Vi satt några vänner och pratade om språkfrågor,vi kom till den slutsatsen att skolsvenskan är alldeles onödig.Om man inte vill lära sig,så blir det inget resultat.I vårt vardagsliv har det ingen betydelse, vi talar finska då när det är nödvändigt och visst finns det många finskspråkiga som av någon orsak har lärt sig bra svenska.
Pakkoruotsi -alldeles onödigt.
fritt språkval
2985
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Siinä järkevä kirjoitus järkevältä ruotsinkieliseltä suomalaiselta. Tuollaisten kanssa pyrkisinkin tarvittaessa puhumaan ruotsia.
men de e ju de vi alla vill! ja bryr mig inte om tvångs svenska.
Jag har inte heller bland de här otaliga inläggen hittat någon som bryr sig om pakkoruotsi,inte ens allas vår Ankdam.För en vanlig finlandssvensk har det ingen betydelse.
Ingen normal finlandssvensk åker väl till Lappeenranta eller Mikkeli och fodrar svensk betjäning.Vi tar skeden i vacker hand och talar finska.Vi som bor på tvåspråkiga orter vet ju i vilken butik vi får service på vårt modersmål.Låt ungarna studera ryska eller vilket språk som nu lockar mer än svenska.
Juuri näin. Itselleni ei myöskään tulisi mieleenikään vaatia suomenkielistä palvelua esim. Närpiössä. Voin esittää asiasta toiveen, mutta en todellakaan vaadi, että närpiöläinen kassaneiti puhuu kanssani suomea.
Ikävä, että RKP, Folkting sekä niitä palstalla edustavat rautaako?, Ankdam, Tapio Rautalapio, Fitti-setä ja muut pikkunilkit pilaavat teidän ns. tavallisten ruotsinkielisten maineen suomenkielisten keskuudessa.
Mutta RKP:lle ja folktingille pakkoruotsi näyttää olevan elämän ja kuoleman kysymys. Uskallan kuitenkin veikata, että ne häviävät tämän kisan. Nyt ovat merkit sellaiset ilmassa, kieli-ilmapiirissä ja tutkimustuloksissa.
"Panomieheltä" taitaa aika loppua kesken!
Eikö Svedupetteri muuta keksi?
Kom bort, sano kuolema ruotsalaiselle!
Magma har gjort en kartläggning av vad det skulle kunna leda till om den obligatoriska svenskan skulle avskaffas.
Personligen är den obligatoriska svenskundervisningen mej fullständigt egal liksom tydligen för er också men för en politiker är det kanske inte lika enkelt.
Magma-studies slutsatser:
- Svenska som frivilligt språkval i grundskolan skulle innebära att färre elever läser svenska i framtiden.
- Svenskkunskaperna skulle försämras särskilt bland pojkar.
- Kommunerna skulle få större makt än tidigare över elevernas språkval. Kommunens beslut vad gäller språkutbudet i skolorna skulle spela en avgörande roll för elevens framtida utbildning och arbetsliv. Om obligatoriet avskaffas bör kommunerna åläggas skyldighet att erbjuda undervisning i svenska oberoende av antalet intresserade.
- Ett frivilliggörande i grundskolan skulle påverka undervisningen i svenska på senare utbildningsstadier. Det skulle bli en stor utmaning för universitetsväsendet att hantera elever med så gott som obefintliga kunskaper i svenska.
- Särskilt inom yrkesskolorna skulle intresset för svenska minska vilket skulle öka bristen på bl.a. sjukskötare och poliser som kan tala svenska.
- Inom vissa fackområden riskerar svenskkunskaperna att bli ovanliga.
- Det föreligger en risk för att det bildas en tvåspråkig elit med förtur till högre poster i nordiska sammanhang inom ekonomi, handel och politik.
- Samarbetet inom Norden skulle på sikt försvåras.
- Frågan om behörighetskraven vid statlig anställning kräver särskild uppmärksamhet. Om obligatoriet avskaffas skulle många finskspråkiga med högskoleexamen inte kunna påvisa tillräckliga kunskaper i svenska för tjänster där svenska behövs. De skulle kunna uppleva sig diskriminerade vid tjänstetillsättningar.
http://www.magma.fi/bjorn-sundell/frivillig-svenska-en-analys-av-de-utbildningsrelaterade-konsekvenserna
Magma vetoaa pakollisen ruotsin puolesta heilutellen selvitystä, jonka on laatinut ruotsin kielen dosentti Åsa Palviainen Jyväskylän yliopistosta.
