Ajan nopeus?

Kyynel Kyyhky

ARVOITUS FYYSIKOILLE / MATEMAATIKOILLE:

Jos 30 kilometrin matkaan lähdetään klo 12.00 ja
perille saavutaan täsmälleen samaan aikaan
(12.00), samana päivänä, niin mikä on tällöin
taitetun matkan nopeus.

Jos aika kulkee valon nopeudella, niin eikö
tällöin jo itse ajan siirtymiseen paikasta
toiseen kulu aikaa itsessään? Jos sen sijaan aika
on kaikkialla sama, niin eikö sen todella myös
pitäisi tarkoittaa sitä. Jos supernova -räjähdys
tapahtuu kolmen valovuoden päässä täältä, niin
eikö se tapahdu juuri sillä hetkellä kuin se
tapahtuu, vaiko onko meidän vain odotettava ajan
kulkua (kyseisen tapahtuman ajankohdan)saapumista
omaan aikaamme?

Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta
matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä. Onko
edes teoriassa mahdollista määrittää ajan
nopeutta / sen kaavaa, jossa itse asiassa
muuttujia ovat matka ja nopeus? Itse lähtöaika ja
saapumisaika pysyvät vakioina, esimerkiksi
yhtälön kummallakin puolella on ajoiksi merkitty
nolla. (KLO.12.00> *0km-30km* = >KLO.12.00)

36

911

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kauhistus

      ...on aivan järkevä, mutta ihmettelen että miten
      se liittyy jumalaan/uskontoon. Jos jumalakin
      kulkee valon nopeudella, kyllä olis tuhoisaa
      jälkeä jos jumala törmää meihin! Kauhistuttavan
      nopea jumala!

    • kenny

      siiiis matkaajan aika pysyy samana, ulkopuolella
      aika on kulunut matkasta riippuvan ajan. Siis jos
      klo 12 lähtee matkaaja nopudella C pisteestä y
      pisteeseen x, ja matkaa on 1080miljkm, ja
      kellonaika on sama piseessä y ja x ja aika kuluu
      yhtä nopeasti kummassakin pisteessä, niin
      matkaajan kello on lähtiessä 12 ja saapuessa 12,
      vaikka pisteen x aika onkin 13.00.

      Mutta miten tämmöset järkeilyt liittyy uskontoon?

      • Eschaton

        No tämä liittyy sillä tavalla uskontoon,että
        valonopeuteen perustuvat mikrofonimiesten
        päätelmät eivät välttämättä pidäkään paikkaansa!
        Vaikka on paljon muitakin tapoja,joilla
        valonnopeuteen perustuva arvionti voidaan
        kyseenalaistaa.


      • KIO
        Eschaton kirjoitti:

        No tämä liittyy sillä tavalla uskontoon,että
        valonopeuteen perustuvat mikrofonimiesten
        päätelmät eivät välttämättä pidäkään paikkaansa!
        Vaikka on paljon muitakin tapoja,joilla
        valonnopeuteen perustuva arvionti voidaan
        kyseenalaistaa.

        taas molemmat jalat tukevasti irti maasta. :=(


      • Kenny
        Eschaton kirjoitti:

        No tämä liittyy sillä tavalla uskontoon,että
        valonopeuteen perustuvat mikrofonimiesten
        päätelmät eivät välttämättä pidäkään paikkaansa!
        Vaikka on paljon muitakin tapoja,joilla
        valonnopeuteen perustuva arvionti voidaan
        kyseenalaistaa.

        Ja sun järjenjuoksun mukaan vesi virtaa
        ylämäkeen. Ainaki jos raamatus niin lukis, kun
        kerrean jotku on raamataun orjia.
        Mikrofonimiesten? Ketä ne on? Tarkoitatko niitä,
        jotka eivät selitä kaikkea uskonnoilla?

