Millä tavalla olette muuttuneet lapsen saannin myötä?
Itse olen lapseton, mutta lähipiirissä alkaa äitejä ilmaantumaan tiuhaa tahtia. Huomasin, että ennen niin ikuiset ilopillit ja kaikkien porukoiden Prinsesat ovat alkaneet meikata todella vähän ja koko heidän elämä tuntuu pyörivän uuden tulokkaan kakkapökäleen ympäri.
Olen yrittänyt olla tosi ymmärtäväinen. Sehän on selvää, että lapsen hoitoon menee paljon voimia, eikä laittautumiselle ole enää niin paljon tarvetta ja ulkona ei kauheasti käydä. On myös luonnollista, että suurta elämänsä muutosta halutaan kaikille hehkuttaa. Itsekin päivitin tyyliin tunnin välein uuden koiranpentuni kuulumisia. En halua verrata lasta koiraan, vaan haluan vain sanoa, että on luonnollista haluta hehkuttaa joka nurkassa suurta elämänsä muutosta.
Minulta van päättyy ymmärrys, kun mennään kerrankin miljoonaan vuoteen jonnekin tyttöporukalla esim. risteilylle ja sielläkin samat puheenaiheet jatkuvat, vaikka ennakkoon ollaan sovittu, että arkihöpinät saavat jäädä Helsingin satamaan. Siltikin jatketaan tyttöporukalla jauhamaan lapsen kakkapökäleistä. Laivallekaan ei viitsitä laittautua kunnolla; vanhat vaatteet ja aika surkea meikki. Kun miehiä he eivät kinnosta, niin aletaan heitä haukkumaan, muka pinnallisia ovat. Ketä miestä nyt ihan oikeasti kiinnostavat epähuoliteltut naiset?
Eivätkö äidit ikinä kyllästy vauvapuheisiin? Ovatko äidit niin pahasti kadottaneet naiseutensa, ettei kiinnosta enää edes itseään varten pitää itseään edes hyvännäköisenä puhumattakaan kauneudesta? Ja miksi mies on heti kauhea kus*pää, pinnallinen p*ska, yms., jos ei homsuinen nainen kiinnosta?
Itse olen lapseton, mutta lähipiirissä alkaa äitejä ilmaantumaan tiuhaa tahtia. Huomasin, että ennen niin ikuiset ilopillit ja kaikkien porukoiden Prinsesat ovat alkaneet meikata todella vähän ja koko heidän elämä tuntuu pyörivän uuden tulokkaan kakkapökäleen ympäri.
Olen yrittänyt olla tosi ymmärtäväinen. Sehän on selvää, että lapsen hoitoon menee paljon voimia, eikä laittautumiselle ole enää niin paljon tarvetta ja ulkona ei kauheasti käydä. On myös luonnollista, että suurta elämänsä muutosta halutaan kaikille hehkuttaa. Itsekin päivitin tyyliin tunnin välein uuden koiranpentuni kuulumisia. En halua verrata lasta koiraan, vaan haluan vain sanoa, että on luonnollista haluta hehkuttaa joka nurkassa suurta elämänsä muutosta.
Minulta van päättyy ymmärrys, kun mennään kerrankin miljoonaan vuoteen jonnekin tyttöporukalla esim. risteilylle ja sielläkin samat puheenaiheet jatkuvat, vaikka ennakkoon ollaan sovittu, että arkihöpinät saavat jäädä Helsingin satamaan. Siltikin jatketaan tyttöporukalla jauhamaan lapsen kakkapökäleistä. Laivallekaan ei viitsitä laittautua kunnolla; vanhat vaatteet ja aika surkea meikki. Kun miehiä he eivät kinnosta, niin aletaan heitä haukkumaan, muka pinnallisia ovat. Ketä miestä nyt ihan oikeasti kiinnostavat epähuoliteltut naiset?
Eivätkö äidit ikinä kyllästy vauvapuheisiin? Ovatko äidit niin pahasti kadottaneet naiseutensa, ettei kiinnosta enää edes itseään varten pitää itseään edes hyvännäköisenä puhumattakaan kauneudesta? Ja miksi mies on heti kauhea kus*pää, pinnallinen p*ska, yms., jos ei homsuinen nainen kiinnosta?
Vastaukset 15
Vanhimmat
; ) Äitiys on naisellisuutta kauneimmillaan.... Älä huoli, kyllä sinäkin vielä varmaan kypsyt.
