun perusjutut ovat ok, lähdet monipuolistamaan harjoituksia.
Missä tuossa sekoitetaan kadenssi ja teho?
Kuten jth_12 kertoo, voi kadenssin helposti mitata sekuntikellolla. Sen voi myös helposti laskea valmiiksi eri vaihteille. Tyyliin 25 km/h vauhdissa sopiva kadenssi tulee kolmosella.
Mulla oli ensimmäisessä mittarissani (vm. 1989) kadenssi. Tuo mittari varastettiin muutama vuosi sitten (taisi mennä tarpeeseen!) ja uudessa ei ole kadenssia enkä ole pätkääkään kaivannut sitä. En ollut varmaankaan 10 vuoteen katsonut kadenssia vanhalla mittarilla.
Eikä tuo kadenssi nyt niin tarkkaa ole! Riittää hyvin, että ei päästä kadenssia turhan matalaksi (alle 70 vaikkapa). Yläraja tulee itsestään. - Siis tarkennan
Joakim_ kirjoitti:
Missä tuossa sekoitetaan kadenssi ja teho?
Kuten jth_12 kertoo, voi kadenssin helposti mitata sekuntikellolla. Sen voi myös helposti laskea valmiiksi eri vaihteille. Tyyliin 25 km/h vauhdissa sopiva kadenssi tulee kolmosella.
Mulla oli ensimmäisessä mittarissani (vm. 1989) kadenssi. Tuo mittari varastettiin muutama vuosi sitten (taisi mennä tarpeeseen!) ja uudessa ei ole kadenssia enkä ole pätkääkään kaivannut sitä. En ollut varmaankaan 10 vuoteen katsonut kadenssia vanhalla mittarilla.
Eikä tuo kadenssi nyt niin tarkkaa ole! Riittää hyvin, että ei päästä kadenssia turhan matalaksi (alle 70 vaikkapa). Yläraja tulee itsestään.Asfaltilla kadenssi pidetään 90-100rpm. Aloittelijalle mittari on paljon helpompi tapa kuin väsyneenä yrittää laskea sekkarilla. Sekkari kuuluu aikaan, jolloin ei vielä ollut kadenssimittareita.
Siis tarkennan kirjoitti:
Asfaltilla kadenssi pidetään 90-100rpm. Aloittelijalle mittari on paljon helpompi tapa kuin väsyneenä yrittää laskea sekkarilla. Sekkari kuuluu aikaan, jolloin ei vielä ollut kadenssimittareita.
Siis ei se kadenssianturi ihmeitä maksa ja toisaalta siitä kadenssista kiinnostuneet on sen jo hankkinnu... Silti sopivasti laiska pyöräilijä voi joskus tarkistaa helposti kadenssinsa ilman mittareita. Mittarin puute ei ole este.
Kun sitten pohtii "alkuperäistä" kysymystä pitkän matkan ajosta maastopyörällä ja asfaltilla, niin kyse on myös sopivan kadenssin löytymisestä. Satunnainen hitaampi polkija ajaa kenties 20..25km/h maantiellä sen maastopyörän kanssa. Siihen sopivat välitykset 8-lehtiselle 11-30 pakalle on alla.
Nopeus, kadenssi ja välitys (renkaan kehän pituus 205cm eli ei mikään kapea maastorengas)
20,6km/h 80 44/21
20,8km/h 100 44/26
21,0km/h 80 32/15
21,6km/h 60 44/15
22,8km/h 80 44/19
23,2km/h 100 32/17
24,2km/h 80 32/13
25,0km/h 60 44/13
25,5km/h 80 44/17
Jos maastopyörän kanssa pyörittää suppealla kierrosalueella ja kadenssilla 60 pitkiä matkoja, niin tuntuuhan se. Välityksiä on harvassa pelkästään hitaasti pyörittävälle. Jos pyörittää 80-100, niin helpompi löytää sopiva kadenssi (sille omalle teholle). Pelkästään 80:n kadenssilla välitysten erot on isot 20,6 22,8 ja 25,5 --> maantiellä ei välttämättä löydä mukavaa kadenssia.
Alkuperäinen väite maastopyörän sopimattomuudesta pitkälle matkalle näyttää myös lukujen perusteella ihan aiheelliselta väitteeltä silloin kun välitykset on harvassa.