        Kyseenalaistaa? mitä tarkoitat? Muut havainnot,
        valon hidastaminen yms. lähinnä tarkentavat ja
        täydentävät teoriaa.


    • L:n ylioppilas

      Aika on oma määreensä.

      • Eschaton

        No mikä on ajan määre?


      • sama
        Eschaton kirjoitti:

        No mikä on ajan määre?

        Sen perusyksikkö, sekunti, koostuu tietyn atomin
        fyysisistä liikkeistä, joita ei normaalikon
        tarvitse tietää.


      • kenny
        Eschaton kirjoitti:

        No mikä on ajan määre?

        Aika on suhteellista, se riippuu massasta ja
        liikenopeudesta havaitsijaan nähden.


      • kenny
        Eschaton kirjoitti:

        No mikä on ajan määre?

        Vuonna 1967 kansainv. paino- ja mittakonferenssi
        teki päätöksen, jonka mukaan sekunti on
        9 192 631 770 cesiumin 133-isotoopin atomin
        tietyssä energiatilan muutoksessa syntyvän
        säteilyn värähtelynjaksoa.


    • Eschaton

      No tämä keskustelun avaajan esitys ajan
      olemuksesta on kuitenkin ensimmäinen esitys
      aiheesta.Tämä ajatteluhan lähtee liikkeelle siitä
      tieteellisetä teoriasta,jonka mukaisesti kappale
      kuluttaa sitä vähemmän aikaa,mitä lähemmäksi
      valonnopeutta se pääsee ja saavutettuaan
      valonnopeuden se ei enää kuluttaisi lainkaan
      aikaa.

      Toisin sanoen jos Boris lähtisi pisteestä A
      valonnopeudella pisteeseen B,jonne olisi
      valonnopeudella mitaten esim.kolmen vuorokauden
      matka,niin pisteissä A ja B olisi kulunut kolme
      vuorokautta aikaa valon kulkiessa niiden
      väliä,mutta Boris ei olisi vanhentunut
      sekuntiakaan,eli hänellä aikaa ei olisi kulunut
      lainkaan!Näin ajateltuna tämä tietenkin olisi
      ajan määre ja sellaisena ihan
      mielenkiintoinen,mutta tietenkään mitään koetta
      väitteen vahvistamiseksi ei voitaisi
      järjestää.Vaikka onhan USA:n lennosto suorittanut
      kokeita,jotka näyttäisivät tukevan tuota
      väitettä,mutta F 18 saavuttama nopeus on
      kuitenkin niin olematon kun verrokkina on
      valonnopeus,jottei noiden kokeilujen varaan voi
      mitään laskea.


      Nämä ovat varmastikin kysymyksiä,joihin emme ehkä
      koskaan kykene vastaamaan.

      • Kaizu<><

        Miten ihmisen elimistö tietää, mitä vauhtia se
        liikkuu, jos varsinkin on cabiini, missä istuksia?

        Elimistö siis rappeutuu tasan kolme vuotta ja
        tylsistymisvaikutuksineen vielä enemmän, siellä
        raketissa siis.


      • Ernest Piha

        "Nämä ovat varmastikin kysymyksiä,joihin emme
        ehkä koskaan kykene vastaamaan."

        Jos tarkoitat "meillä" kreatonisteja olen
        kanssasi samaa mieltä, jos jätät lauseestasi
        ehkä -sanan pois.


      • kenny
        Ernest Piha kirjoitti:

        "Nämä ovat varmastikin kysymyksiä,joihin emme
        ehkä koskaan kykene vastaamaan."

        Jos tarkoitat "meillä" kreatonisteja olen
        kanssasi samaa mieltä, jos jätät lauseestasi
        ehkä -sanan pois.

