Tarkoitus pyhittää keinot, Helsingin ja muiden suurten kaupunkien liepeillä selviä työssäkäntisuuntia onkin. Muualla autoistuminen on mahdollistanut työssäkäynnin missä tahansa suunnassa sopivalla säteellä. Ei siis ole työssäkäytialueita, vaan työssä käyntiä missä tahansa suunnassa.
Työssäkäyntialue, mikä vitsien
vitsi..
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Älä sillä vaivaa pientä päätäsi!
sen ajattelee oikeasti objektiivisesti osaavat ihmiset!
ei tarvita kepun viha ajattelua!
Keinotekoinen kriteeri koko työssäkäyntialue. Suuret asutuskeskukset saavat ympäriltään satelliittikuntansa ja väliin jäävät alueet jaetaan mielivaltaisesti valtaviin "työssäkäyntialueisiin".
Eriarvoisuus kasvaa sillä mitä suuremmaksi kokonaisuudeksi harvaanasutut alueet jaetaan. sitä vaikeammaksi peruspalveluiden saaminen menee.
Mitähän Espolaiset sanoisivat jos heille ilmoitettaisiin että tästä lähtien terveyspalvelut hoidetaan Lahdessa ja synnytykset keskitettäisiin Hämeenlinnaan.
Tämä kaikki on arkipäivää Suomen lapissa.
Lappi ja Espoo eivät ole vertailun kannalta relevantteja maa-alueita. Espoossa asuu paljon ihmisiä suhteellisen pienellä alueella. Lapissa taas asuu vähän ihmisiä suhteellisen laajalla alueella.
Jos ihminen asuu harvaan asutulla alueella, hän ottaa tietoisen riskin palveluiden suhteen. Metsästä olet sinä tullut, metsään tulet sinä jäämään (jos et muuta taajamaan).
Lapissakin on aikoinaan saatu palveluja kohtuullisen matkan sisältä.
Silloin kun Suomi oli köyhä mutta tasa-arvoinen.
Tässä työssäkäyntialueen ainoa täsmällinen määritelmä:
http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/07_tyottomyys/01_tyottomyysturva/02_tyossakayntialueet/index.jsp
Eli työssäkäyntialue on alue, joka sijaitsee työttömän työnhakijan asunnolta 80 kilometriä suuntaan tai toiseen maantietä tai rautatietä pitkin. Tuo alue on jokaisella suomalaisella henkilökohtainen, kuntien kanssa sillä ei ole ollut tekemistä yli vuoteen.
Se vanha kuntakohtainen määritelmäkin perustui vastaaviin kilometreihin työnhakijan asumakunnan keskustasta toisten kuntien keskustoihin. Ei kuitenkaan saada muodostettua uutta kuntajakoa silläkään määritelmällä, sillä jokaisella kunnalla on omat 80 kilometriänsä eri suuntiin. Esimerkiksi Helsingistä Riihimäelle on noin 70 kilometriä, mutta Riihimäen ympärillä on kuntia, joista Riihimäelle on vain 70-80 kilometriä, mutta Helsinkiin matka niistä onkin jo pitempi.
Kuntaliitokset eivät siis onnistu tuollaisilla hämäävillä määritelmillä, vaan vaan kuntaministeri joutuu piirtämään itse uusien kuntien rajat. Toivottavasti saa aikaa edes kauniita kuvioita.