Nyt kun on tullut vaihdettua 9-lehtinseeen pakkaan 11-28, niin maantieosuudet menee vähän mukavemmin -- sopivan kevyt välitys löytyy vähemmällä laskemisella... Onhan sitä polkiessa aikaa laskea kadenssin mukaisia nopeuksia ;) Sinänsä maastossa/vuoristossa voisi olla 11-36:nen pakka, mutta ehkä sitten kun siirtyy 10-lehtiseen systeemiin??- riippuu vauhdista
Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:
Väitän, että olet johtopäätöksesi kanssa täysin väärässä. Pyöräily on sen verran tekniikka laji, että kannattaa ensin laittaa kadenssi kuntoon, ennen kuin on siinä pisteessä, että jalat paukkuvat.
Ajatuksesi kadenssin nousemisesta automaattisesti kunnon parantuessa on virheellinen. Poisoppiminen väärästä suorituskesta on paljon vaikeampaa, kuin oikean suorituksen oppiminen ilman väärin opittua. Sama juttu on kaikissa motorisissa suoritteissa.
Eli kun aloittaa pyöräilyn liikuntamuotona, ensimmäisiä asioita on:
- hankkia polkupyörä, jossa on järjellinen ajoasento
- hankkia lukkopolkimet ja
- laittaa kadensi kuntoon.
Pyörän ei tarvitse olla mikään viiden tuhannen euron hype, tonnilla saa maantiepyörän ja puolellatoista maastopyörän. Joka tapauksessa oikean kokoinen polkupyörä, johon saa rakennettua oikean ajoasennon.
Lukkopolkimet ja sellaine mittari, joka näyttää kadenssin ovat hyvin tärkeitä aloittelijalle. Kokenut polkee oikein vaikka fläteillä ja kokeneen pyöräilijän kroppa kestää muutakin kuin ideaalia pyöritysnopeutta. Mutta ensin paketti kuntoon, niin sitten voi harjoitella muutakin rikkomatta paikkoja.
Kadenssin lisäksi syke on aloittelijalle tärkeä tieto. Hyvin yleistä on innostua liikaa ja treenata sykealueella, joka ei kehitä. Kannattaa opiskella hiukan teoriaa tai ainakin seurata jotain valmista aloittelijoille tehtyä ohjelmaa. Se rauhoittaa ihmeellisesti menoa! (Muistan haukkua tässä väillissä jälleen sen typeryksen, joka on määritellyt lukion terveystiedon oppisisällön. Aine nykymuodossaan on hyödytön. Siellä tulee opettaa miten ihmiskeho toimii liikuttaessa ja mitä se tarvitsee. Nyt ylioppilas ei osaa edes rakentaa järkevää lenkkiohjelmaa itselleen, vaikka haluaisi.)
Markkinoilla on muutamia edullisia sykemittareita, joihin saa myös kadenssianturin. Ne ovat aloittelijalle parempi valinta, kuin joku nopeusmittari kadenssianturilla, joka yleisemmin myydään pyörän mukana. Nopeustietoa ei kuntoilija tarvitse mihinkään.Pitääkö minun siis sitten ajaa 90 kadenssilla silloinkin kun olen vaimon kanssa 15 - 20 km/h vauhtisella ulkoilulenkillä? Varsinaiset lenkit kun ajelen hiukan eri keskareilla. Ettei vaan opi väärää tekniikkaa...
Niin, ja lenkkifillari on krossari, lukkikset on ja sykemittari on kaikessa liikunnassa ollut mukana sen verran kauan, että Polarin sivuilla on kirjattuna 1991 treeniä. - Teho vie eteenpäin
riippuu vauhdista kirjoitti:
Pitääkö minun siis sitten ajaa 90 kadenssilla silloinkin kun olen vaimon kanssa 15 - 20 km/h vauhtisella ulkoilulenkillä? Varsinaiset lenkit kun ajelen hiukan eri keskareilla. Ettei vaan opi väärää tekniikkaa...
Niin, ja lenkkifillari on krossari, lukkikset on ja sykemittari on kaikessa liikunnassa ollut mukana sen verran kauan, että Polarin sivuilla on kirjattuna 1991 treeniä.Oliko tarkoitus ajaa vakioväännöllä? ja lisätään kierroksia kun vääntötaso on saavutettu (= raja, jossa vaihdetaan pienemmälle, kun vääntötaso ylittyy).
Maastopyörän kanssa 15km/h voi merkitä jo reippaalla sykkeellä ajoa -> ilmanvastus ei ainoastaan aiheuta vastusta etenemiseen.
- viiskymppi
Sammoo mieltä. Moni ku tahtoo piästä nappularenkaillahi kovvooo ja pitkän matkoo. Semmonen syöpi miestä enempi kuin moni ossoo arvata. Silloin viäntöhi voepi olla hurjaa. Rasitus tulloo ku varkaen.