        Ja taas tuo sana. Mikään ei ole 100% varmaa!
        Muista se! Muutama ratkaiseva ja käänteentekevä
        keksintö, niin nopeus C voi olla arkipäivää, vai
        eikö uskovaiset ymmärrä sitä, että kaikkea ei ole
        löydetty/keksitty? Samaa virttä on veisattu 200
        vuotta, mm vuonna 78 gatessin billi sanoi, että
        maailmassa on tarvetta kuudelle tietokoneelle,
        että onko niitä virheellisiä arvioita tehty?
        Ehkä- sana kertoo ennemmin siitä, että ihminen ei
        ole niin tyhmä, että väittää jotain asiaa
        mahdottomaksi, siis täysin mahdottomaksi. Vai
        onko sinulla vaikeuksia suomen kielen sanoissa?


      • Alex
        kenny kirjoitti:

        Ja taas tuo sana. Mikään ei ole 100% varmaa!
        Muista se! Muutama ratkaiseva ja käänteentekevä
        keksintö, niin nopeus C voi olla arkipäivää, vai
        eikö uskovaiset ymmärrä sitä, että kaikkea ei ole
        löydetty/keksitty? Samaa virttä on veisattu 200
        vuotta, mm vuonna 78 gatessin billi sanoi, että
        maailmassa on tarvetta kuudelle tietokoneelle,
        että onko niitä virheellisiä arvioita tehty?
        Ehkä- sana kertoo ennemmin siitä, että ihminen ei
        ole niin tyhmä, että väittää jotain asiaa
        mahdottomaksi, siis täysin mahdottomaksi. Vai
        onko sinulla vaikeuksia suomen kielen sanoissa?

        tuo tietokoneiden määrä arvioitiin ennen kuin billy-poika oli edes pilke isänsä silmäkulmassa.

        Periaatteessa olet kyllä oikeassa. Meillä on sanonta:

        Jos kokenut insinööri sanoo että jokin asia voidaan tehdä niin se hyvin todennäköisesti voidaan tehdä. Jos hän sanoo että se on mahdoton niin se hyvin todennäköisesti voidaan tehdä.


      • Ernest Piha
        kenny kirjoitti:

        Ja taas tuo sana. Mikään ei ole 100% varmaa!
        Muista se! Muutama ratkaiseva ja käänteentekevä
        keksintö, niin nopeus C voi olla arkipäivää, vai
        eikö uskovaiset ymmärrä sitä, että kaikkea ei ole
        löydetty/keksitty? Samaa virttä on veisattu 200
        vuotta, mm vuonna 78 gatessin billi sanoi, että
        maailmassa on tarvetta kuudelle tietokoneelle,
        että onko niitä virheellisiä arvioita tehty?
        Ehkä- sana kertoo ennemmin siitä, että ihminen ei
        ole niin tyhmä, että väittää jotain asiaa
        mahdottomaksi, siis täysin mahdottomaksi. Vai
        onko sinulla vaikeuksia suomen kielen sanoissa?

        "Ja taas tuo sana."

        Mikä sana?

        "Mikään ei ole 100% varmaa!"

        Höpöhöpö.

        "Muista se!"

        No jos sinulle tulee siitä hyvä mieli, niin
        yritän muistaa, ettei mielestäsi mikään ole
        hundred % varmaa.

        "Muutama ratkaiseva ja käänteentekevä
        keksintö, niin nopeus C voi olla arkipäivää,"

        Valonnopeus on ja pysyy. Muiden nopeuksista en
        mene sanomaan mitään.

        "eikö uskovaiset ymmärrä sitä, että kaikkea ei
        ole"

        En tiedä. Ehkä sinun kannattaisi kysyä asiaa
        uskovaisilta.

        "mm vuonna 78 gatessin billi sanoi, että
        maailmassa on tarvetta kuudelle tietokoneelle,
        että onko niitä virheellisiä arvioita tehty?"

        On niitä tehty.

        "Ehkä- sana kertoo ennemmin siitä, että ihminen
        ei ole niin tyhmä, että väittää jotain asiaa
        mahdottomaksi, siis täysin mahdottomaksi."

        Minun väitteeni oli etteivät kreatonistit tule
        koskaan mitään keksimään tai edes tutkimaan.
        Kreatonisteille kaikki muut teoriat, paitsi
        raamatun mukainen luomisteoria on puppua.
        Kreatonistit eivät tunne ehkä -sanaa.

        "Vai onko sinulla vaikeuksia suomen kielen
        sanoissa?"

        Yleensä ottaen ei. Sinun viestisi tosin tuotti
        aika lailla vaikeuksia.


        löydetty/keksitty?


      • kenny
        Alex kirjoitti:

        tuo tietokoneiden määrä arvioitiin ennen kuin billy-poika oli edes pilke isänsä silmäkulmassa.

        Periaatteessa olet kyllä oikeassa. Meillä on sanonta:

        Jos kokenut insinööri sanoo että jokin asia voidaan tehdä niin se hyvin todennäköisesti voidaan tehdä. Jos hän sanoo että se on mahdoton niin se hyvin todennäköisesti voidaan tehdä.

        Se oli -70 loppua, ku gates sano sen kuuluisan
        arvionsa... etsi TIETOA ennenkuin sanot...


      • Alex
        kenny kirjoitti:

        Se oli -70 loppua, ku gates sano sen kuuluisan
        arvionsa... etsi TIETOA ennenkuin sanot...

        Montako tietokonetta maapallolla oli vuonna -78 ?

        Minullakin oli jo yksi. Ei Billy mikään idiootti ole. Suomeenkin ensimmäinen tietokone tuli 50-luvulla (1956 ?), oli nimeltään ESKO.

        Mistä lähteestä ovat tietosi Gatesin sanomisista?


      • Pseudohippi
        Alex kirjoitti:

        Montako tietokonetta maapallolla oli vuonna -78 ?

        Minullakin oli jo yksi. Ei Billy mikään idiootti ole. Suomeenkin ensimmäinen tietokone tuli 50-luvulla (1956 ?), oli nimeltään ESKO.

        Mistä lähteestä ovat tietosi Gatesin sanomisista?

        ...kyse lienee ollut IBM:n johtajasta Thomas J. Watsonista, joka 40-luvun lopulla sanoi maailmassa olevan markkinoita n. viidelle tietokoneelle. Tuohon aikaan tietokoneet olivat omakotitalon kokoisia ja niitä oli maailmassa ehkä kaksi-kolme.

        Maailman ensimmäinen varsinainen tietokone oli amerikkalainen ENIAC, joka valmistui 1946.

        Bill Gates ei ole koskaan ollut mikään erikoinen tietotekniikkaguru. Oikeastaan hänen ainoa alkuperäisoivalluksensa (joka toki on tehnyt hänestä maailman rikkaimman miehen) oli se, että softa on tietotekniikassa rautaa tärkeämpää (ja arvokkaampaa).


      • kenny
        Alex kirjoitti:

        Montako tietokonetta maapallolla oli vuonna -78 ?

        Minullakin oli jo yksi. Ei Billy mikään idiootti ole. Suomeenkin ensimmäinen tietokone tuli 50-luvulla (1956 ?), oli nimeltään ESKO.

        Mistä lähteestä ovat tietosi Gatesin sanomisista?

        Tieteen kuvalehdes, siä on joka numeros jotain
        pieleenmenneitä arvioita, ja muita nykyään
        koomiselta kuulostavia kommentteja.


      • kenny
        Pseudohippi kirjoitti:

        ...kyse lienee ollut IBM:n johtajasta Thomas J. Watsonista, joka 40-luvun lopulla sanoi maailmassa olevan markkinoita n. viidelle tietokoneelle. Tuohon aikaan tietokoneet olivat omakotitalon kokoisia ja niitä oli maailmassa ehkä kaksi-kolme.