"Det skulle inverka på Finlands identitet som tvåspråkig nation. Beslutet skulle få konsekvenser för rekryteringspolitiken i Finland, universitetens verksamhet, språkkraven inom den offentliga sektorn och tillgången på kompetent personal på olika områden, säger tankesmedjan."
Siis pakollisesta ruotsista luopuminen vaikuttaisi kielteisesti Suomen identiteettiin kaksikielisenä kansana (mikä erikoinen ilmaus) ja seurauksia olisi myös rekrytointipolitiikalla, ylopistojen toiminnalle, julkisen sektorin kielitaitovaatimuksille ja pätevän työvoiman saatavuuteen eri alueilla.
Raportti löytyy Magman sivuilta ruotsiksi
http://www.magma.fi/magma-media/frivillig-svenska
mutta siihen on liitetty suomenkielinen osuus, josta tässä tiivistelmä "Yhteenveto seurauksista" [mikäli pakollisen ruotsin sijaan saadaan vapaaehtoinen ruotsi]:
1) On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka monet opiskelisivat ruotsia, jos se olisi valinnaista. Määrä olisi kuitenkin pienempi kuin nykyään. (Luonnollisesti olisi pienempi, tuskin se sadasta prosentista voi kasvaakaan)
2) On olemassa sosiaalisten sekä sukupuoleen ja alueisiin liittyvien vinoutumien riski. Valinnaista ruotsia opiskelisivat todennäköisesti enemmän lukioon ja korkeakouluopintoihin kuin ammatillisiin opintoihin suuntautuvat oppilaat. On myös todennäköistä, että tytöt opiskelisivat ruotsia enemmän kuin pojat, ja että ruotsin opiskelussa syntyisi alueellisia eroja.
3) Ruotsin muuttaminen peruskoulussa valinnaiseksi aiheuttaisi dominoreaktion, joka suurella todennäköisyydellä johtaisi siihen, että ruotsin olisi oltava valinnainen oppiaine myös myöhemmillä koulutusasteilla, korkeakoulut mukaan lukien.
4) On todennäköistä, että vain harvat opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa opiskelisivat valinnaista ruotsia. Tämä johtaisi vaikeuksiin monissa julkisen sektorin palveluammateissa. Se voisi myös merkitä sitä, että ammatillisen tutkinnon jälkeen opintojaan esim. sairaanhoitajaksi tai poliisiksi jatkavat opiskelijat osaisivat ruotsia heikosti tai eivät lainkaan.
5) Asuinpaikka, poliittiset päätökset ja kuntien kielitarjonta tulisivat ratkaisevan tärkeiksi oppilaan jatkokoulutusmahdollisuuksien ja julkisella sektorilla työskentelymahdollisuuksien kannalta.
6) Jos ruotsi olisi valinnainen myös korkeakouluissa, olisi vaikeaa noudattaa kielitaitolakia, jonka mukaan Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. (424/2003, 6 § 1 mom.). Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana.
7) Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu ajatukselle, että kaikkien oppilaiden on saatava samankaltainen peruskoulutus ja mahdollisuus oppia maan molempia kieliä, mutta ruotsin muuttaminen valinnaiseksi saattaisi edesauttaa molempia kieliä osaavan ”eliitin” muodostumista. Tällä ”eliitillä” olisi etusija esim. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä korkeampia virkoja täytettäessä.
8) Mahdollisuudet rekrytoida ruotsintaitoista henkilökuntaa yksityisellä sektorilla ja elinkeinoelämässä heikkenisivät, mikä voi hankaloittaa kaupankäyntiä sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla. Lopuksi Ruotsin kielen asema suomen kielen kanssa tasa-arvoisena kansalliskielenä on turvattu perustuslaissa, joten sen asema Suomessa on vahva. Perustuslakia muutetaan harvoin. Suomen kaksikielisyyttä vastustavalla näkemyksellä on lisäksi vain vähän kannattajia. Nämä tekijät viittaavat siihen, ettei perustuslakia olla lähitulevaisuudessa muuttamassa. Systeeminmuutos, jossa ruotsista tulisi valinnainen oppiaine, tulisi kuitenkin haastamaan sen, minkä kielilaki pyrkii turvaamaan, eli tyydyttää maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet samoin perustein. On olemassa vaara, ettei yhteiskunta enää tulevaisuudessa voi turvata tätä oikeutta.