Parempi se on vanahojen ukkoen ajella silleillä renkailla ja kevveillä välityksillä. - Pedelecci
Lährepä johonkin kuntopyöräilytapahtumaan mukaan, tyyliin Tour de Helsinki tai Pirkan pyöräily tai mitä noita kaikkia onkaan kotomaassa ja läntisestä naapurimaasta puhumattakaan. Ne kaikki "helpot" sellaiset ovat tyypillisesti pituudeltaan jotakin 120 - 250 km.
Valitse sieltä tapahtumasta sitten jokin tarpeeksi alhainen keskariryhmä esim. alkaen 20 km/h. Tätä alhaisempia ei taida missään kuntoajossa olla! No, sitten poljet siinä valitsemassasi ryhmässäsi sen ryhmän johtajan opastamana, mutta jos tuntuu, että vauhti on liika hidas voit aina polkea ohi ja yrittää saavuttaa seuraavaa keskariryhmää, eli esim. 22 km/h.
Näin voit kuntosi rajoissa edetä tai myöskin taantua hitaanpaan ryhmään ja kisan lopussa saat varsin luotettavan suhteellisen kuntoarvon itsestäsi verrattuna pariin tuhanteen muuhun pyöräilijään!
Ja, kaiken lisäksi tällaiset kuntofillaritapahtumat ovat hyvinkin hauskoja ja sosiaalisia tapahtumia.Tämä etenkin fillarijoukkioiden "jälkipeleissä" jossakin paikallisessa ravitsemusliikkeessä!
Mainittakoon nyt, että vaikka TdH ym. ovat puhtaasti ajanotettuja kuntoajoja, niin niissä on yleensä aina myös. kilpasarja johon saattaa osallistua oman maamme ammattimaantiepyöräilyn huippu sekä lisäksi myös aivan huippu ulkolaisia vastaavia. Kandee siis pysytellä hieukka kauempaa heidän fillareistaan! - Itsetuntoa?
Turha tieto lisää tuskaa.
En viitsi lukea sepustuksia, kun aloittajan piti vain saada kehuja/kehua itseään. Get a life!- sohvan nurkalta
Näissä kuntovertailuissa mielenkiintoista olisi miten se kunto on kehittynyt puolen vuoden tai vuoden aikana eli onko jotain saavutettu. Pelkät luvut ilman suurempia taustoja ei juuri kerro kehittymisestä. Niitä kovaa kulkevia pyöräilijöitä on paljon, hyvä niin. Aikamonilla se taitaa olla säännöllinen harrastus.
Paljonko sitten on sohvaperunoita, jotka on heränny ja lähtenny liikkeelle? Se eka 50km ajo vuosiin voi olla monelle kovempi asia kuin aktiiviselle kuntoilijalle 200km lenkki.
- etunojamän
jokuaikaa sitten nojailin 102 km aikaan 4 tuntia tasan.välillä oli kovaa vastatuulta,mutta myös myötätuulta.muutama isompi mäki sattu myös kohdalle.
alla maantiepyörä paino n.10,5 kg ja enerkiajuomaa kului 1l.
keskituntin. 25,2.
ikää on koht 60 ja painoa 80kg.
että tämmöistä. - kuntoilija mies 36 v
Mä poljen joskus mun veljen luo ja takas kotiin. sinne ja takas on matkaa 15 km ja aikaa kuluu noin 27 minsaa maastopyörällä. Aika kohtalainen kunto kai mulla on. Mulla on kuntopyörä kotona ja poljen sillä tunnin päivässä. Tunnissa mittariin kertyy 33 km noin suurin piirtein. poljen aika isolla vastuksella et kaloreita kuluisi paljon eli yli 1000 ainakin
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tirkistelijä T...
Tirkistelijä T... ei ole sokeutunut, vaikka näin juorutaan. Asuu nykyään Limingassa ja jatkaa sekopää touhujaan ainakin31944Liian kiltti.. ?
Tässä jo jonnunaikaa olen tuumaillut tätä kiltti ja kunnollinen juttua. Siis miksi oikeasti kiltit eivät muka kelpaa?2521640Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:
Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.24415571982 syntynyt Mahdi Alcheikh tuomittiin törkeästä lapsenraiskauksesta
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mies-raiskasi-15-vuotiaan-uimahallissa-turussa/8964984 Yli 4 vuotta vankeutta Oike541494Pääsit nainen todella
lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t1051378- 111209
- 1571177
- 661163
Kansan vihaama elokapina aikoo pysäyttää moottoritien ruuhka-aikana
Mielenosoitus alkaa perjantaina kello 15 Länsiväylän ja Porkkalankadun risteyksessä. On se kummallista, että tuollainen2821162Mopomiitti onnettomuus
Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä33921