Finska är det fulaste språk som finns. Totalt obegripligt för alla som inte har det som modersmål. Många anser att tala finska är det samma som att spy.
Det hemska uralspråket.
Använd det ej!
34128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Är av samma mening:
- Kokko, kokoa koko kokko kokoon!
- Koko kokko kokoonko?
- Koko kokko kokoon Kokko!
Meidän rakas suomen kielemme ei muistuttaa muiden kieliä, koska kielemme on ylivertainen muihin kieliin verrattuna.
Suomenkielessä syntyy mielleyhtymä ilmaisuun päinvastoin kuin monissa muissa kielissä. Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli. Ehkä siksi meidän rallikuljettajamme ovat maailman parhaita. Lisäksi sopiva konsonanttien ja vokaalien suhde tekee sanoista selkeitä ja siten hyvin erottuvia joista saa melussakin helposti selvää. Kartanlukijan ja ajajan kommunikointi onnistuu virheettömästi ja tarkasti suomen kielellä. Marcus Grönholmillekin luetaan nuotit suomeksi ja hän voitti maailmanmestaruuden aina suomen kielellä.
Suomen kielessä on useimmiten aina konsonantin tai tuplakonsonantin jälkeen vokaali. Suomen kielessä on siis konsonantteja ja vokaaleja vuorotellen. Lisäksi suomen kielessä sanat päättyvät usein vokaaliin. Nämä piirteet tekevät suomen kielestä laulun omaista. Universaalisti laulua kuvataan usein kutakuinkin näin: La la laa, melkein kuin suoraan suomen kielestä, la(u)laa.
Ruotsiksi 'juoksentelisin' sanotaan "jag skulle springa hit och dit utan någon särskilt ändamål". Ruotsiksi siis tarvitaan 10 sanaa suomen kielen yhtä vastaan.
'Juoksentelisitteko?' sanotaa ruotsiksi "Skulle ni vilja springa hit och dit utan någon särskilt ändamål? Jopas on kömpelö kieli tuo ruotsi (11 sanaa).
Tutkimuksen mukaan suomenkielinen lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Pisa tutkimuksen perusteella suomenruotslaiset oppilaaat jäävät jälkeen äidinkielen oppimisessaan suomalaisiin lapsiin verrattuna. Suomen kieli on tehokasta ja samalla silti niin vivahteikasta.
Nja, inte är det nu så fult ,men ett jättesvårt språk är det för den som inte har det som modersmål.Jag förstår och talar det någorlunda,men att skriva är omöjligt,det blir bara fel.
Tyvärr måste man nu lära sig åtminstone så mycket att man klarar vardagslivet,åtminstone på tvåspråkiga orter.
Vi ska inte sänka oss till samma nivå som nettifennot,de skäller ju alltid på svenskan.
Exakt. Finska är ett vackert språk och jag har inget emot att tala det. Att "vägra tala" ett språk för att man inte gillar dom som har det som modersmål är fennofasoner.
Jag förstår att man kan bli bitter om man hela tiden får hör vilket skitspråk svenskan är.Man vill ge tillbaka med samma mått,det är en naturlig reaktion.
Muuta Ruotsiin.
Piste.
teinit
ikke andre !
Voiko olla rumempaa kieltä kuin ruotsi?
Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä.
Kielen tarkoitus on olla informaation välittäjä, mutta ruotsi ei siinä onnistu hyvin jos esim. puhelinlinja on huono tai ympäristö on meluinen. Tämän kuulee/näkee siinä että hurrit joutuu huutamaan 3:sen ratikassakin että pystyvät kommunikoimaan vierustoverin kanssa.
Alla on näytteitä ruotsin kielen rumuudesta ja epäselvyydestä YouTubessa. Näissä ruotsalaisten tekemissä näytteissä on oleellisena osana ruotsin kielen epäselvyys jota käsitellään osana aihetta. Tällaista kielen epäselvyyttä ei suomen kielen kohdalla tule mieleenkään käsitellä, koska kielen epäselvyys ei ole mikään ongelma suomen kielessä.
