Voisiko joku mulle laittaa runoja jolla voin itseäni ja äitiäni lohduttaa jolla pahalaatuinen paksusuolen syöpä-ensi viikolla selviää onko se levinnyt muualle.T.30 ja 60v.
LOHDUTUS RUNOJA!!!!
toivoton
17
51002
Vastaukset
- olivia
Vain hetken me yhdessä kuljettiin,
pieni kappale kaunista matkaa.
Se hetki oli lämmin ja onnellinen,
vaan luoja ei sallinut jatkaa...
sori, ei varmaan lohduta mutta tuli ensimmäisenä mieleen.voimia molemmille, kävi kuinka kävi!! - Anneli
Kaiken kauniin eilisestä haluan
kuljettaa mukanani tähän päivään.
Että jaksaisin elää jokaisen hetken
niin vahvasti kuin vain voin.
Vaikka tulevaisuus on arvoitus, on
jokainen vahvasti eletty hetki myös
uutta mukaan otettavaa huomiseen.
Voimia teille molemmille!- Anonyymi
Todella kaunis , kohtusyöpä ja tehnyt etäpesäkkeen, joka jo leikattu ja nyt alkaisi sytostaattihoidot ja sen jälkeen sädehoidot. Kaikki pelottaa...
Marjucca
- toiveikas
En kirjoita viel sulle lohdutusrunoja. Ja jos osaisin kirjoittaa,kirjoittaisin paremminkin sellaisen runon,jossa kerrotaan et periks ette saa antaa, vaan taistelette elämän puolesta ja nujertakaa se tauti. Ja jos ei ole vielä levinnyt, kuten toivon ei vielä hätää.Ja jos on levinnyt vain vähän ei ehkä vieläkään hätää. Joten ei vielä voi tietää kuin kauan saatte kulkea yhtä matkaa ja kumpi sitten kuolee ensin.Nykyään on jo niin hyvät keinot syövän parantamiseksi, vaikka sitten osa itsestä olisi pois annettavakin. Tsemppiä vaan teille molemmille. Tuskin vielä on lähdön aika. Terv. syöpätoipilas.
- Anonyymi
nouuuuu ei just noin saanu puhuu.....
- liisa
Joskus elämä yllättää katkerasti.
juuri kun on saanut kokea onnellisesti
onnístumista tai muuten tuntuu, että
kylläpä elämä mukavasti hymyilee
niin että oikein lämmittää!
Niin silloin,
voi tapahtua sellaisia asioita,
joita ei ikinä olisi osannut odottaa.
Se voi pysähdyttää ja järkyttää niin että
verikin tuntuu pysähtyvän kiertämästä
ja maa katoavan jalkojen alta.
Sitä se on elämän kulku,
aurinkotieltä kivisille poluille, edestakaisin.
Mutta ei koskaan mitään niin suurta surua,
ei koskaan mitään niin pahaa ei koskaan
niin isoa virhettä, että se jäisi
Luojalta huomaamatta, siihen lohtua ja apua
antamatta.
Ole siis turvallisella mielellä.
kaikki on nähty, kaikki on kuultu.
Marleena Ansio - Pauliina
Olen pitkään työskennellyt syöpäsairaiden parissa ja parasta mitä heille voi antaa on aika ja järkkymätön usko ja toivo, että kaikki menee hyvin. Periksi ei saa antaa, oma tahto on syövän paras kaataja. Ihmeitä olen nähnyt tapahtuvaksi ja kuolemanportilla olleet takaisin elämään palanneita on ollut työurallani monta. Heidän periksiantamattomuus on ollut ainut syy selviämiseen. Se siis on ollut AINUT syy, sillä usein ei edes lääkärit ole uskoneet heidän selviämistään ja heidän on ollut pakko väkisin pyytää hoitoa/leikkausta ennen kuin ovat sen saaneet. Oma tahto on tehokkain lääke kaikenlaisiin sairauksiin. Jos tilanne kuitenkin johtaa hoitojen lopettamiseen, silloinkin voi vielä omalla tahdolla elää pitkiä aikoja aivan kelvollista elämää. Riittää, kun myöntää itselleen, että kuolema tulee ennen pitkään ja armahtaa., sitä ennen vain täytyy elää jokainen päivä täydesti. Niin kauan kuin on toivoa on myös elämää ja niin kauan kuin on elämää on myös toivoa. Rohkeutta ja elämäniloa.
Tässä muutama runo:
mirjami Lähteenkorva:
Olet olemassa, rakas ihminen.
Elämä kaunis on, kun tiedän sen.
Ei tärkeintä se, mitä sanot, teet,
vaan mitä olet, hymy, kyyneleet.
Olet olemassa, sitä tarvitsen
kuin lintu ilmaa, maata kukkanen.
Seuraavien tekijää en tiedä...
