...paremmin tietävät, että onko KAIKKI vesimiehet etäisiä ja vaikeasti tavoiteltavia? Mun eteen on osunut muutama vesimiekkonen, ja täytyy kyllä sanoa että vaatii kärsivällisyyttä niitä kesyttää. Nyt olis tiedossa yksi kyseisen merkin edustaja, mutta en oikein tiedä mitä hänen kanssaan tekisin. Hän vaikuttaisi olevan kiinnostunut kun nähdään, mutta ei kyllä yhteyksiä ota mun suuntaani. Ja minä en uskalla viesteillä niin usein kuin haluaisin, ettei hän häivy jos kokee itsensä ahdistetuksi... Mielenkiintoa olisi ja tunnemme vetoa toisiimme, mutta... Onko kalojen ja vesimiesten suhde tuomittu epäonnistumaan?
Sanokaas nyt...
Fisu
6683
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sitä samaa oon itekkin mietiskelly.Ja voin kertoo,et niihin miehiin ei kannata sekaantua!Niistä saa todellakin vaan pelkkää harmia,believe me!Ne on oikeesti ihan kuin pikkupoikia,jotka ei osaa kuin kiukutella ja murjottaa..kuka sellasta jaksaa..?Kokeile tulisempia tai vilkkaampia merkkejä=)
Sen oon huomannut, että pikkupoikia taitavat mokomat olla... Kiukuttelusta en tiedä, mut toi murjottaminen kuulostaa tutulta. Ja ite kun oon sellainen, että asiat puhutaan halki. Ei tosiaan taida toimia suhde veskarin kanssa. Harmi toisaalta, kun jokin niissä kiinnostaa... Mutta vapaaehtoisesti ei kannata päätään seinään hakata! Kiitti kommentistasi! =)
olin vesimiehen kanssa 6 vuotta..itsekkin olen veskari. oli se yhtä tappelua ja sit taas tykättiin..vaikeeta..ne osaa kyllä kiukutella ja mököttää pitkään. myös pettäminen ja flirtti..joka johti aina kokeiluun..on niile ominaista. se nostaa niiden itsetuntoa. anna mielummin olla ..tulet kokemaan muuten kovia. sinulle ystävyydellä
Kiukutella ja murjottaa?? Mököttää? Mä en olekkaan vielä tutustunut tuohon puoleen veskarijätkässäni... No eihän me olla tunnettukkaan vielä kuin pari kuukautta. ':| Mun neuvoni Fisulle on;
Ole veskarin ystävä. Ole "saatavilla". Tee itsestäsi korvaamaton hänelle. Kärsivällisyyttä se vaatii, ja paljon, mutta kyllä sen pitäisi sitten joskus huomata ettei se kestä yksinään kaikkia ajatuksiaan, ja tarvitsee niiden käsittelemiseksi ystävän. Ja silloin sinä olet paikalla! :D Ja toinen hyvä neuvo; Yritä saada selville mikä saa hänet hymyilemään. :)
Oma kokemus veskarista on sellainen, et hän kiinnostui heti, kun itse olin jo antanut periksi.. Hänen tunteensa kuitenkin valitettavasti loppui ihan yhtäkkiä kuin oli alkanutkin, ja minä jäin ruikuttamaan rannalle... Mutta elämä jatkuu! Tämä uusi veskari, jota oon katsellut ja kierrellyt, on TODELLA etäinen. En tiedä voisinko koskaan saada häntä puhumaan, tai haluamaan käsitellä asioitaan juuri mun kanssa. Oon siksi ihan pihalla, koska tää häiskä tosiaan antaa satunnaisia merkkejä kiinnostuksesta, mutta sitten vetäytyy kuoreensa kuin kilpikonna. Jos esim. pohditaan koska tavattais, hän on kiinnostunut, mut jos ehdotan jotain ajankohtaa, hän rupeaa perääntymään! Onkohan raukka saanut joskus siipeensä...? Tai sitten ei halua luopua vallattomasta poikamieselämästä! Välillä tuntuu että hän on hakemassa vain seksiseuraa, mutta mistäs sen voin tietää? Itseäni tässä kiusaan, miksi pitääkin olla niin tyhmä ja heikko ettei voi vaan antaa olla?!!!
Olen kokenut täsmälleen samaa,ja monen vesimiehen kanssa,enkä itekään osaa luovuttaa.Mysteeri.