ARVOITUS FYYSIKOILLE / MATEMAATIKOILLE:
Jos 30 kilometrin matkaan lähdetään klo 12.00 ja
perille saavutaan täsmälleen samaan aikaan
(12.00), samana päivänä, niin mikä on tällöin
taitetun matkan nopeus.
Jos aika kulkee valon nopeudella, niin eikö
tällöin jo itse ajan siirtymiseen paikasta
toiseen kulu aikaa itsessään? Jos sen sijaan aika
on kaikkialla sama, niin eikö sen todella myös
pitäisi tarkoittaa sitä. Jos supernova -räjähdys
tapahtuu kolmen valovuoden päässä täältä, niin
eikö se tapahdu juuri sillä hetkellä kuin se
tapahtuu, vaiko onko meidän vain odotettava ajan
kulkua (kyseisen tapahtuman ajankohdan)saapumista
omaan aikaamme?
Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta
matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä. Onko
edes teoriassa mahdollista määrittää ajan
nopeutta / sen kaavaa, jossa itse asiassa
muuttujia ovat matka ja nopeus? Itse lähtöaika ja
saapumisaika pysyvät vakioina, esimerkiksi
yhtälön kummallakin puolella on ajoiksi merkitty
nolla. (KLO.12.00> *0km-30km* = >KLO.12.00)
Ajan nopeus?
36
937
Vastaukset
- Kauhistus
...on aivan järkevä, mutta ihmettelen että miten
se liittyy jumalaan/uskontoon. Jos jumalakin
kulkee valon nopeudella, kyllä olis tuhoisaa
jälkeä jos jumala törmää meihin! Kauhistuttavan
nopea jumala! - kenny
siiiis matkaajan aika pysyy samana, ulkopuolella
aika on kulunut matkasta riippuvan ajan. Siis jos
klo 12 lähtee matkaaja nopudella C pisteestä y
pisteeseen x, ja matkaa on 1080miljkm, ja
kellonaika on sama piseessä y ja x ja aika kuluu
yhtä nopeasti kummassakin pisteessä, niin
matkaajan kello on lähtiessä 12 ja saapuessa 12,
vaikka pisteen x aika onkin 13.00.
Mutta miten tämmöset järkeilyt liittyy uskontoon?- Eschaton
No tämä liittyy sillä tavalla uskontoon,että
valonopeuteen perustuvat mikrofonimiesten
päätelmät eivät välttämättä pidäkään paikkaansa!
Vaikka on paljon muitakin tapoja,joilla
valonnopeuteen perustuva arvionti voidaan
kyseenalaistaa. - KIO
Eschaton kirjoitti:
No tämä liittyy sillä tavalla uskontoon,että
valonopeuteen perustuvat mikrofonimiesten
päätelmät eivät välttämättä pidäkään paikkaansa!
Vaikka on paljon muitakin tapoja,joilla
valonnopeuteen perustuva arvionti voidaan
kyseenalaistaa.taas molemmat jalat tukevasti irti maasta. :=(
- Kenny
Eschaton kirjoitti:
No tämä liittyy sillä tavalla uskontoon,että
valonopeuteen perustuvat mikrofonimiesten
päätelmät eivät välttämättä pidäkään paikkaansa!
Vaikka on paljon muitakin tapoja,joilla
valonnopeuteen perustuva arvionti voidaan
kyseenalaistaa.Ja sun järjenjuoksun mukaan vesi virtaa
ylämäkeen. Ainaki jos raamatus niin lukis, kun
kerrean jotku on raamataun orjia.
Mikrofonimiesten? Ketä ne on? Tarkoitatko niitä,
jotka eivät selitä kaikkea uskonnoilla?
Kyseenalaistaa? mitä tarkoitat? Muut havainnot,
valon hidastaminen yms. lähinnä tarkentavat ja
täydentävät teoriaa.
- L:n ylioppilas
Aika on oma määreensä.
- Eschaton
No mikä on ajan määre?
- sama
Eschaton kirjoitti:
No mikä on ajan määre?
Sen perusyksikkö, sekunti, koostuu tietyn atomin
fyysisistä liikkeistä, joita ei normaalikon
tarvitse tietää. - kenny
Eschaton kirjoitti:
No mikä on ajan määre?
Aika on suhteellista, se riippuu massasta ja
liikenopeudesta havaitsijaan nähden. - kenny
Eschaton kirjoitti:
No mikä on ajan määre?
Vuonna 1967 kansainv. paino- ja mittakonferenssi
teki päätöksen, jonka mukaan sekunti on
9 192 631 770 cesiumin 133-isotoopin atomin
tietyssä energiatilan muutoksessa syntyvän
säteilyn värähtelynjaksoa.
- Eschaton
No tämä keskustelun avaajan esitys ajan
olemuksesta on kuitenkin ensimmäinen esitys
aiheesta.Tämä ajatteluhan lähtee liikkeelle siitä
tieteellisetä teoriasta,jonka mukaisesti kappale
kuluttaa sitä vähemmän aikaa,mitä lähemmäksi
valonnopeutta se pääsee ja saavutettuaan
valonnopeuden se ei enää kuluttaisi lainkaan
aikaa.