Aikainen aamu, takana kiire, työ, unettomat yöt.
Tuulenvire laskee luikua yli ulapan,
taivas, läpikuultava, sulautuu mereen eikä taivaanrantaa ole.
Minä olen aamun sarastuksessa ja sarastus minussa
ja kaikkialla ajaton rauha. En anna hetkien valua hukkaan.Nautin ajasta. Tunnen: tämän minä koen ja koen sen juuri nyt.
JOS TIETÄISIN....
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta,
kun näen sinun astuvan ovesta ulos,
rutistaisin sinua lujasti
ja kutsuisin vielä takaisin halattavaksi.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta,
kun näen sinun nukahtavan,
peittelisin sinut huolellisemmin
ja lukisin puolestasi rukouksen.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen tapaamisemme,
minulla olisi toki aikaa sanoa sinulle,
että olet minulle tärkeä.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen päivä,
jonka saamme elää yhdessä...
Mutta eihän tämä vielä tähän lopu.
Yksi päivä sinne tai tänne.
Onhan päivä vielä huomennakin - onhan?
Todennäköisesti on.
Ehdin korjata laiminlyöntini.
Ja onneksi elämä tarjoaa loputtomasti
uusia mahdollisuuksia.
Mutta siltä varalta, että olen väärässä,
eikä minulla olekaan kuin tämä päivä,
sanon, että olet minulle hyvin rakas.
Kaikki eivät näe huomista.
Jollekulle tämä on viimeinen mahdollisuus
puristaa toinen rintaansa vasten.
Miksi siis odottaa huomista,
kun saman voi tehdä jo tänään?
(tuntematon)
ja tämä on niin kaunis, että on pakko lähettää se sinulle...
Minä pidän sinusta
Joan Walsh Anglund
Se tuntuu yhtä hyvältä kuin,
kun istuu äidin sylissä
oikeen lähellä äitiä
äidin kädet ympärillä
eikä mikään pelota
ja on hyvä olla.
Tai kun puhuu jonkun kanssa,
joka tarkkaan kuuntelee
eikä käske olla hiljaa
eikä käske mennä pois.
Se tuntuu yhtä hyvältä kuin
kun hoitaa linuunpoikaa
mikä on pudonnut pesästä.
Tai kun antaa jotain syötävää
pienelle eksyneelle kissalle,
tai kun lohduttaa varsaa
joka on säikähtänyt jotakin.
Se tuntuu yhtä hyvältä kuin,
kun näkee jotain kaunista
äkkiä ja ihan arvaamatta,
vaikka sateenkaaren
taikka iltaruskon,
tai kun lentää
oikeen korkealle
sinisellä taivaalla.
Tai kun näkee nätin pienen kukan
mitä kukaan ei ole edes huomannut,
tai kun löytää piilopaikan
mitä kukaan muu ei tiedä
ja missä voi olla ihan rauhassa.
Se tuntuu yhtä hyvältä kuin,
kun ensi kertaa kertoo toiselle
jonkun suuren salaisuuden.
Tai kun auttaa toista
silloin kun tämä
tosiaan tarvitsee apua.
Joskus se voi alkaa
kun äkkiä huomaa
mitä toinen ajattelee,
vaikka tämä ei sano mitään.
Minä pidän Sinusta
ja se alkoi ihan itsestään,
ja siitäkin sen huomaa
kun ei enää ole yksin
eikä enää mistään tule paha mieli,
vaikka ennen tuli.
Minä pidän sinusta
ja olen onnellinen koko elämäni ajan.
Voimia sinulle ja äidillesi... kaikki menee hyvin, kun niin päätätte...
Itse, vaikka en ole ollut suuresti uskonnollinen, löydän voimaa raamatusta ja nimenomaan Psalmeista, josta löytyy monta rohkaisevaa jaetta...
Kesää teille ja aurinkoisia ajatuksia kaikesta huolimatta. - kuukuu:D
voimia !
- suvii98
Voimia, munkin äitillä todettiin syöpä perjantaina
- oppilaasi
Ihanampaa opettajaa kuin Mirjami Lähteenkorva ei ole.
- troollll
moi
- tsouli
Luin teidän runoja,kauniita. Sen mun pitää sanoo et periks ei saa antaa.. Mun äidilläni todettiin noin vuosi sitten krooninen verisyöpä tarkemmalta nimeltä poems joka todetaan noin yhestä miljoonasta. Äiti ja me tiedätään että sillä on hyvällä onnella vielä useampi vuosi jäljellä. Mutta se tieto että on rajallinen määrä vuosia jäljellä niin se painaa mieltä ja painaa koko ajan sen kanssa on vaan opittava elämään. en halua vaan synkistellä tässä, se on yhdistäny meidän perheen niin vahvasti ja osataan sen ansiosta näyttää joka päivä toisillemme kuinka rakkaita olemme toisillemme.