Carl Bildt - en ärans man (ironi)
http://www.youtube.com/watch?v=9Bd6PpIhWwU&feature=related
Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0
Skånska 21sek.
http://www.youtube.com/watch?v=B7mbE3OFVyg&NR=1
Skånska 37sek. maanviljelijä viljelee perunaa (suomeksi) ?? (päron)
http://www.youtube.com/watch?v=AkQ-tcX8LGo
Tarviiko skånea tekstittää ruotsalaisille? - Tarvii jos vain pystyy --- HAHAA!
http://www.youtube.com/watch?v=GcWUhtvCrnI
Esimerkki kuinka epäselvä kieli ruotsi on.
Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1
Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related
Skånelaisia murteita - alkaa näytteellä 54sek. kohdalla.
Pang Prego - Skånska dialekter
http://www.youtube.com/watch?v=Wc3-AyPLa6I
Kuinka lausut Carl Bildt nimen? caRL ja biLDT!! Konsonananttijonot ovat aina niin rumia ja ihmiselle vaikea ääntää.
caRL ja biLDT !!?? Hohoijaaa.....
Här har vi fösökt försvara finska språket,men genast måste nettifenno komma med sitt elaka inlägg som har varit på spalten otaliga gånger.Kan vi inte komma överens om att både finska och svenska är vackra språk i vårt kära Finland ?
Aloittaja kylläkin vain jatkaa ruotsinkielisten jo monisataa vuotista perinnettä halveksia suomalaista identiteettiä ja suomen kieltä.
Enää ei suomenkielisen tarvitse tyytyä ottamaan moista keksittyä paskaa päällensä. Asia alkaa selvästi olemaan kypsä sille että ihmiset ymmärtävät ruotsinkielisten tahojen halveksunnan olleenkin täysin ilman todellisuuspohjaa.
1. Ruotsi on epälooginen kieli, poikkeukset tekevät kielen vaikeaksi oppia.
Ääntämys ei ole linjassa kirjoitusasun kanssa
'Allergi' lausutaan kuta kuinkin [allergii], mutta
'energi' lausutaan poikkeuksellisesti [enershii]
nimi Älvsjö (jokijärvi) lausutaan [eychöö]
'göra' lausutaan [jööra] 'Ö' kahdentuu 'öö'ksi ja 'g' muuttuu j:ksi
'polis' lausutaan [puliis] 'i' kahdentuu
Jos kielessä ei ole riittävästi vokaaleja helpottamassa ääntämystä, ihminen joutuu tinkimään kielen ääntämisessä. Silloin sanoista jätetään pois tai lisätään jotain äänteitä ääntämisen helpottamiseksi. Se aiheuttaa eroavaisuuksia kirjoitusasuun verrattuna. Se taas tekee kirjoittamisen/lukemisen vaikeaksi koska kielen kirjoittaminen eroaa ääntämisestä. Ruotsin kielessä esiintyy paljon peräkkäisiä konsonantteja joka tekee kielen vaikeaksi ääntää ja oppia kirjoittamaan.
Ruotsin kielen Älvsjö - sanassa on peräkkäiset konsonantit lvsj - siis neljä konsonanttia peräkkäin, joka on aivan mahdoton sana ihmisen lausuttavaksi. Sanahan on suorastaan kaamea hampaattoman suhahdus. Täysin tyypillistä ruotsinkielelle.
Nordenskiöld - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit rd - nsk - ld
Wright - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit Wr - ght ja vain yksi vokaali!
2. Ruotsin kieli on köyhä kieli koska siinä ei ole edes sanoja kaikille ilmaisuille omaa sanaa. Ruotsin kielen rakenne on aivan järjetön ja se on kopioitu toisesta kielestä - saksasta. Saksan ja ruotsin kielessä verbi prepositio (tms.) muuttaa verbin merkitystä niin ettei sitä voi mitenkään loogisesti päätellä. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun koska merkitys muuttuu sanayhdistelmässä täysin.
'se' = nähdä, katsoa
'upp' = ylös, ylhäällä, mutta 'se upp' = varoa. Vaikka merkityksen olettaisi olevan 'katso ylös'.