Toisin sanoen jos Boris lähtisi pisteestä A
valonnopeudella pisteeseen B,jonne olisi
valonnopeudella mitaten esim.kolmen vuorokauden
matka,niin pisteissä A ja B olisi kulunut kolme
vuorokautta aikaa valon kulkiessa niiden
väliä,mutta Boris ei olisi vanhentunut
sekuntiakaan,eli hänellä aikaa ei olisi kulunut
lainkaan!Näin ajateltuna tämä tietenkin olisi
ajan määre ja sellaisena ihan
mielenkiintoinen,mutta tietenkään mitään koetta
väitteen vahvistamiseksi ei voitaisi
järjestää.Vaikka onhan USA:n lennosto suorittanut
kokeita,jotka näyttäisivät tukevan tuota
väitettä,mutta F 18 saavuttama nopeus on
kuitenkin niin olematon kun verrokkina on
valonnopeus,jottei noiden kokeilujen varaan voi
mitään laskea.
Nämä ovat varmastikin kysymyksiä,joihin emme ehkä
koskaan kykene vastaamaan.- Kaizu<><
Miten ihmisen elimistö tietää, mitä vauhtia se
liikkuu, jos varsinkin on cabiini, missä istuksia?
Elimistö siis rappeutuu tasan kolme vuotta ja
tylsistymisvaikutuksineen vielä enemmän, siellä
raketissa siis. - Ernest Piha
"Nämä ovat varmastikin kysymyksiä,joihin emme
ehkä koskaan kykene vastaamaan."
Jos tarkoitat "meillä" kreatonisteja olen
kanssasi samaa mieltä, jos jätät lauseestasi
ehkä -sanan pois. - kenny
Ernest Piha kirjoitti:
"Nämä ovat varmastikin kysymyksiä,joihin emme
ehkä koskaan kykene vastaamaan."
Jos tarkoitat "meillä" kreatonisteja olen
kanssasi samaa mieltä, jos jätät lauseestasi
ehkä -sanan pois.Ja taas tuo sana. Mikään ei ole 100% varmaa!
Muista se! Muutama ratkaiseva ja käänteentekevä
keksintö, niin nopeus C voi olla arkipäivää, vai
eikö uskovaiset ymmärrä sitä, että kaikkea ei ole
löydetty/keksitty? Samaa virttä on veisattu 200
vuotta, mm vuonna 78 gatessin billi sanoi, että
maailmassa on tarvetta kuudelle tietokoneelle,
että onko niitä virheellisiä arvioita tehty?
Ehkä- sana kertoo ennemmin siitä, että ihminen ei
ole niin tyhmä, että väittää jotain asiaa
mahdottomaksi, siis täysin mahdottomaksi. Vai
onko sinulla vaikeuksia suomen kielen sanoissa? - Alex
kenny kirjoitti:
Ja taas tuo sana. Mikään ei ole 100% varmaa!
Muista se! Muutama ratkaiseva ja käänteentekevä
keksintö, niin nopeus C voi olla arkipäivää, vai
eikö uskovaiset ymmärrä sitä, että kaikkea ei ole
löydetty/keksitty? Samaa virttä on veisattu 200
vuotta, mm vuonna 78 gatessin billi sanoi, että
maailmassa on tarvetta kuudelle tietokoneelle,
että onko niitä virheellisiä arvioita tehty?
Ehkä- sana kertoo ennemmin siitä, että ihminen ei
ole niin tyhmä, että väittää jotain asiaa
mahdottomaksi, siis täysin mahdottomaksi. Vai
onko sinulla vaikeuksia suomen kielen sanoissa?tuo tietokoneiden määrä arvioitiin ennen kuin billy-poika oli edes pilke isänsä silmäkulmassa.
Periaatteessa olet kyllä oikeassa. Meillä on sanonta:
Jos kokenut insinööri sanoo että jokin asia voidaan tehdä niin se hyvin todennäköisesti voidaan tehdä. Jos hän sanoo että se on mahdoton niin se hyvin todennäköisesti voidaan tehdä. - Ernest Piha
kenny kirjoitti:
Ja taas tuo sana. Mikään ei ole 100% varmaa!
Muista se! Muutama ratkaiseva ja käänteentekevä
keksintö, niin nopeus C voi olla arkipäivää, vai
eikö uskovaiset ymmärrä sitä, että kaikkea ei ole
löydetty/keksitty? Samaa virttä on veisattu 200
vuotta, mm vuonna 78 gatessin billi sanoi, että
maailmassa on tarvetta kuudelle tietokoneelle,
että onko niitä virheellisiä arvioita tehty?
Ehkä- sana kertoo ennemmin siitä, että ihminen ei
ole niin tyhmä, että väittää jotain asiaa
mahdottomaksi, siis täysin mahdottomaksi. Vai
onko sinulla vaikeuksia suomen kielen sanoissa?"Ja taas tuo sana."
Mikä sana?
"Mikään ei ole 100% varmaa!"
Höpöhöpö.
"Muista se!"
No jos sinulle tulee siitä hyvä mieli, niin
yritän muistaa, ettei mielestäsi mikään ole
hundred % varmaa.
"Muutama ratkaiseva ja käänteentekevä
keksintö, niin nopeus C voi olla arkipäivää,"
Valonnopeus on ja pysyy. Muiden nopeuksista en
mene sanomaan mitään.