Oon kirjoittainu jonkun verran olojani ulos paperille jotta osaisin käsitellä tunteitani paremmin tässä sanoja joita mietin päivittäin.
Poems/kaunis/runo/karu/pelottava/tauti/läheisyys/rakkaus/pelko/meidät syventää/syventämistään/äiti - Ensanonimee
Kun Mummoni sairastu syöpään muutama vuosi sitten ja todettiin että hän ei selviä sanoin hänelle "elämä on kuin karkkipussi kun sen aukaisee se joskus loppuu"
- Rakkausontärkeintä
No huh huh. Tuollainen ei kyllä lohduta yhtään. Tosi karu ja järkyttävä lausahdus tuollaiseen tilanteeseen.
Kahden rakkaan vierellä olen ollut heidän syöpäsairaus ajan, aina loppuun ja hyvästeihin asti.
Tärkeintä on olla lähellä, vierellä ja saatavilla.
Toinen rakkaani sanoi, että hänestä tuntuu pahalta, kun jotkut sanoo, että älä anna periksi, taistele. Sanoi, että tulee vain surullinen olo, kun tietää, että tilanne on toivoton ja hän ei hän voi itseään siitä parantaa.
Ihana lääkäri sanoi, että nyt on pääasia, että aika, jonka olet täällä, on niin hyvä kuin on mahdollista. Paljon ilon pisaroita ja paljon rakkautta. - eimikäänpikkujuttu
niin kauan on toivoa,kun on elämää,voi sydäntänsä nyt jo hieman keventää.itse olen sairastunut 2010 rintasyöpään,mut tässä vieläkin olen,uskon kyllä siihen,että myös oma asenne vaikuttaa,jäänkö sängyn pohjalle ja odotan vain viikatemiestä,vai taistelenko.toki kaikki mahdolliset hoidot tehtiin,sytohoidot ja sädetykset,mut kyllä se on kuitenkin ainakin joissain tapauksissa (ei kaikissa:( ) että itsekin voi auttaa toipumiseen,ettei heti luovuta. VOIMIA KAIKILLE SYÖPÄ TAISTELUUN.
- Rakkausontärkeintä
Ei minunkaan rakkaani elämästä luovuttanut/jäänyt sängyn pohjalle makaamaan. Mutta kun kasvaimia oli sisällä monessa eri paikassa, tiedettiin, että toivoa paranemisesta ei ole. Vähät voimat menivät siihen jaksamiseen, että kaikkensa teki, että yritti nauttia jokaisesta päivästä minkä sai täällä olla. Vaivoja oli paljon ja hoidot olivat rankkoja ja veivät voimia. Yritettiin aina löytää ilon pisaroita jokaiseen päivään. Hän sanoi, että jos hänen pitäisi vielä taistellakin, se olisi liikaa. Hän oli onnellinen siitä, että sai olla kotona loppuun asti.
Ei ole aina kiinni siitä, antaako periksi, luovuttaako. Pääasia on, että ympärillä on rakkautta ja ilon säteitäkin. Ne ovat tärkeää lääkettä.
Isäni sairaus kesti 2kk ajan. Ei luovuttanut itse, mutta sairaus vei nopeasti.
Itse haluan sanoa kaikille, että uskokaa huomiseen, yrittäkää löytää niitä ilon pisaroita. Taistelu sanaa vierastan.
- Anonyymi
Äidilläni löyty Haminasta syöpä joka levinnyt maksaan, parantamaan ei pystytä. Elämme päivä kerrallaan ja nautitaan päivistä joita on jäljellä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä tiedän että ajattelet
Niin ajattelen minäkin. Sinulla tuskin on yhtään sen helpompi olla kuin minullakaan tällä hetkellä.. Toisaalta ehkä tä218461Martina, yksityishenkilön ex vihaa häntä
Seiska ja IL kirjoittaa, että yksityishenkilön ex on veemäinen ja vihaa Martinaa. Onneksi ex on 13000 km päässä.3391631- 3811361
Korona-ajan häväistysten tutkiminen alkaa
Teemu Keskisarja ja Tapio Puolimatka haastavat korona-ajan viralliset totuudet. "Korona synnytti kastilaitoksen. Se aset2871340- 61285
- 671232
Yksi elämän pahimmista virheistä
Olla tekemättä mitään, jos on jostakin oikeasti kiinnostunut ja jää vain miettimään, sekä kaipaamaan. Sekin parempi, jo331050Ensi vuonna
Toivon että meistä tulee vähintään ystäviä. Olemme samankaltaisia ja ymmärrämme toisiamme. Haluaisin oppia tuntemaan sin241036Parempaa uutta
vuotta dear. Kun vuosi vaihtuu, olet ensimmäisenä mielessäni. Uusi vuosi ei pyyhi pois vanhan vuoden tunteita.50982- 36968