'in' = sisään, sisällä
'ställä' = asettaa, mutta 'inställä' = lopettaa, keskeyttää
hålla på = olla tekemässä
ingripa = ryhtyä
angripa = hyökätä
Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, upp-ställä, på-hitta. Näitä epäloogisia sanayhdistelmiä on satoja. Kuinka niiden merkityksen voi löytää sanakirjasta? Kun katsot sanakirjasta molempien sanojen merkityksen ei se vastaa niiden yhteistä merkitystä.
3. Ruotsin kieli on rumaa koska siinä on paljon konsonantteja peräkkäin.
Se siitä ruotsin kielen kauneudesta. Eychöö (Älvsjö)
4. Ei ole kielitaitoa osata suomen ruotsia, suomen ruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomen ruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Huomasin lisäksi että G-äänne voidaan lausua sekä g:nä, että sh, että j:nä.
Allergi' lausutaan kuta kuinkin [allergii], mutta
'energi' lausutaan poikkeuksellisesti [enershii]
'göra' lausutaan [jööra] 'Ö' kahdentuu 'öö'ksi ja 'g' muuttuu j:ksi
Jag har aldrig haft några svårigheter att klara mig i Sverige med min finlandssvenska.
Suomenkielisen on ihan turha yrittää koulupakkoruotsilla asioida Tukholmassa tai muallakaan Ruotsissa. Riikinruotsi on eri kieli ja se pitää opiskella erikseen. Äidinkieletään ruotsinkielisen on tietysti helpompaa omaksua riikinruotsi, tätä eroa eivät ruotsinkieliset tunnu ymmärtävän.
Vi finlandssvenskar läser ju mycket svensk litteratur, det skrivna språket skiljer sig mycket litet från finlandssvenskan.Många ord kan vara litet främmande men vi kan dem,just på grund av att man läser och följer TV program från Sverige.
Montako kertaa tämä samoa että menee kaaliin. Äidinkieletään ruotsinkielisen on tietysti helpompaa omaksua riikinruotsi, tätä eroa eivät ruotsinkieliset tunnu ymmärtävän.
"Ei ole kielitaitoa osata suomen ruotsia, suomen ruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa."
HÖPÖ HÖPÖ!!!
hurrilainen: "Jag har aldrig haft några svårigheter att klara mig i Sverige med min finlandssvenska."
Inte någon annan heller! Fennorna försöker trösta sig själva med en massa livslögner.
Är det någon som har krävt att svenska program på FST5 skulle textas till svenska? NÅ NEJ!
Har någon hört att Mumin- , Strömsö eller andra finlandssvenska program som visas i Sverige skulle textas? - NÅ NEJ!!
Itse asiassa riikinruotsi kuulosti vielä 50-luvulla enemmän suomenruotsilta kuin nykyisin. En tiedä onko Tukholman slangi tai siirtolaisuus vaikuttanut asiaan.? Joka tapauksessa muumikielellä pärjää siellä hyvin ja se on jopa ihmisten mielestä charmanttia.
Sen sijaan suomenkielisenä puhun siellä usein englantia, koska kouluruotsilla ei Tukholmassa ole kovin cool. Surujen asenne on positiivisempi.
Niin. Enpä tiedä, miksi tästä keskustellaan. Kauneus on katsojan silmissä tai tässä tapauksessa korvissa. Mielestäni ruotsi on varsin kaunis kieli, varsinkin runoissa sontuu oikein hyvin. Suomi on tietenkin minusta kaunis, mutta enhän osaa kuunnella sitä ulkopuolisen korvin.
Sitä paitsi olisi jotenkin outoa, jos täällä arvioisimme esimerkiksi Inarinsaamen tai paikallisen mustalaiskielen "kauneutta".
Ei anneta tällaiselle tilaa. Eivät tähän ketjuun kovin järkevät kirjoita. Nyt täytyy minunkin mennä häpeämään itseäni ;)
Det är inget fel på finska språket,men så som vissa nettifennot använder det så börjar man må illa.
Useimmiten kauneuden perusteleminen on ajanhukkaa ja siitä voidaan pitää ainoastaan henkilökohtaisena mieltymyksenä. Kielen kauneuden kohdalla voidaan kuitenkin puhua poikkeuksellisesti universaalista kauneudesta.