"eikö uskovaiset ymmärrä sitä, että kaikkea ei
ole"
En tiedä. Ehkä sinun kannattaisi kysyä asiaa
uskovaisilta.
"mm vuonna 78 gatessin billi sanoi, että
maailmassa on tarvetta kuudelle tietokoneelle,
että onko niitä virheellisiä arvioita tehty?"
On niitä tehty.
"Ehkä- sana kertoo ennemmin siitä, että ihminen
ei ole niin tyhmä, että väittää jotain asiaa
mahdottomaksi, siis täysin mahdottomaksi."
Minun väitteeni oli etteivät kreatonistit tule
koskaan mitään keksimään tai edes tutkimaan.
Kreatonisteille kaikki muut teoriat, paitsi
raamatun mukainen luomisteoria on puppua.
Kreatonistit eivät tunne ehkä -sanaa.
"Vai onko sinulla vaikeuksia suomen kielen
sanoissa?"
Yleensä ottaen ei. Sinun viestisi tosin tuotti
aika lailla vaikeuksia.
löydetty/keksitty? - kenny
Alex kirjoitti:
tuo tietokoneiden määrä arvioitiin ennen kuin billy-poika oli edes pilke isänsä silmäkulmassa.
Periaatteessa olet kyllä oikeassa. Meillä on sanonta:
Jos kokenut insinööri sanoo että jokin asia voidaan tehdä niin se hyvin todennäköisesti voidaan tehdä. Jos hän sanoo että se on mahdoton niin se hyvin todennäköisesti voidaan tehdä.Se oli -70 loppua, ku gates sano sen kuuluisan
arvionsa... etsi TIETOA ennenkuin sanot... - Alex
kenny kirjoitti:
Se oli -70 loppua, ku gates sano sen kuuluisan
arvionsa... etsi TIETOA ennenkuin sanot...Montako tietokonetta maapallolla oli vuonna -78 ?
Minullakin oli jo yksi. Ei Billy mikään idiootti ole. Suomeenkin ensimmäinen tietokone tuli 50-luvulla (1956 ?), oli nimeltään ESKO.
Mistä lähteestä ovat tietosi Gatesin sanomisista? - Pseudohippi
Alex kirjoitti:
Montako tietokonetta maapallolla oli vuonna -78 ?
Minullakin oli jo yksi. Ei Billy mikään idiootti ole. Suomeenkin ensimmäinen tietokone tuli 50-luvulla (1956 ?), oli nimeltään ESKO.
Mistä lähteestä ovat tietosi Gatesin sanomisista?...kyse lienee ollut IBM:n johtajasta Thomas J. Watsonista, joka 40-luvun lopulla sanoi maailmassa olevan markkinoita n. viidelle tietokoneelle. Tuohon aikaan tietokoneet olivat omakotitalon kokoisia ja niitä oli maailmassa ehkä kaksi-kolme.
Maailman ensimmäinen varsinainen tietokone oli amerikkalainen ENIAC, joka valmistui 1946.
Bill Gates ei ole koskaan ollut mikään erikoinen tietotekniikkaguru. Oikeastaan hänen ainoa alkuperäisoivalluksensa (joka toki on tehnyt hänestä maailman rikkaimman miehen) oli se, että softa on tietotekniikassa rautaa tärkeämpää (ja arvokkaampaa). - kenny
Alex kirjoitti:
Montako tietokonetta maapallolla oli vuonna -78 ?
Minullakin oli jo yksi. Ei Billy mikään idiootti ole. Suomeenkin ensimmäinen tietokone tuli 50-luvulla (1956 ?), oli nimeltään ESKO.
Mistä lähteestä ovat tietosi Gatesin sanomisista?Tieteen kuvalehdes, siä on joka numeros jotain
pieleenmenneitä arvioita, ja muita nykyään
koomiselta kuulostavia kommentteja. - kenny
Pseudohippi kirjoitti:
...kyse lienee ollut IBM:n johtajasta Thomas J. Watsonista, joka 40-luvun lopulla sanoi maailmassa olevan markkinoita n. viidelle tietokoneelle. Tuohon aikaan tietokoneet olivat omakotitalon kokoisia ja niitä oli maailmassa ehkä kaksi-kolme.
Maailman ensimmäinen varsinainen tietokone oli amerikkalainen ENIAC, joka valmistui 1946.
Bill Gates ei ole koskaan ollut mikään erikoinen tietotekniikkaguru. Oikeastaan hänen ainoa alkuperäisoivalluksensa (joka toki on tehnyt hänestä maailman rikkaimman miehen) oli se, että softa on tietotekniikassa rautaa tärkeämpää (ja arvokkaampaa).gates ei ole kuin ahne, linux on hieman eri
asenteella tehty käyttis...
odotamma innolla firman pilkkomista....
Tee hyvä työ, ja kopioi windows, älä maksa
lisenssiä. Vai kuinka moni on maksanut? - Alex
kenny kirjoitti:
Tieteen kuvalehdes, siä on joka numeros jotain
pieleenmenneitä arvioita, ja muita nykyään
koomiselta kuulostavia kommentteja.Ota asioista paremmin selvää. Jos tuollainen on ollut tieteen kuvalehdessä niin lehden arvostus putoaa edelleen. Tiede-lehti on huomattavasti parempi ja asiallisempi.