Ei pidä yleistää, vaikka tosin näitä tuulipuku-äitejä onkin paljon. Itse koitan laittaa itseäni vielä kun jaksan. Minulla on 1 lapsi, mutta 2 lapsen jälkeen voi olla etten enää jaksa ;) mutta jos tosiaan lähden jonnekin, niin kyllä silloin laitan viimeisen päälle. Pääseehän pitkästä aikaa risteilylle :)
Mikähän v..ittu siinä on että naisen pitäs aina olla tälläytyny, huoliteltu ja niin laitettu. Oli sitten niitä kersoja tai ei. Tsiisus.. Minä oon 22v nainen ja äskenkin kävin kaupassa verkkareissa ja tasan ilman meikkiä. Huiiiiiii sehän on aivan järkyttävää en oo yhtään naisellinen enkä nainen enään. Pitäs laittaa itteensä.. Hihihih! Voi hyvä luoja. Jokainen nainen saa olla sellainen kun on, aina ei tartte laittaa itteensä, ei edes miesten takia. Kotosallakin kun on, miksi pitäisi meikit päällä olla ja tukka laitettuna?
Joo helpotti kyllä kun sai avautua.
Saahan nainen näyttää siltä, miltä haluaa. Ei ole lakiin kirjoitettu mitään meikkauspakkoa. Lähinnä ärsyttää se, että naiset haukkuvat miehiä, jotka eivät ole heistä kiinnostuneita.
Esim. risteilyiollä ja yhteisillä tyttöjen illoilla eniten miesvientiä on meillä hyvin laittautuneilla naisilla. "Tuulipukurouvat" taas istuvat omassa "kerhossaan" haukkumassa miehiä, koska miehet eivät näitä rouvia tanssita. Miksi ihmeessä mies on tunteeton k*sipää, jos ei kiinnosta "luonnollinen" nainen.
No mutta ajatteles nyt. Jos näillä tuulipukurouvilla olisi kova vienti, niin sinähän voisit jäädä ihan miestä ilman, rouvat kun keräisivät koko potin (olis ukko niin kotona kuin sitten vähän laivallakin, hehe). Se se vasta katkeraa olisi.
Minulla on lapsi. Harvoin meikkasin ennen, harvoin meikkaan nyt. Huolehdin hygieniastani ja en rikkinäisissä vaatteissa kulje. Olen tyytyväinen itseeni. Kyllä miehiä ympärillä riittää. Ja mukavia miehiä, ei sellaisia, jotka tulevat luokseni koska näkevät alushousujeni värin. (ja en nyt tarkoittanut, että laittautuminen tarkoittaa sitä ;) ).
Numeroani on tultu kysymään kaupassa kun olen tunti sitten herännyt, hampaita pesemättä lähtenyt kauppaan päivällä hakemaan huutavan lapsen kanssa lapselle maitoa.
Niin... että kyllä se taitaa olla asenteesta kiinni. Vedän puoleeni sellaisia miehiä kuin haluankin. Sellaisia, joita vetää puoleensa minun homssuinen ulkonäköni, jos joku sitä sellaiseksi haluaa kutsua. :)
siis numeroa kysytty kun oot kaupassa meikittä ja paskat hampaissa,ja lapsi huutanu mukana???? ootkohan nyt kuullut ihan oikein?? jospa ne on kysyny "tiedätkö mielisairaalan numeroa"? ja sinä kuulit vaan lopun? tai jos ei toi piä paikkaansa niin oot kattonu liikaa elokuvia baby!
On suhteellinen käsitys,mitä sinä itse pidät vähänä meikkaamisena ja vanhoina vaatteina.
Minä käytän arkena niin vähän meikkiä,että sitä tuskin huomaa. En tarvitse mielestäni töihin hillitöntä maskia. Juhliin tällään enemmän,mutta silti se jää monen arkimeikin jalkoihin.
En myöskään osta jatkuvasti muotivaatteita. Jostain parissa pesussa kutistuvasta trikoopaidasta ei minulle ole iloa, vaan ostan laadukkaita ja kestäviä,oman näköisiä vaatteita.
