Pelkkää sattumaako vai ennalta mäåärättyä?

Toissakesänä erosin ex-poikaystävästäni pitkän ja piinallisen ajan jälkeen. Olin murheen murtama ja esitin hartaan toivomuksen, että löytäisin miehen, joka rakastaisi minua ja olisi kuin oma veljeni ominaisuuksiltaa. Koska veljeni on hyvin lahjakas monin tavoin ja kunnollinen, niin äiti sanoi että harvassa on näitä miehiä ja todennäköisyys löytää on pieni.
Kuinka ollakaan, kuitenkin seuraavana syksynä kun aloitin taas koulun, oli luokalleni ilmestynyt uusi oppilas...En ottanut tästä pojasta selvää koska olin luvannut itelleni etten enää antaisi loukata itseäni. Tämä poika alkoi kiinnittää huomiotaan minuun ja tuli juttelemaan ja kaikkea. Pian huomasin, että hän on kiinnostava ja aloimme tapailla. Mitä enemmän tapailin, sitä enemmän sain hänestä selville. Ja kuinka ollakaan, tämä poika oli kaikin puolin samanlainen kuin veljeni. Vain ulkonäkö oli erilainen ja muutama eroavaisuus löytyi. Aloimme seurustella.
Vaikka oudolta kuulostaakin, sain tietää ystävältäni, että hän oli jo ennen kuin oli itse nähnyt tai edes minä nähnyt tätä poikaa, tiennyt että me tulemme seurustelemaan. Hän oli sanonut bestikselleen asian ja he varmistivat tämän. Tämä kyseinen ystävä on erittäin herkkä aistimaan asioita.

Kaikki tämä sai minut miettimään, että oliko tämä pelkkää sattumaa.. Mitä te luulisitte?