Mainitsemanasi vuonna tietokoneita tehtiin jo sarjatyönä (pdp-12 ja variaatiot), joten juttu oli täysin paikkaansa pitämätön.
- Pseudohippi
...vaikka en fyysikko tai matemaatikko olekaan :-)
> niin mikä on tällöin taitetun matkan nopeus.
Nopeus on matka/aika. Nyt on kuitenkin niin, että aika on aineen ominaisuus, kuten massa tai väri. Valolta, joka ei ole ainetta vaan sähkömagneettista säteilyä, tämä ominaisuus puuttuu, siksi sen "kello on aina 12", riippumatta siitä, mitä meidän kellomme näyttää.
> Jos aika kulkee valon nopeudella, niin eikö tällöin jo itse ajan siirtymiseen paikasta toiseen kulu aikaa itsessään?
Kyllä. Mutta kuluva aika on meidän aikaamme, ei valon aikaa.
> Jos sen sijaan aika on kaikkialla sama, niin eikö sen todella myös pitäisi tarkoittaa sitä.
Näin nimen omaan ei ole. Itse asiassa asia on aivan päin vastoin. Aika on kaikille eri. Absoluuttista aikaa ei ole olemassakaan, on vain aikaa suhteessa toisiin aikoihin ja kappaleiden nopeuksiin. Arkielämässä tätä eroa on mahdoton havaita, mutta esim. avaruusrakettien mukana kulkevat tarkat atomikellot alkavat piankin näyttää eri aikaa (hidastuvat) kun synkronoidut, maassa olevat vastaavat.
> Jos supernova -räjähdys tapahtuu kolmen valovuoden päässä täältä, niin eikö se tapahdu juuri sillä hetkellä kuin se tapahtuu,
Kyllä. Meidän aikaamme. Havaitsemme sen omassa ajassamme kolmen vuoden päästä.
> Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä.
Näin ei tapahdu. Tämä on kokeellisesti todettu tuhansia kertoja. Aika on kappaleen omainaisuus, tämän ominaisuuden muutokset ilmenevät kappaleen nopeuden muutoksien yhteydessä.
Asiaa voi olla vaikea ymmärtää ja varsinkin hyväksyä. Mutta älä huoli, Einsteinkin kertoi pelänneensä tulevansa hulluksi, kun hän kehitteli suhteellisuusteoriaa, niin arkijärjen vastaiselta se oli aluksi tuntunut.- Sivusta seurannut
> Niin mikä on tällöin taitetun matkan nopeus? -
Nopeus on matka/aika. Nyt on kuitenkin niin, että
aika on aineen ominaisuus, kuten massa tai väri.
Valolta, joka ei ole ainetta vaan
sähkömagneettista säteilyä, tämä ominaisuus
puuttuu, siksi sen "kello on aina 12",
riippumatta siitä, mitä meidän kellomme näyttää.
Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen
ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle
aineelle mitä maailmankaikkeudessa on. Ne ovat
keskenään vuorovaikutuksessa ja jos liike näiden
välillä lakkaisi kokonaan (atomitasollakin) niin
aika pysähtyisi. Valolla puolestaan on aika,
kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan
nopeus.
> Jos supernova -räjähdys tapahtuu kolmen
valovuoden päässä täältä, niin eikö se tapahdu
juuri sillä hetkellä kuin se tapahtuu. - Kyllä.
Meidän aikaamme. Havaitsemme sen omassa ajassamme
kolmen vuoden päästä.
Aivan, painotan eri toteen tuota "havaitsemme"
sanaa. Siis me havaitsemme sen vasta kolmen
vuoden päästä, koska kaikki nykyaikaisilla
laitteilla saavutettava tieto kulkee vain
valonnopeudella. Siitä huolimatta tapahtuma
tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin
mikä on absoluuttinen totuus. Siis aika ei voi
kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina
myöhässä.
> Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta
matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä. -
Näin ei tapahdu. Tämä on kokeellisesti todettu
tuhansia kertoja. Aika on kappaleen ominaisuus,
tämän ominaisuuden muutokset ilmenevät kappaleen
nopeuden muutoksien yhteydessä
Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus. Aika on
suhteessa muihin kappaleisiin, mutta ei ole silti
itsessään minkään tietyn kappaleen ominaisuus.
Aika on maailmankaikkeudessa kaiken aineen
yhteinen elementti, jossa kappaleet kulkevat
toistensa lomitse tietyissä suhteissa joista aika
muodostuu. Aika on liikkeen ominaisuus. - Sivusta seurannut
> Niin mikä on tällöin taitetun matkan nopeus? -
Nopeus on matka/aika. Nyt on kuitenkin niin, että
aika on aineen ominaisuus, kuten massa tai väri.
Valolta, joka ei ole ainetta vaan
sähkömagneettista säteilyä, tämä ominaisuus
puuttuu, siksi sen "kello on aina 12",
riippumatta siitä, mitä meidän kellomme näyttää.
Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen
ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle
aineelle mitä maailmankaikkeudessa on. Ne ovat
keskenään vuorovaikutuksessa ja jos liike näiden
välillä lakkaisi kokonaan (atomitasollakin) niin
aika pysähtyisi. Valolla puolestaan on aika,
kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan
nopeus.
> Jos supernova -räjähdys tapahtuu kolmen
valovuoden päässä täältä, niin eikö se tapahdu
juuri sillä hetkellä kuin se tapahtuu. - Kyllä.
Meidän aikaamme. Havaitsemme sen omassa ajassamme
kolmen vuoden päästä.
Aivan, painotan eri toteen tuota "havaitsemme"
sanaa. Siis me havaitsemme sen vasta kolmen
vuoden päästä, koska kaikki nykyaikaisilla
laitteilla saavutettava tieto kulkee vain
valonnopeudella. Siitä huolimatta tapahtuma
tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin
mikä on absoluuttinen totuus. Siis aika ei voi
kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina
myöhässä.
> Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta
matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä. -
Näin ei tapahdu. Tämä on kokeellisesti todettu
tuhansia kertoja. Aika on kappaleen ominaisuus,
tämän ominaisuuden muutokset ilmenevät kappaleen
nopeuden muutoksien yhteydessä
Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus. Aika on
suhteessa muihin kappaleisiin, mutta ei ole silti
itsessään minkään tietyn kappaleen ominaisuus.
Aika on maailmankaikkeudessa kaiken aineen
yhteinen elementti, jossa kappaleet kulkevat
toistensa lomitse tietyissä suhteissa joista aika
muodostuu. Aika on liikkeen ominaisuus. - Sivusta seurannut
> Niin mikä on tällöin taitetun matkan nopeus? -
Nopeus on matka/aika. Nyt on kuitenkin niin, että
aika on aineen ominaisuus, kuten massa tai väri.
Valolta, joka ei ole ainetta vaan
sähkömagneettista säteilyä, tämä ominaisuus
puuttuu, siksi sen "kello on aina 12",
riippumatta siitä, mitä meidän kellomme näyttää.
Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen
ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle
aineelle mitä maailmankaikkeudessa on. Ne ovat
keskenään vuorovaikutuksessa ja jos liike näiden
välillä lakkaisi kokonaan (atomitasollakin) niin
aika pysähtyisi. Valolla puolestaan on aika,
kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan
nopeus.
> Jos supernova -räjähdys tapahtuu kolmen
valovuoden päässä täältä, niin eikö se tapahdu
juuri sillä hetkellä kuin se tapahtuu. - Kyllä.
Meidän aikaamme. Havaitsemme sen omassa ajassamme
kolmen vuoden päästä.
Aivan, painotan eri toteen tuota "havaitsemme"
sanaa. Siis me havaitsemme sen vasta kolmen
vuoden päästä, koska kaikki nykyaikaisilla
laitteilla saavutettava tieto kulkee vain
valonnopeudella. Siitä huolimatta tapahtuma
tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin
mikä on absoluuttinen totuus. Siis aika ei voi
kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina
myöhässä.
> Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta
matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä. -
Näin ei tapahdu. Tämä on kokeellisesti todettu
tuhansia kertoja. Aika on kappaleen ominaisuus,
tämän ominaisuuden muutokset ilmenevät kappaleen
nopeuden muutoksien yhteydessä
Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus. Aika on
suhteessa muihin kappaleisiin, mutta ei ole silti
itsessään minkään tietyn kappaleen ominaisuus.
Aika on maailmankaikkeudessa kaiken aineen
yhteinen elementti, jossa kappaleet kulkevat
toistensa lomitse tietyissä suhteissa joista aika
muodostuu. Aika on liikkeen ominaisuus. - Pseudohippi
Sivusta seurannut kirjoitti:
> Niin mikä on tällöin taitetun matkan nopeus? -
Nopeus on matka/aika. Nyt on kuitenkin niin, että
aika on aineen ominaisuus, kuten massa tai väri.
Valolta, joka ei ole ainetta vaan
sähkömagneettista säteilyä, tämä ominaisuus
puuttuu, siksi sen "kello on aina 12",
riippumatta siitä, mitä meidän kellomme näyttää.
Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen
ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle
aineelle mitä maailmankaikkeudessa on. Ne ovat
keskenään vuorovaikutuksessa ja jos liike näiden
välillä lakkaisi kokonaan (atomitasollakin) niin
aika pysähtyisi. Valolla puolestaan on aika,
kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan
nopeus.
> Jos supernova -räjähdys tapahtuu kolmen
valovuoden päässä täältä, niin eikö se tapahdu
juuri sillä hetkellä kuin se tapahtuu. - Kyllä.
Meidän aikaamme. Havaitsemme sen omassa ajassamme
kolmen vuoden päästä.
Aivan, painotan eri toteen tuota "havaitsemme"
sanaa. Siis me havaitsemme sen vasta kolmen
vuoden päästä, koska kaikki nykyaikaisilla
laitteilla saavutettava tieto kulkee vain
valonnopeudella. Siitä huolimatta tapahtuma
tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin
mikä on absoluuttinen totuus. Siis aika ei voi
kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina
myöhässä.
> Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta
matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä. -
Näin ei tapahdu. Tämä on kokeellisesti todettu
tuhansia kertoja. Aika on kappaleen ominaisuus,
tämän ominaisuuden muutokset ilmenevät kappaleen
nopeuden muutoksien yhteydessä
Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus. Aika on
suhteessa muihin kappaleisiin, mutta ei ole silti
itsessään minkään tietyn kappaleen ominaisuus.
Aika on maailmankaikkeudessa kaiken aineen
yhteinen elementti, jossa kappaleet kulkevat
toistensa lomitse tietyissä suhteissa joista aika
muodostuu. Aika on liikkeen ominaisuus.Terve vaan, vanha tuttu.
> Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle aineelle mitä maailmankaikkeudessa on.
Noh, aika on kaiken aineen ominaisuus, kuten massakin. Voidaan sanoa, että kaikilla kappaleilla on massa. Silti on eri massaisia kappaleita, aivan samalla tavalla eri kappaleilla on eri aika. Kappaleen massa riippuu sen atomien määrästä ja fysikaalisesta rakenteesta, sen aika puolestaan kappaleen atomien nopeudesta.
> Valolla puolestaan on aika, kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan nopeus.
Ajalla ei ole nopeutta. Nopeus on kappaleen ominaisuus kuten aikakin. Aika ei ole substantiivi vaan edverbi. Jos jokin on iloinen tai sininen tai metrin syvä, ei silläkään ole mitään nopeutta.
Koska valo ei ole kappale, sillä ei ole aikaa. Tästä on kyllä fysiikassa jonkin verran erimielisyyttä (onko fotonilla massa vai ei), mutta suhteellisuusteorian mukaan fotoni on massaton hiukkanen (joka käyttäytyy joissain tapauksissa massallisen hiukksen tavoin), sillä ei voi olla aikaa koska sillä ei ole massaakaan.
Ääni puolestaan on väliaineen värähtelyä, toisin kun hiukkassäteilyä oleva valo. Avaruudessa ei ääntä kuulu, mikä kaikille Tähtien sota -leffojen katsojille pahoitellen tiettäväksi tehtäköön :-)
> Siitä huolimatta tapahtuma tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin mikä on absoluuttinen totuus.
Ei aivan näin. Kyseessä on suhteellinen totuus, sillä tarkaan ottaen absoluuttista aikaa ei ole, ei edes meidän absoluuttista aikaamme. Koska sinun kehosi nopeus aika-avaruudessa on hivenen eri kun minun kehoni, meilläkin on hivenen eri aika. Ero on niin pieni, että sen mittaaminen voi olla vaikeaa, mutta se on kuitenkin helposti laskettavissa suhteellisuusteorian avulla.
> Siis aika ei voi kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina myöhässä.
Ei aika mihinkään kulje. Aijan kulkeminen - vaikka onkin arkikäytössä yleinen sanonta - on oikestann yhtä absurdi ajatus kun jos sanoisimme, että vaikkapa limupullon syvyys "kulkisi" johonkin (heh, sanotaanhan toisaalta vaikkapa tunnelien kulkevan jonnekin, vaikka eivät ne mihinkään kulje). Aika on vain materian neljäs ulottuvuus, kuten syvyys on kolmas.
Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus.
Tavallaan. Kuitenkin, myös massattomilla olioilla voi olla nopeus, mutta aikaa ei ole siellä, missä ei ole massaa. Aika on aina sidoksissa nimenomaan massaan. Käytän vielä värivertausta: Kappaleen väri - vaikka kaikilla kappaleilla onkin väri - on riippuvainen sen kohtaavan säteilyn luonteesta. Samoin kappaleen aika - vaikka kaikilla kappaleilla on aika - on riippuvainen sen nopeudesta suhteessa valon nopeuteen (tyhjiössä). Siellä, missä ei ole kappaletta, ei ole väriäkään; sama pätee myös aikaan.
Aika :-) hauskaa kirjoittelua. - kalk
Pseudohippi kirjoitti:
Terve vaan, vanha tuttu.
> Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle aineelle mitä maailmankaikkeudessa on.
Noh, aika on kaiken aineen ominaisuus, kuten massakin. Voidaan sanoa, että kaikilla kappaleilla on massa. Silti on eri massaisia kappaleita, aivan samalla tavalla eri kappaleilla on eri aika. Kappaleen massa riippuu sen atomien määrästä ja fysikaalisesta rakenteesta, sen aika puolestaan kappaleen atomien nopeudesta.
> Valolla puolestaan on aika, kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan nopeus.
Ajalla ei ole nopeutta. Nopeus on kappaleen ominaisuus kuten aikakin. Aika ei ole substantiivi vaan edverbi. Jos jokin on iloinen tai sininen tai metrin syvä, ei silläkään ole mitään nopeutta.
Koska valo ei ole kappale, sillä ei ole aikaa. Tästä on kyllä fysiikassa jonkin verran erimielisyyttä (onko fotonilla massa vai ei), mutta suhteellisuusteorian mukaan fotoni on massaton hiukkanen (joka käyttäytyy joissain tapauksissa massallisen hiukksen tavoin), sillä ei voi olla aikaa koska sillä ei ole massaakaan.