Olen varmaan kuitenkin jonkun mielestä pukeutunut vanhoihin rytkyihin :D
Tuulipukua minulla ei ole,mutta sellaisen kyllä tarvitsisin..
hiukan asian vierestä,mutta siis mennäänkö sinne laivalle vaan iskemään miehiä siis?ainakin aloittajan kirjoituksesta saa tämän kuvan,ja että hän on kavereilleen vihainen kun ei itsekään saa miestä iskettyä kun kaverit ei laittaudu tarpeeks hienosti?voi elämän kevät että on joillain ongelmat. ap:n täytyy ettiä itelleen uusia lapsettomia sinkkuystäviä. ja joo olen äiti,ja ei en puhu koko ajan lapsestani ystävieni kanssa.enkä myöskään laittaudu miesten takia,jos joskus baareissa/laivalla yms käyn.laitan itteeni jos siltä tuntuu,tai sit en,mut minä en meekkään sinne miesten (tai lapsettomien kavereiden) arvioitavaks,vaan viettämään hauskaa iltaa ystävien kanssa. se lapsen tulo on mulla ainakin muuttanut asioiden tärkeysjärjestystä,eikä se oman naaman laittelu ja uudet hienot vaatteet ole päällimmäisenä mielessä.mutta kukin tavallaan ja tyylillään...
itsellä kaksi lasta 1v6kk ikäerolla ja lapset nyt 10kk ja 2v5kk ikäiset. Ekan lapsen jälkeen en mielestäni muuttunut vielä niin paljon; kävin jopa muutaman kerran baarissa ja aina oli aikaa meikata ennen kuin lähdin ulos, mutta nyt toisen lapsen kohdalla on toisin. Miksi sitten näin? Siksi koska takana lähes 3 vuotta univelkaa, ei ole enää aikaa ja halua meikata kun elämä on päivästä toiseen selviytymistä jos yö on valvottu. Lapsettoman voi olla tosi vaikeaa tajuta, miltä tuntuu, kun ei ole 3 vuoteen nukkunut kokonaista yötä ja aina molemmat lapset huutavat äitiä, roikkuvat housun lahkeessa, niin sitä aikaa ei enää ole! Jos käyttäisin aamulla aikaa tunnin laittautumiseen (tai edes puoli), niin emme ikinä pääsisi ajoissa ulos lasten kanssa ja koko kämppä olisi jo ehtinyt tuhoutua siinä välissä kun äiti laittautuu :-). Olen jatkuvasti väsy, niin en jaksa mennä enää juuri baaririentoihin tai jos lähden, niin tulen jo klo 24 aivan viim. nukkumaan, koska muuten nukahdan :-). Olen kotiäiti, joten ne lapset ja koti ovat mun elämä tällä hetkellä, aikaa ja energiaa ei hirveästi muuhun jää (1-2 krt viikossa käyn ehkä jumpassa), joten siksi puheaiheetkin koskevat usein lapsia ja kotia, koska muuta elämää on todella vähän kokonaisajasta (ehkä 5%).
Veikkaan, että aloittajaa ärsyttää meikkaamattomuutta enemmän se asenne, että elämä pyörii vain sen kakkapökäleen ympärillä. Minulla ei ole lapsia, mutta onneksi edes osa lapsellisista ystävistäni on "pysynyt järjissään" lapsensaannista huolimatta. Olen huomannut myös monissa miehissä ikävän muutoksen isäksi tulon jälkeen. Moni huumorintajuinen ja pilkettä silmäkulmassa oleva jätkä on muuttunut kuolemanvakavaksi tosikoksi.
En minä tiedä onko kyse lapsista vai parisuhteesta vai aikuistumisesta vai mistä... mutta minulla ei ole kyllä minkäänlaista tarvetta lähteä minnekään testaamaan omaa markkina-arvoani miesten silmissä! Olen sitoutunut puolisooni, enkä kyllä kaipaa edes mitään tanssimista muiden kanssa.
