ei tästä tuu mitään ):

Öö... pakko kommentoida. "Jotkut ei vaan ymmärrä sitä tunnetta kun on pakko". Täällä käy kirjottelemassa/lukemassa ihmiset, joilla varmaan aika suurella osalla on kokemusta bulimiasta jo vuosia. Voisin äkkiseltään kuvitella, että me puolielämää bulimian kanssa taistelleet "ymmärretään sitä tunnetta kun on pakko". Ja villi veikkaus, me ymmärretään sitä tunnetta ehkä vähän paremmin kun kolme viikkoa oksennelleet. En hauku sua "V***n teiniks", eihän tietämättömyydelleen voi mitään. Mut jos sä sairastut bulimiaan, niin katotaan tuutko enää viiden vuoden päästä jakelemaan neuvoja....

Toi sun kysymys, kuinka pystyy oksentamaan kaiken pois tuntuu turhalta kysymykseltä, kun lukee ton sun tekstin alkuosan. Etkös kehunut, kuinka oksennus lensi niin hienosti että!!

.... kammottavaa luettavaa :( Leikit tulella, omalla elämälläsi, haluat olla "sairas". huh huh...

yleensäkin elämässä pätee "tehtyä ei saa tekemättömäksi"; olet sitä mitä syöt, jos ihan rehellisesti ja totuudellisesti sanotaan, niin kukaan ei pakota bulimiasta tai muista ahmimishäiriöistä kärsiviä mättämään ruokaa kupuunsa halkeamispisteeseen saakka: se on pohjimiltaan joka kerta oma valintasi haluatko tehdä itsellesi hyvää vai pahaa.

t. 3vuotta oksennellut

" V***UN TEINI" tai muuta yhtä järkevää. ei travii huudella, tiiän et jotkut on jokatapauksessa sitä mieltä." ---> etkö vaan kestä kuulla totuutta että tuo sun touhus ei oikeasti ole mistään kotoisin? Se ei ole ihailtavaa, ei järkevää, ei ollenkaan viisasta, ihan vaan hullua ja sairasta... (en tuomitse, meitä hullujahan täällä on muitakin, en vaan ymmärrä miksi joku haluaa tietentahtoen sairastua tähän paskaan; sitten sua vasta itkettääkin (tai vaihtoehtoisesti mikään ei enää tunnu miltään, olet "elävä kuollut") kun olet muutaman vuoden ahminut ja oksennellut etkä pääse siitä irti, kurkku on tulessa, jatkuvasti närästää, ummettaa, naama ja muutkin paikat on koko ajan turvoksissa, hiukset lähtee, iho on huono, olet ruma ja niin väsynyt että muu elämä jää elämättä ja ajatus kiertää vain ruoassa...).

Mikä sulla on oikeasti hätänä elämässä? Vai onko mikään ja sekö sitten riepoo, "täytät tyhjyyttä tuollaisella harrastuksella??!"

Toi "mutta kun jokut ei vaan ymmärrä sitä tunnetta kun on PAKKO!" ei välttämättä ole ihan sitä mitä oikeasti bulimiaa sairastavilla, sillon on PAKKO, ensimmäisiä kertoja oksentavalla se taitaa vaan olla halu, en ymmärrä miks kukaan tahtoo oksentaa, jos ei ole siihen saatanan bulimiaan vielä sairastunu, se on vaan niin eri asia. Toivottavasti et "jää koukkuun" oksenteluun, siitä ei pääsekkään enää eroon.