Ääni puolestaan on väliaineen värähtelyä, toisin kun hiukkassäteilyä oleva valo. Avaruudessa ei ääntä kuulu, mikä kaikille Tähtien sota -leffojen katsojille pahoitellen tiettäväksi tehtäköön :-)
> Siitä huolimatta tapahtuma tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin mikä on absoluuttinen totuus.
Ei aivan näin. Kyseessä on suhteellinen totuus, sillä tarkaan ottaen absoluuttista aikaa ei ole, ei edes meidän absoluuttista aikaamme. Koska sinun kehosi nopeus aika-avaruudessa on hivenen eri kun minun kehoni, meilläkin on hivenen eri aika. Ero on niin pieni, että sen mittaaminen voi olla vaikeaa, mutta se on kuitenkin helposti laskettavissa suhteellisuusteorian avulla.
> Siis aika ei voi kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina myöhässä.
Ei aika mihinkään kulje. Aijan kulkeminen - vaikka onkin arkikäytössä yleinen sanonta - on oikestann yhtä absurdi ajatus kun jos sanoisimme, että vaikkapa limupullon syvyys "kulkisi" johonkin (heh, sanotaanhan toisaalta vaikkapa tunnelien kulkevan jonnekin, vaikka eivät ne mihinkään kulje). Aika on vain materian neljäs ulottuvuus, kuten syvyys on kolmas.
Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus.
Tavallaan. Kuitenkin, myös massattomilla olioilla voi olla nopeus, mutta aikaa ei ole siellä, missä ei ole massaa. Aika on aina sidoksissa nimenomaan massaan. Käytän vielä värivertausta: Kappaleen väri - vaikka kaikilla kappaleilla onkin väri - on riippuvainen sen kohtaavan säteilyn luonteesta. Samoin kappaleen aika - vaikka kaikilla kappaleilla on aika - on riippuvainen sen nopeudesta suhteessa valon nopeuteen (tyhjiössä). Siellä, missä ei ole kappaletta, ei ole väriäkään; sama pätee myös aikaan.
Aika :-) hauskaa kirjoittelua.Valollakin eli fotoneilla on maassaa. Tämän
todistavat mustat aukot, joidenka painovoima on
niin suuri että ne vetävät kaiken valonkin(joka
on hemmetin kevyttä) puoleensa. Tästä johtuvat
että mustat aukot ovat mustia: Valoa ei pääse
heijastumaan niistä, vaan ne "imevät" kaiken
valon itseensä. - Pseudohippi
kalk kirjoitti:
Valollakin eli fotoneilla on maassaa. Tämän
todistavat mustat aukot, joidenka painovoima on
niin suuri että ne vetävät kaiken valonkin(joka
on hemmetin kevyttä) puoleensa. Tästä johtuvat
että mustat aukot ovat mustia: Valoa ei pääse
heijastumaan niistä, vaan ne "imevät" kaiken
valon itseensä.> Valollakin eli fotoneilla on maassaa.
Tämä ei ole lainkaan niin yksiselitteinen asia
kun äkkiseltään tuntuisi. Fotoni käyttäytyy
massallisen hiukkasen tavoin nimen omaan
suhteessa painovoimaan. Tämä on
suhteellisuusteorian mukaista ja helposti
havaittavissa jo tarkkailemalla oman
aurinkomme pinnan lähellä näkyviä tähtiä;
näiden tähtien valo näyttää tulevan kauempaa
auringosta kun mitä se itse asiassa tulee.
Tämä johtuu siitä, että valo taipuu
aurinkomme vetovoimakentässä.
Tähtitaivaalta tunnetaan monia omaa
aurikoamme voimakkaampia vastaavia
kohteita, niitä kutsutaan gravitaatiolinsseiksi.
Mustat aukot osoittavat toki myös gravitaation
vaikuttavan valoon (ja toimivat ennen
tapahtumahorisonttia myös voimakkaina
gravitaatiolinsseinä). Musta aukko on kappale,
jonka pakonopeus on suurempi kun valon
nopeus tyhjiössä.
Mikäli fotonilla olisi massa, jouduttaisiin
kuitenkin nopeasti suuriin ongelmiin lähtien
siitä, että suhteellisuusteorian mukaan
massallinen kappale ei voi saavutta valon
nopeutta, vaan voi ainoastaan lähestyä sitä
äärettömän lähelle. Lisäksi massallinen valo
vaikuttaisi kyllä melko mullistavasti mm.
maailmankaikkeuden massajakaumaan.
Asiasta ei ole yksimielisyyttä, vaan valon
dualistinen luonne (toisaalta aalto, toisaalta
hiukkanen) on yksi fysiikan suuria kysymyksiä.
Itse en aivan viimeisiä tutkimustuloksia tunne
(itse asiassa minulla on aiheesta yksi kirja
lukemista odottamassa), mutta olisin
taipuvainen ajattelemaan, että fotoni todellakin
on massaton; gravitaatio sen sijaan voi
joissakin tilanteissa vaikuttaa myös
puhtaaseen säteilyyn.
Ehkä joku asiaa paremmin tunteva
palstalainen, vaikkapa karitsa tai Alex, voisi
valaista tätä lisää. - Eschaton
Kerrankin olen Pseudohipin kanssa samaa
mieltä.Tämä hänen olettamuksensa,että aika olisi
aineen ominaisuus on nyt siis järjestyksessään
vasta toinen ajan ominaisuutta määrittelevä
teoria,ja sekin ihan mielenkiintoinen.Eli siis
vanhenemmeko me ajassa,vai vanhentaako aika meitä? - g
Pseudohippi kirjoitti:
> Valollakin eli fotoneilla on maassaa.