9) Ruotsin muuttaminen valinnaiseksi voisi myös ajan kuluessa heikentää kansakunnan kaksikielistä identiteettiä ja Suomen luontaista yhteenkuuluvuutta toisten Pohjoismaiden kanssa.
(lisäsin numeroinnit ja lihavoinnit, en muokannut tekstejä)
En näe tässä yhtäkään todellista estettä. Ruotsinkielinen palvelu voidaan hoitaa kuten vähemmistöjen palvelut muissa maissa, hyvin vielä.
Perusteluiksi tämä lista on aivan huikean kevyt: ruotsin osaamisen puute on ongelma siksi, että "Suomen" identiteetti voi muuttua ja sitten kaikki eivät enää osaakaan ruotsia. Ja sitten?
Näin "bort, bort": "För en vanlig finlandssvensk har det ingen betydelse [Tavalliselle suomenruotsalaiselle sillä (pakkoruotsilla) ei ole mitään merkitystä]."
Tästäkään tosiasiasta eräät minkäänkieliset poliittiset kellokkaamme eivät ole tietävinään, eivät suomen- eivätkä ruotsinkieliset. Osalle ruotsikkojamme pakkoruotsi on yhdentekevä evvk-asia ja suomenkielisten enemmistölle pieni pakkokieli on sietämätön nieltäväksi. Kansa ei pakkoruotsia kaipaa siellä eikä täällä.
Ioni¤ on näissä maisemissa esitellyt mallia, joka tarjoaa luovasti loivan sopuratkaisun. Itse ajattelen mahdolliseksi ratkaisuksi ensi alkuun Ionin¤ mallia ja sen kautta siirtymistä Talan esittämään pohjoismaiseen käytäntöön yhdesta virallisesta kielestä ja joukosta kansallisia vähemmistökieliä. Vai olisiko sittenkin viisainta kerta rutinalla siirtyä pohjoismaisille tavoille?
Det enda som jag som svenskatalande bryr mig om är att mina barnbarn skall ha samma möjlighet till utbildning som finskatalande.Jag vill ha rätt att tala mitt modersmål med familj och vänner utan oförskämda kommentarer.Om det bara är möjligt vore jag tacksam att på mina sista dagar här få vård på mitt modersmål.Det är väl ett rimligt önskemål.
Visst. Gamlingar, sjuka och barn måste få så bra vård som möjligt - men kanske svenskspråkig vården borde hållas i helt egna enheter: dagis, skola, sjukvård, hemvård och åldringshem. Hemvård är det bästa för många allvarligt sjuka, man borde få så bra hemvård i hela landet att så många av oss som möjligt kan dö hemma med sina närmaste.
svar till 19.Det vore ju det bästa om allt kunde ordnas i egna svenskspråkiga enheter,men alla gillar inte det heller.Den som har mycket pengar kan ju välja vårdformer och utbildning på ett helt annat sätt.Tyvärr är nu inte alla svenskatalande förmögna .Då när Victoriakvarteret för svenskspråkiga diskuterades här så var det ju inte bra det det heller.
JAg tykte om Victoriakvarteret förran jag läste att man tänkte bryta hitas-villkor.
Ingen har tänkt bryta mot några Hitas-villkor, det var ju ett missförstånd från föreningens sida.
Det återstår att se vad dom hittar på istället.
Näin "mormor marianne": "Om det bara är möjligt vore jag tacksam att på mina sista dagar här få vård på mitt modersmål. Det är väl ett rimligt önskemål."
Toivotko, että perillisesi hakeutuisivat esimerkiksi Hankkenin sijasta innokkaammin hoitoalalle, jotta toiveesi varmemmin toteutuisi, vai jättäydytkö sittenkin sen varaan, että kyllä miljoonat suomenkieliset saadaan valmistautumaan toiveesi toteuttamiseen äidinkieltäsi opiskelemalla?
Olen nykyisin sitä mieltä, että kotihoito on paras ratkaisu. Jossain määrin lapset voivat ottaa vapaata työstä ollakseen enemmän vanhusten kanssa. Kotisairaanhoito kävisi tekemässä tarvittavat sairaanhoidon toimenpiteet. Näin mahdollisimman moni voisi hoitaa omat vanhuksensa ja sairaansa - ihan kotikielellä.
