Vaimo on aina väsynyt eikä osaa nauttia kotiäiteydestä..

sitä se on se perhe-elämä...että onnea vaan valitsemallesi tielle.

Toivon, että osaisin antaa edes jonkin neuvon, millä helpottaa jaksamistanne. Olisko tämä hyvä neuvo - älkää hankkiko toista lasta, kun tässä yhdessäkin työtä näköjään riittää.
Totta puhuen, meillä oli helppoa 2 lapsen kanssa. Pieninä ne laitettiin nukkumaan klo 10-11 illalla, samalla kun itsekin mentiin nukkumaan. Aamulla ne heräsi samaan aikaan, kun mekin. Päivällä 2v ja 4v lapset leikki kahdestaan kun äiti nukkui päiväunta. Illalla pojat oli ok kiltisti, koska muuten ne olis joutunut klo 8 nukkumaan. Kummatkaan lapset ei ole koskaan heräilleet yöllä, eivä edes synnytyslaitoksella.
Teille pitäisi lähettää kotiin auttamaan sellainen super-Nanny, jollaisia on nähty TV:ssä.
Ai niin, yks tärkee juttu - siskoni 2v lapsi itki ja heräili yökaudet. Kokeissa kävi ilmi, että tyttö oli allerginen maidolle. Illalla tyttö nukutettiin tyttipullon kanssa, vaan maito saikin tytön vatsan sekaisin. Näin ollen siskoni oli saanut turhaan valvoa yöt 2 vuoden ajan. Pyydä allergiatestiä lapsellesi.

Joo ja kun yleensä ihmiset käyvät töissäkin ja se sotkee vähän kuvioita.
Lapsiperheen elämä on yhtä helvettiä!

Muksu? Siis minkä ikäinen on kyseessä?
Jos ihan pienestä vauvasta kyse, niin homma on asenne kysymys. Muistakaa, että yöheräilyt loppuvat aikanaan. Loppuelämä ei ole tuollaista.
Jos lapsi taas vanhempi, niin kannattaisi selvittää miksi hän heräilee niin usein öisin. Onko kenties päiväunet hänellä liian myöhään tai ovatko ne lapselle liian pitkät? Onko lapsella toimintaa silloin, kun hän on hereillä? Jaksaako äiti ulkoiluttaa ja touhua lapsen kanssa päivisin?

Jos tässä onkin kyse siitä, että äiti ei viihdy kotiäitinä, niin vakavasti mietintään töihinmeno ja lapsi hoitoon, tai sinä isänä jäät koti-isäksi.

On ihan normaalia, että ns. oma-aika jää vähemmälle pienten lasten perheissä.
Eikös äiti voisi ottaa lapsen kanssa yht`aikaa päiväunet, eikä rynnätä petiin silloin, kun sinä väsyneenä saavut töistä? Olisitte yhdessä lapsen kanssa. Jos äiti menee heti nukkumaan sinun saavuttuasi kotiin, ei sekään ihan reilua ole sinua kohtaan.

Nyt hopihopi miettimään yhdessä vaimosi kanssa miten hommassa edetään.

Eihän sitä enää illalla keskustella tartte vaan kunnon sekisä joka ilta niin virkistytte kummatkin ja kun lapsi ei osaa vielä puhua niin sinä olet ainut aikuinen jolle naisesi haluaa puhua ja niin edelleen. Tehkää jotain illalla lapsen kanssa vaikka uimahalliin uimaan tai jotain muuta kuin että kuhnutätte joka ilta kotona niin se on aiak tylsää pidemmän päälle.

Meillä nyt 1 vuotias nukkui ekat 10,5 kuukautta huonosti, heräili1-10 kertaa yössä. Yritin aina päivällä nukkua samaan aikaan vauvan kanssa, että jaksaisin.

En olisi voinut kuvitellakkan meneväni nukkumaan, kun mies tulee töistä kotiin, halusin tottakai olla perheeni kanssa. Kotihommat hoidin ja hoidan vieläkin aamusella lapsen leikkiessä, eihän se vie paljon aikaa, kun joka päivä touhuaa jotain pientä (siivous, pyykit). Luuhataan myös päivisin kylillä aika paljon, niin ei seinät kaadu päälle.

Lapsi kun menee nukkumaan illalla ysin aikoihin, niin silloin on sekä omaa- että parisuhdeaikaa ja siitä en luovu vaikka kuinka olisin väsynyt. Tosin en ikinä ole ollut todella, todella väsynyt, kai sitä jotenkin tottuu yövalvomisiin.

Ja lapsi on myös ollut yökylässä mummilla/kummilla, näin olen saanut kuitattua univelkaa. Tämä on myös ollut tärkeää parisuhteen kannalta.