Tämä ei ole lainkaan niin yksiselitteinen asia
kun äkkiseltään tuntuisi. Fotoni käyttäytyy
massallisen hiukkasen tavoin nimen omaan
suhteessa painovoimaan. Tämä on
suhteellisuusteorian mukaista ja helposti
havaittavissa jo tarkkailemalla oman
aurinkomme pinnan lähellä näkyviä tähtiä;
näiden tähtien valo näyttää tulevan kauempaa
auringosta kun mitä se itse asiassa tulee.
Tämä johtuu siitä, että valo taipuu
aurinkomme vetovoimakentässä.
Tähtitaivaalta tunnetaan monia omaa
aurikoamme voimakkaampia vastaavia
kohteita, niitä kutsutaan gravitaatiolinsseiksi.
Mustat aukot osoittavat toki myös gravitaation
vaikuttavan valoon (ja toimivat ennen
tapahtumahorisonttia myös voimakkaina
gravitaatiolinsseinä). Musta aukko on kappale,
jonka pakonopeus on suurempi kun valon
nopeus tyhjiössä.
Mikäli fotonilla olisi massa, jouduttaisiin
kuitenkin nopeasti suuriin ongelmiin lähtien
siitä, että suhteellisuusteorian mukaan
massallinen kappale ei voi saavutta valon
nopeutta, vaan voi ainoastaan lähestyä sitä
äärettömän lähelle. Lisäksi massallinen valo
vaikuttaisi kyllä melko mullistavasti mm.
maailmankaikkeuden massajakaumaan.
Asiasta ei ole yksimielisyyttä, vaan valon
dualistinen luonne (toisaalta aalto, toisaalta
hiukkanen) on yksi fysiikan suuria kysymyksiä.
Itse en aivan viimeisiä tutkimustuloksia tunne
(itse asiassa minulla on aiheesta yksi kirja
lukemista odottamassa), mutta olisin
taipuvainen ajattelemaan, että fotoni todellakin
on massaton; gravitaatio sen sijaan voi
joissakin tilanteissa vaikuttaa myös
puhtaaseen säteilyyn.
Ehkä joku asiaa paremmin tunteva
palstalainen, vaikkapa karitsa tai Alex, voisi
valaista tätä lisää.sun juttuja on mahtava lukea! tunnut olevan
elementissäsi kun pääset "väittelemään" ja
todistamaan toisen väitteet vääräksi!
tietopankkikin sinulla on kohdallaan! =)
toivottavasti mekin törmätään väittelyn merkeissä
ja saan laittaa sinulle jauhot suuhun! =) jatka
samaan malliin!
- faara
Jos valon nopeudella(tai nopeammalla nopeudella)
matkataan, niin silloinhan jos katsotaan
ajallisen maailman kantilta tätä valon nopeudessa
menevää aikaa, niin kaikki siellä tapahtuu
järjettömän nopeasti! Elektronitkin pitäisi
pyöriä atomin ympäri äärettömän nopeata vauhtia.
Jos kaikki on äärettömän nopeaa(suhteessa
normaaliin ajankuluun), niin mikään ei ole
silloin hidasta vaan kaikki on yhtä nopeaa?
Kuinka ihminen voi silloin vertailla eri aika
jaksojen pituutta jos kaikki aika on yhtä lyhyttä
(tai pitkiä! No hemmetti nyt menin sekaisin)? - Morigam
Minulla on ollut jo kauan sellainen käsitys, että
aika hidastuu etäisyyden funktiona maahan. Maan
pinnalla ajan nopeus on vakio, mutta avaruudessa
aika kulkee paljon hitaammin kuin maassa.
Tuhat vuotta maan päällä on kuin yksi päivä
kaukana avaruudessa. Kuka muuten esitti tällaista
ajatusta?- Ernest Piha
"Kuka muuten esitti tällaista
ajatusta?"
En tiedä, mutta ainoa vaihtoehto on, että ajatus
on kretonistin esittämä.
- g
supernova kyllä räjähti jo kauan sitten mutta
tieto sulle tuli vasta nyt! sillä ihminen
käsittää aikaa aistien avulla.. esim.näkö ja
kuulu! ja niiden saapuminen sun tietoisuuteen
kestää! =) - Anonyymi
Käsite "yhtä aikaa": mistä tiedämme, että esim. jotain tapahtuu täsmälleen "yhtä aikaa"? Jos tieto ei liiku äärettömällä nopeudella, ei voida tietää, että jotain tapahtuu "yhtä aikaa" tai sitten ei tapahdu. Kaikki on sidottu käytettävään koordinaatistoon. Maan päällä koordinaatisto on erilainen kuin nopeasti liikkuvassa avaruuden kappaleessa. Käsittääkseni. En ole miettinyt nyt tätä tarkemmin... palaan asiaan.
t. tavallinen tohelo
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1384078- 892009
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151911Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi571527Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541452Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1331405VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu991322- 741226
- 971104
- 691063