Olenko jotenkin huonompi jos äitinä käyn töissä päivisin ja mies hoitaa lasta kotona,?Mielestäni en?vko:n loput ja pyhät on kuitenkin aina vapaat. yhteisymmärryksessä asia aikoinaan sovittiin niin ilman kädenvääntöjä...Miehelläni on ilmaantunut outo tapa kohdella itseäni kuin jotain näkymätöntä ja tunteetonta kummajaista,Se tuntuu todella loukkavalta En saa enään normaalia vastausta mieheltäni mihinkään asioihin,hän vain äyskii vastaa lähes aina yhtä tympeästi.Mitään yhteisä keskustelun aiheita ei meillä tunnu juuri olevan..Mikään viikonlopun yhteiset menot ei tunnu houkkuttavan,mitä ehdotankin... En tunne pääseväni tilanteesta eteenpäin millään.lapsikin on suhteellisen kiltti ja iloinen hoidettava. 2krt:aa vko:ssa pääsee päiväkerhoon jolloin isällään on muutama tunti ns.omaa aikaa.Harvoin edes päästään ulos kahdenkesken esim.elokuvin tai baariin,Tilanne rassaa päiväpäivältä yhä enemmän jopa öisin olen heräillyt miettimään asioita ja ahdistuksesta meinaa saada untakaan ja itkukaan ei ole kaukana..Todellakin huolestuttavaa..Onko muilla jotain neuvoa??
Kuin Pelkkää ilmaa
Vaikeampi tapaus
4103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koskaanhan äiti ei riitä.
Jos olet töissä oleva äiti, olen hylännyt lapsesi vieraan ihmisen hoivaan etkä välitä lapsesta.
Jos olet kotiäiti, ole huono äiti, koska et hanki riittävää toimeentuloa perheeseen ja et anna laselle uusia virikkeitä ja kaverita.
Älä ihmeessä lähde tuolle tielle, jossa kyseenalaistat oman äitiyden.
Me kaikki teemme virehietä, mutta kukaan ei ole virheetön eikä täydellinen.
Kun lapset ja sinä voitte hyvin, teit mitä tahansa, oelt joko kotona tai töissä, asiat on hyvin.
Itse sääi ja toisten ihmisten mielipiteiden kuuntelu ei kannata. Kaikki arvostelee ja aina se oma ratkaisu on parempi kuin toisen.
Ihmisinä emme pysty kaikkeen, eikä trvitsekkaan, kunhan teet sen, minkä katsot itse oikeaksi.
Voiko olla kun teillä on tavallaan roolit vaihtunut että miestä ärsyttää kun saat mennä työelämään ja hän itse "joutuu" hoitamaan kaikki kotityöt ja lastenhoidon?
Mies on nyt väsynyt, hän tuntee itsensä hyödyttömäksi, joten mies työhön, lapsi päivähoitoon, Joskua viinkonloppuina yhteistä aikaa, silloin lapsi vaikka isovanhemmille. Elämänne ei ole mormaalissa puitteissa.
Miehesi lienee tympiintynyt koti-isyyteen. Olkoon kuinka kiltti ja iloinen lapsi, niin silti voi aikuista alkaa ahdistaa. Niin kotiäitiä kuin -isääkin.