Nyt nostatte kissan pöydälle ja puhutte asiat halki.

Elämä on:)

Kyllä se siitä helpottuu kun muksu kasvaa, mutta en näe järkeä siinä että kotona olevan lapsen pitäisi herätä aamulla klo 6, meillä ei heränneet edes päiväkotiin menijät noin aikaisin. Mutta kunhan lapsi kasvaa ja tulee teini-ikään, te valvotte vaimonne kanssa, että milloin tulee kotiin...

Älkää deenatko pentuja maailmaan, niin ette väsy. Aika huono keino hakea hyväksyntää muilta on se kun teette kakaroita. Suomalainenhan hakee tutkimuksen mukaan hyväksyntää työllä, = kulutus ja vanhemmuudella = kulutus.

Millaisen ajattelit perhe-elämän olevan?

Lapsissakin on eroja, itellä nyt neljä. Vanhin heräili aikoinaan silloin tällöin öisin noin vuoden ikään, seuraava saattoikin sitten valvoa neljään aamuyöllä puolivuotiaaksi asti. Kolmas heräili vain ensimmäiset kuukaudet ja nuorin herättää vain ja ainoastaan siksi että haluaa viereen nukkumaan.

Ollaan tultu siihen tulokseen että 3kk on rankkaa, seuraavat 3kk vähän helpompaa ja vuoden ikään kun selviää niin elämä helpottuu kummasti.

"Vaimo on aina väsynyt eikä osaa nauttia kotiäiteydestä.."

hmm.. no nautti eli ei tämä elämänvaihe on vaan jotenkin molenpien osapuolten käytävä läpi..

kuulostaa siltä että teidän muksu on vielä melko nuori..ja toisaalta oletteko ehkä urautunut vanhaan elämään josta ehkä omalla tavalla ja taholla pidätte tiukasti kiinni tai katkeria menetyksistä joita olette joutunut perheelämän vuoksi tekemään.. ei voi nukkua puhtain mielin päiväunia,ei mennä ja tehdä ylipäätään mitään asioita kuten ennen..

joka perheessä jossain välissä on nämä samat ongelmat ja ainakin jossain vaiheessa aletaan miettiä jo eroakin "kun ei olekkaan kivaa" mutta niissä tapauksissa tulisikin katsoa vaihteeksi hiukka peiliin ja luopua narsismisuudesta..

kyllä se siitä helpottaa kun lapsi kasvaa.. ja yksi asia teidän tulisi korjata heti.. vaikka olisitte kuinka väsyneitä ja uupuneita niin siitä huolimatta mennä ja harrastaa tunnelatautunuttta seksiä. ei niinkään nautinto syistä vaan että pääsette ylipäätään lähemmäs toisianne muun kuin jeppaamisen muodossa..

Meneppä sanomaan oikealle uskovaiselle joka pyöräyttää sen kymmenestä ylöspäin niitä mukuloita että tulee yhteiskunnalle kalliiksi... Ja eiköhän tuo ole jokaisen oma asia montako niitä on

Pienten kanssa on rankkaa, varsinki jos tosissaan äidin jaloissa roikkuu. Toisaalta joskus sen merkki ettei lapsi saa tarpeeksi virikkeitä, jotkut taas ovat vain sellaisia. Olisiko nyt helpointa että jos lapsenvahti/mummola päiväksi kehiin ja te oikeasti vain puhuisitte. Ja vaikka rytmin muutos muksulle, kuudelta on turhan aikasin herätä, väsyyhän siinä ite kukanenki eikä iltaisin sitten jaksa olla toisen kanssa. Sänkypolitiikka ehdottomasti kuntoon ja heti kun mahdollista, vaikuttaa yllättävän paljon kaikkeen vaikkette ehkä itse sitä huomaa. Lopuksi vielä varoituksen sana, jos ei kotona tapahdu mitään ja tuntuu että vaimoke ei ihan tässä maailmassa ole niin saattaa olla jonkin asteen masennus. Ihan normaalia sinänsä kun lapsia vaan vaikea hoitaa jos pääsee kovin pahaksi.

Pullamössö vaimo. Sitä se on.

onnea meille kaikille lapsellisille. ei anna median häiritä perhe-ellämää.

KENENKÄÄÄN ei olisi kannattanut tehdä yhtään äpärää tähän maailmaan viimeisen 10-vuoden aikana ainakaan statussyistä ja paskoista geeneistään.

et kertonu lainkaan minkä ikäinen lapsi on. mutta kyllä se helpottuu ku lapsi alkaa kasvaan siihen kahden kolmen vuoden ikään. mutta huomioo lapsi vaatii ja kotiaskareet on hoidettava. eli sitä se todellakin on!

Äitillä voi olla myös synnytyksen jälkeinen masennus. On melko yleinen sairaus varsinkin esikoisten kohdalla.

Lapsen ensimmäinen vuosi on perheelle rankin ja on tavallista, että vanhemmat ovat väsyneitä ja yhteinen aika jää kovin pieneksi. Kuitenkin kannattaa muistaa, että lapsi on pieni vain hetken ajan ja koittaa nauttia siitä ajasta mahdollisimman paljon. Vaimosi ei kannattaisi mennä nukkumaan iltapäivällä, vaan mieluummin vaikka illalla aikaisemmin, niin saisitte perheellesi yhteistä aikaa. Omaa parisuhdetta pitää myös muistaa hoitaa, eli lapsi hoitoon kerran kuussa, jos mahdollista, ja vanhemmat viettämään ansaittua laatuaikaa yhdessä. :)

Menkääpä koko perhe sinne neuvolaan keskustelemaan asiasta.

Aivan selvästi vaimosi on sairastunut masennukseen ja voisko tämän perusteella lapsi saada päivähoito paikan nyt ja heti,vaikka väliaikaisesti, ettei tilanne menisi vielä pahemmaksi.

Voisitko ehdottaa vaimollesi että heti töistä tultuasi menisitte koko perhe koiran kanssa reippaalle kävelylenkille ja sitten tekisitte yhdessä iltaruoan ,siivoamiset ym , taikka Onko teillä sukulaisia lähistöllä jotka voisivat auttaa?

Käyttäkää jatkossa tuplaehkäisyä ja älkää tehkö lapsia todistaaksenne muille, vaan ihan itsenne takia. Kasvakaa! Crow up!

Ja variksen marjat, se on grow up.

Ompa hyvä kun kirjoitit tänne! Kriiseistä selviää, kun tiedostaa sen ja pyrkii selvittämään sitä! MINÄ olen sitä mieltä että ensiksi on selvitettävä että miksi vaimosi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy?? Miksi hän on väsynyt? miksi hän ei osaa nauttia? Miten tätä asiaa voisi parantaa??? Ja tämä asia selvinnee, kun keskustelette yhdessä asioista (vaikka sen jälkeen kun lapsenne on mennyt nukkumaan), pääasia että puhutte. Tai jos olette silloin liian väsyneitä, niin JOS teillä on mahdollista viedä lapsi hoitoon ja jutella sitten kahden kesken. Tai vaikka sitten sellaisena päivänä kun et ole töissä. Pääasia että puhutte mikä on kriisin syy?? ja mitä sille voisi tehdä!

Lasten kanssa ON TYÖLÄSTÄ! Jokainen lapsi on erilainen. Toisen lapsen kanssa on vaikeampaa toiset asiat ja toisen taas toiset... Niinhän se menee. Ei voi oikeen sanokaan, että: "sun pitäät ehdä näin", koska se ei välttämättä käy teidän tapauksessa. Teidän itsenne täytyy löytää ne asiat, mitkä tuovat ONNELLISUUTTA teidän yhteiseen perhe -elämäänne?? Haluaisitteko te kenties käydä yhteisillä kävelyillä ja saada siitä elämän nautintoa, retkellä puistossa tms. Tai kenties maata olkkarin sohvalla ja touhuilla yhdessä? Entä jos menisitte ystävien luo kyläiemään joko lasten kanssa tai ilman? Olisiko vaimollasi mahdollisuutta käydä 1-2 kertaa viikossa omissa harrastuksissaan, jotta hän jaksaisi kotiäitiyttä paremmin. Olisiko mahdollista että hän miettisi osallistuvansa perhe-kerhoihin tms. missä saisi tavata samassa tilanteissa olevia?? Myös isänkin on hyvä saada käydä omissa harrastuksissaan!

Ratkaisuja on varmasti monia, kuhan vain löydätte sen mikä on juuri teille hyväksi. On hyvä osata tiedostaa omat voimavarat ja tarpeet ja yrittää elää niiden kanssa sopusoinnussa...

PALJON JAKSAMISTA JA avoimuutta!!

t. kolmen lapsen äiti

Akkas varmaan luuli saavansa huomiota penskoja tuuppaamalla, mutta ei sillä oikeesti saa, vaan viimeisetkin ihmissuhteet menee.

ViTtumainen tilanne, mutta ehkäisy on keksitty!

Lapset on tommosia kuitenkin vaan vähän aikaa. Kohta et näe sitä enää kun se on kavereiden kanssa ryyppäämässä ja vihaa sua kympillä.

Anna pusu vaimolle aamusin kun lähet ja ennenkuin se laittaa nukkumaan. Nukkua kerkiää sitten eläkkeellä, mut masentuneena ei kannata olla missään vaiheessa.