Jos lähden tyttökavereiden kanssa jonnekin ilman lapsia, niin pääasiana ei millään lailla ole meikki tai vaatteet, vaan yhdessäolo ystävien kanssa ilman lasten keskeytyksiä. En minä sellaiseen tilanteeseen mitään miestennielemismeikkiä tai vaatteita laita, toki nyt senverran peiliin katson ennen lähtöä että itsellä on mukava olo. Muodin seuraaminen ei juurikaan kyllä kiinnosta, ja olisi kai se jo vähän naurettavaa jos tässä iässä kulkisin jossain pintamuotivaatteissa :)
Suhteellisia käsitteitä..Voi olla kaunis ja huoliteltu vaikkei pettyisikään 2cm meikkikerroksen alle.Itse olen mielestäni kaunis meikillä ja ilman ja saan tuulipuvun näyttämään hyvältä koska käytän aina minulle sopivia,puhtaita,suht uusia ja tyylikkäitä vaatteita.Oli kyse tuulipuvusta tai juhlamekosta. Minusta kyse on enemmänkin tyylistä ei siitä meikkaako ja kulkeeko korkokengissä 24/7. Joillakin on vaan silmää näyttää hyvältä siinä tuulipuvussakin.Itsellä ei ole vielä lapsia mutta lupaan että jos/kun niitä joskus saan olen siltikin huoliteltu, puhdas ja ennen kaikkea tyylikäs.Miehiä riittää mutta tällä hetkellä vain yksi kelpaa.Siinä teille perus suomalaisille hiukan itsetuntoa ;)
Itseäni äitiys on muuttanut ainakin siten, että en enää edes oleta, että vieraat miehet jotenkin noteeraisivat minut. Käyn niin äärimmäisen harvoin missään ilman lasta ja vielä harvemmin esim. baarissa, että itseltäkin pääsee välillä unohtumaan, että olen jotain muutakin kuin äiti. Ja kun viime viikolla kaupan kassajonossa joku mies viritteli juttua, niin tajusin vasta kotimatkalla autossa istuessani, että sehän taisi flirttailla. Vai mahtoiko sittenkään...
Puhtaat ja siistit vaatteet sekä hygieniasta huolehtiminen ovat päivänselviä asioita, vaikka kotona ollessa, hiekkalaatikon reunalla istuessa ja koti/pihatöitä tehdessä nyt on turha ykkösiin tälläytyä. Alusvaatteiden on myös oltava siistit, istuvat ja kauniit, ihan itseni iloksi. Käytän aamuisin suunnilleen saman verran aikaa hiusten laittamiseen ja meikkaamiseen kuin ennen lastakin ja juhliin lähtiessä laittaudun hiukan huolellisemmin. Ulkonäöllisesti suurin muutos lapsen synnyttyä on kuitenkin tapahtunut siinä, että tunnen lopultakin löytäneeni oman tyylini "tälläytyä" ja pukeutua ja siitä tulee hyvä ja itsevarma olo.
Minua äitiys on mielestäni muuttanut parempaan suuntaan.
Ennen olin aika itsekäs - nykyään olen itsekäs hyvällä tavalla. Otan esimerkiksi mieheni paremmin huomioon, mutta lapsen syntymän myötä en ole päästänyt itseäni rupsahtamaan, päin vastoin. Meikkaan, pidän nättejä vaatteita ja huolehdin muutenkin ulkonäöstäni. Enemmän kuin ennen raskautta. Ei äitiyden tarvitse tarkoittaa sitä, ettei enää huolehdi itsestään.
Minua ei myöskään kiinnosta koko ajan puhua vain lapsista. Itse asiassa kakkavaippajutut on minusta jokaisen perheen yksityisasia. Jos vaippa-asioita haluan jakaa, teen sen netissä keskustelupalstoilla. :) "Oikeiden" kavereiden kanssa juttelen ihan normaaleja juttuja. Tietenkin vauva-asioita tulee vähän jaettua niiden kavereiden kanssa, joilla on itselläänkin lapsia.
Mutta miksi mielestäsi äitiä pitäisi kiinnostaa, mitä miehet hänestä ajattelevat? Tai miksi pitäisi juhlimaan lähteä iskemismeiningillä? Jos on äiti, on useimmiten myös vaimo/tyttöystävä, eikä silloin tarvitse yrittää iskeä miehiä. Ja ihan siinä missä sinua ei kiinnosta kakkavaippapuheet, ei äitiä useimmiten enää kiinnosta kuunnella ryyppyreissu-/miehen iskemis-tarinoita... Eli siinä mielessä äitiys kyllä muuttaa naista jonkin verran.
Myöskään lapsen vertaaminen koiraan ei vaan toimi. Olen itsekin eläintenystävä ja koira oli ja on edelleen meidän pikku vauva, mutta silti ihan eri asia kuin oma lapsi. Myöskään toisten lapset eivät vain yksinkertaisesti ole minusta niin ihania kuin oma lapsi. Tätä asiaa tuskin tajuaa ennen kuin on saanut sen oman lapsen, niin tyhmälle kuin se kuulostaakin.