Jag vet att det är en dröm om vård på svenska,så pass mycket tid har jag tyvärr tillbringat på sjukhus att jag vet att det inte är realistiskt,men drömma kan man alltid.Inget ont om finskspråkig vårdpersonal ,de gör sitt bästa och visst kan det finnas någon enstaka skötare som talar svenska.
Sairaalat ovat kovia paikkoja - vaikka siellä puhuttaisiin omaa äidinkieltäkin. Ymmärrän, että vieraalla kielellä asiointi siellä on vielä kovempaa.
Täytyy olla keinoja lisätä omankielistä hoitoa ilman, että kaikkien on osattava sekä suomea että ruotsia. Onhan meillä paljon virolaisiakin sairaaloissa ja nyt tuodaan filippiinoja - osaavat he varmaan perussanaston, mutta ei kovin syvällisiä voi keskustella.
Mormor marianne hade bara en dröm som kanske alla önskar,att du får vara dina sista timmar med någon som kan säga några ord på DITT språk,om det är för mycket begärt så föralldel.
Miten pärjättiin ennen ilman pakkoruotsia. Eikö se ole ollut pakollinen vain 40 v peruskouluissa?
Ruotsi oli oppikoulussa pakollista ja sitä opiskeltiin huomattavasti varhemmin ja enemmän kuin nykyään. Vain ne jotka jäivät kansakouluun välttyivät pakolliselta ruotsin opiskelulta.
Oppikoulussa luettiin lisäksi myös enemmän muita kieliä kuin nykyään. Käytännössä kaikki opiskelivat kotimaisten kielten lisäksi vähintään kahta vierasta kieltä, toista pitkänä ja toista lyhyenä. Kielilinjoilla luettiin yleensä kolmea vierasta kieltä, yhtä pitkää ja kahta lyhyttä.
Joten nykyruikutus pakkoruotsin turmiollisuudesta ja ettäs se muka estäisi muiden kielten opiskelun on säälittävää diibadaabaa. Vai onko suomalaisten oppimiskyvyssä tapahtunut jokin romahdus sen jälkeen kun minä päätin kouluni?
Ei koulutusjärjestelmiä ja oppimääriä voi suunnitella heikoimpien oppilaiden kapasiteetin pohjalta.
"Käytännössä kaikki opiskelivat kotimaisten kielten lisäksi vähintään kahta vierasta kieltä, toista pitkänä ja toista lyhyenä."
Ei ollenkaan - oppikoulussa oli kaksi kieltä. Lukiossa tuli kolmas kieli (jonka saattoi valita useammasta vaihtoehdosta) niille, jotka eivät valinneet paljon mafyke-aineita. Vapaaehtoisia kieliä saattoi lukea enemmänkin.
Kielitaito oli kovin paperinmakuista tuolloin. Jokainen nykyinen peruskoulun päättävä puhuu englantia kutakuinkin sujuvasti - niin ei tehty oppikoulun aikaan. Aika muuttuu. Ruotsin osaaminen ei arjessa sujunut tuolloinkaan.
Oppikoulu = keskikoulu lukio = yo-kirjoitukset.
Itse opiskelin englannin lisäksi sekä saksaa että ranskaa jo keskikoulussa. Lukiossa niistä saattoin valita toisen pois jos päätti keksittya vaikkapa matematiikkaan. Itse luin kolmea vierasta kieltä yo-kirjoituksiin asti.
Anteeksi nyt vain mutta kyllä se kielitaito kehittyi silloin aivan samalla tavalla kuin nykyäänkin pakkoruotsista huolimatta ja jopa paremmin. Olin itse lukioaikana ulkomailla kesäisin ja niin olivat suurin osa ystävistänikin joko töissä tai kielikursseilla.
Kielitaitoa todella arvostettiin ja sen hankkimiseksi tehtiin töitä,ei se taito tietenkään ilmaiseksi tullut.
Jag har förstått att obligatorisk svenska blev till för att alla skulle ha samma chans att läsa det andra inhemska språket.Tidigare var det ju bara ELITEN som hade möjlighet att studera.För mig får skolsvenskan gärna slopas,ingen betydelse.
Det räcker inte att man skriver här att obligatorisk svenskan får garna slomas - man måste skriva samma radet till Folktinget och SFP!
Större effekt skulle det säkert ha om de som vill slopa skolsvenskan skulle skriva till sina egna representanter i riksdagen.Jag tror inte att de läser vad folk skriver här på SFPdeatten.