Eli, olen siis vuosia sitten sairastanut sekamuotoista ahdistuneisuushäiriötä, eli minulla on ollut paniikkikohtauksia, ahdistusta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja kausittaista masennusta. En ole reilusti yli vuoteen enää käynyt terapiassa enkä syönyt lääkkeitä enää kahteen vuoteen.
Nyt kuitenkin huomaan taas pyöritteleväni päässäni pelkoja, olen vasta muuttanut vieraaseen kaupunkiin ja asun tällaisella vähän levottomana tunnetulla alueella. Pelkään, että raiskaaja iskee kimppuuni yöllä tai että joudun todistamaan pahoinpitelytilannetta tms. Sen lisäksi pelkään välillä sekoavani itsekin, eli minulla on naurettavia kuvitelmia siitä, että entä jos en oikeasti olekaan tässä koneen ääressä kirjoittamassa tätä viestiä vaan esimerkiksi näkisin tästä aiheesta vain unta tms. Juuri tällaiset ajatukset pitäisi osata eliminoida päässään, ettei taas ala tulla paniikkikohtauksia. Usein paniikkikohtauksen laukaisijana on minulla ollut joku kaupassakäynti vieraat ihmiset tai juuri yksin ollessa sekoamisen (psykoosin) pelko aivan suhteettomana -> paniikkikohtaus.
Minua myös ahdistaa että joku minulle läheinen ihminen kuolisi, tätä pelkään ehkä eniten. Vasta muutamia kuukausia sitten minulle hyvin läheinen ihminen kuoli äkillisesti, sain kyllä kriisiapua silloin mutta asia pyörii päivittäin mielessäni enemmän tai vähemmän.
En haluaisi aloittaa lääkitystä uudelleenkaan, koska vaikka lääkkeet auttoivat paniikkiin niin tuli niistä myös sivuoireita. En tiedä voiko terapiakaan minua enää auttaa, koska olen luonteeltani lähtökohtaisesti neuroottinen ja levoton eikä nämä piirteet varmaan poistu minusta ikinä. Mikä avuksi?
Nyt kuitenkin huomaan taas pyöritteleväni päässäni pelkoja, olen vasta muuttanut vieraaseen kaupunkiin ja asun tällaisella vähän levottomana tunnetulla alueella. Pelkään, että raiskaaja iskee kimppuuni yöllä tai että joudun todistamaan pahoinpitelytilannetta tms. Sen lisäksi pelkään välillä sekoavani itsekin, eli minulla on naurettavia kuvitelmia siitä, että entä jos en oikeasti olekaan tässä koneen ääressä kirjoittamassa tätä viestiä vaan esimerkiksi näkisin tästä aiheesta vain unta tms. Juuri tällaiset ajatukset pitäisi osata eliminoida päässään, ettei taas ala tulla paniikkikohtauksia. Usein paniikkikohtauksen laukaisijana on minulla ollut joku kaupassakäynti vieraat ihmiset tai juuri yksin ollessa sekoamisen (psykoosin) pelko aivan suhteettomana -> paniikkikohtaus.
Minua myös ahdistaa että joku minulle läheinen ihminen kuolisi, tätä pelkään ehkä eniten. Vasta muutamia kuukausia sitten minulle hyvin läheinen ihminen kuoli äkillisesti, sain kyllä kriisiapua silloin mutta asia pyörii päivittäin mielessäni enemmän tai vähemmän.
En haluaisi aloittaa lääkitystä uudelleenkaan, koska vaikka lääkkeet auttoivat paniikkiin niin tuli niistä myös sivuoireita. En tiedä voiko terapiakaan minua enää auttaa, koska olen luonteeltani lähtökohtaisesti neuroottinen ja levoton eikä nämä piirteet varmaan poistu minusta ikinä. Mikä avuksi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Moi,
sä tarttisit jonkun ihmisen, jonka kanssa viettää aikaa ja ns "tervettä järkeä", joka asettaa mittasuhteet kuvitteluille ja todelliselle. Läheisen kuolema pitää varmasti siivet maassa vielä jonkin aikaa, varsinkin kun juuri se on asia, joka herättää sinussa pelkotiloja.
Lääkityksiä on vaikka minkälaisia, ja sopivan lääkityksen löytäminen selviää usein vain kokeilemalla. Käy juttelemassa lääkärin kanssa ja pyydä jotain toista lääkettä, jos sivuoireet käyttämässäsi lääkkeessä ovat vaikeita.