Suomen kielessä on konsonanttien ja vokaalien suhde sama kuin italian kielessä,oopperan kielessä. Jostain ihmeen syystä suomalaisilla on kuitenkin kielteinen käsitys suomen kielen kauneudesta. Todellisuudessa suomi on kaunis kieli. Perustelen sen alla.
Puhe koostuu vokaaleista ja konsonanteista. Vokaaleja ovat A, E, I, O, U, Y, Ä ja Ö. Loput aakkosista on konsonantteja. Tärkeitä puheessa ovat konsonantit, niiden tehtävänä on siirtää informaatioita. Vokaalien tehtävä on mahdollistaa sanan ääntäminen. Ihmiselle kielen ääntäminen on vaikeaa jos kielessä on liikaa konsonantteja. Faxin ja modeemin ujellus on tavallaan kieltä joka on muodostettu pelkästään konsonanteista täysin ilman vokaaleja. Jos kieli on pelkkiä konsonantteja silloin se myös kuulostaa faxin tai modeemin ujellukselta.
Jos kielessä ei ole riittävästi vokaaleja helpottamassa ääntämystä, ihminen joutuu tinkimään kielen ääntämisessä. Silloin sanoista jätetään pois tai lisätään jotain äänteitä ääntämisen helpottamiseksi. Se aiheuttaa eroavaisuuksia kirjoitusasuun verrattuna. Se taas johtaa siihen että kielen kirjoittaminen eroaa ääntämisestä joka tekee kielen oppimisen vaikeaksi.
Heprean kielessä ei kirjoiteta vokaaleja mutta ääntämisen vuoksi ne lausutaan puheessa. Tämä taas tekee kirjoittamisen/lukemisen vaikeaksi nuorelle lapselle oppia.
Heprean kielessä JHV lausutaan jahve = jumala. Tuntematta sanaa voisi luulla sen olevan mahdollisesti myös Jahva, Jahvi, Jahvo, Jihve, Jihva, Jihvo, Jihvi, Jihvu...ym. ym. Tästä ymmärrämme että kirjoituksen erotessa ääntämyksestä ei sanaa voi ääntää jos ei tunne sitä ensin. Suomenkielessä kyseistä ongelmaa ei ole. Tutkimuksen mukaan suomenkielinen lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa.
Suomen kielessä on useimmiten aina konsonantin tai tuplakonsonantin jälkeen vokaali. Suomen kielessä on siis konsonantteja ja vokaaleja vuorotellen. Lisäksi suomen kielessä sanat päättyvät usein vokaaliin. Nämä piirteet tekevät suomen kielestä laulun omaista. Universaalisti laulua kuvataan usein kutakuinkin näin: La la laa.. , melkein kuin suoraan suomen kielestä, laulaa.
"Ei anneta tällaiselle tilaa. Eivät tähän ketjuun kovin järkevät kirjoita. Nyt täytyy minunkin mennä häpeämään itseäni ;)"
Häpeääköhän ketjun aloittaja...
Berätta nu varför ej finskspråkiga lär sig andra språk! Inte klarar man sig på finska ute i världen.
Att inte finnar lär sig andra språk? Hur långt klarar man sig på svenska ute i den stora världen? Är du dum på riktigt?
"Hur långt klarar man sej på svenska ute i den stora värden ?"
tippa att inte så långtt i varje fall !
Man klarar sig längre än med finska iallafall.
Du är fulast!
Tala har bott i Sverige men lärde sig ej svenska. Han fick komma tillbaka och fivk borra finntollor.
OK,vi kan väl komma överens om att båda språken är lika fula eller lika vackra.
Finskan är bra för enkla, konkret och långsamt tänkande människor. Danskan är det fulaste spåket i världen, finskan som språk är inte så ful men de finska talande använder finskan fult då de inte vågar säga sina egna åsikter och om de då säger sina åsikter är det bara Yes eller Ei.
Men Stubb talar bra svenska men säger alltid bara dumma tankar så att svenskan låter fult.
Olen osittain samaa mieltä. Voiko olla rumempaa kieltä kuin ruotsi? Kyllä voi mutta vain tanskan kieli voi olla rumempaa kieltä.
Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä.