Koska en ole nukkunut kahteen yöhön sekuntiakaan. Univelat painaa niin pahasti että pitäis jo pakosta sammahtaa pystyyn vaan ei.Yhdeksästä asti olen pyörinyt sängyssä huokaillen ja miettinyt sua. Noussut, polttanut tupakkaa, juonut vettä, otin kuuman suihkunkin että väsyttäisi ja ei. Nyt luovutin ja juon niin paljon kahvia että ylienergisyys ottaa täysin vallan ja tipahdan ennemmin tai myöhemmin pakosta. Uni ei tule kun tuntuu että rintakehän päälle on joku asettanut järkyttävän ison tiilikasan ikävän muodossa. Tämän on pakko loppua. En jaksa enää ikävöidä sua näin suurella sydämellä kun en saa takaisin mitään vaikka tahtoisin.
Tänään ainakin...
...nukahdan
782
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
surkeus! Toivon että saisit. Sitten en toivo, jos haaveilet varatusta!? Toki toivon, että saisit silti unta!
"Polttanut tupakkaa?"
Tämä ei sano minulle mitään. En polta tupakkaa
enkä ole koskaan ollut ihastunut yhteenkään tupakoitsijaan.
Mutta tupakoitsijalle, kuka lieneekin, onnen matkaan!
En haaveile varatusta.. oliskin edes varattu niin olisin antanut jo kättelyssä olla koko ajatuksen. Kyllä tä tästä. Aina ei vaan voi voittaa.
No mikä sitten estää? Mies ei tee aloitetta, vaikka katsoo sua ihaillen joka kerta, kun näette, vai? Mies on kai silleen ujo ja vähän saamaton, ei siinä muuta.
Jos mitään ei saa takasin, niin sitten se ei kannata, kai, näin ajattelen.
MItä et saa takaisin?
Tai no ei tarvitse vastata, ei koske minua.
Ei kannata järki tietää sen mut sydän on nyt hieman eri mieltä. Taisi kyseinen henkilö löytää uuden kun niin kauniisti jätti mut kun nallin kalliolle tyhjien lupausten jälkeen. Mutta mutta... Leuka rintaan ja nokka kohti uusia pettymyksiä :)