        Maailman ensimmäinen varsinainen tietokone oli amerikkalainen ENIAC, joka valmistui 1946.

        Bill Gates ei ole koskaan ollut mikään erikoinen tietotekniikkaguru. Oikeastaan hänen ainoa alkuperäisoivalluksensa (joka toki on tehnyt hänestä maailman rikkaimman miehen) oli se, että softa on tietotekniikassa rautaa tärkeämpää (ja arvokkaampaa).

        gates ei ole kuin ahne, linux on hieman eri
        asenteella tehty käyttis...

        odotamma innolla firman pilkkomista....

        Tee hyvä työ, ja kopioi windows, älä maksa
        lisenssiä. Vai kuinka moni on maksanut?


      • Alex
        kenny kirjoitti:

        Tieteen kuvalehdes, siä on joka numeros jotain
        pieleenmenneitä arvioita, ja muita nykyään
        koomiselta kuulostavia kommentteja.

        Ota asioista paremmin selvää. Jos tuollainen on ollut tieteen kuvalehdessä niin lehden arvostus putoaa edelleen. Tiede-lehti on huomattavasti parempi ja asiallisempi.

        Mainitsemanasi vuonna tietokoneita tehtiin jo sarjatyönä (pdp-12 ja variaatiot), joten juttu oli täysin paikkaansa pitämätön.


    • Pseudohippi

      ...vaikka en fyysikko tai matemaatikko olekaan :-)

      > niin mikä on tällöin taitetun matkan nopeus.

      Nopeus on matka/aika. Nyt on kuitenkin niin, että aika on aineen ominaisuus, kuten massa tai väri. Valolta, joka ei ole ainetta vaan sähkömagneettista säteilyä, tämä ominaisuus puuttuu, siksi sen "kello on aina 12", riippumatta siitä, mitä meidän kellomme näyttää.

      > Jos aika kulkee valon nopeudella, niin eikö tällöin jo itse ajan siirtymiseen paikasta toiseen kulu aikaa itsessään?

      Kyllä. Mutta kuluva aika on meidän aikaamme, ei valon aikaa.

      > Jos sen sijaan aika on kaikkialla sama, niin eikö sen todella myös pitäisi tarkoittaa sitä.

      Näin nimen omaan ei ole. Itse asiassa asia on aivan päin vastoin. Aika on kaikille eri. Absoluuttista aikaa ei ole olemassakaan, on vain aikaa suhteessa toisiin aikoihin ja kappaleiden nopeuksiin. Arkielämässä tätä eroa on mahdoton havaita, mutta esim. avaruusrakettien mukana kulkevat tarkat atomikellot alkavat piankin näyttää eri aikaa (hidastuvat) kun synkronoidut, maassa olevat vastaavat.

      > Jos supernova -räjähdys tapahtuu kolmen valovuoden päässä täältä, niin eikö se tapahdu juuri sillä hetkellä kuin se tapahtuu,

      Kyllä. Meidän aikaamme. Havaitsemme sen omassa ajassamme kolmen vuoden päästä.

      > Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä.

      Näin ei tapahdu. Tämä on kokeellisesti todettu tuhansia kertoja. Aika on kappaleen omainaisuus, tämän ominaisuuden muutokset ilmenevät kappaleen nopeuden muutoksien yhteydessä.

      Asiaa voi olla vaikea ymmärtää ja varsinkin hyväksyä. Mutta älä huoli, Einsteinkin kertoi pelänneensä tulevansa hulluksi, kun hän kehitteli suhteellisuusteoriaa, niin arkijärjen vastaiselta se oli aluksi tuntunut.

      • Sivusta seurannut

        > Niin mikä on tällöin taitetun matkan nopeus? -
        Nopeus on matka/aika. Nyt on kuitenkin niin, että
        aika on aineen ominaisuus, kuten massa tai väri.
        Valolta, joka ei ole ainetta vaan
        sähkömagneettista säteilyä, tämä ominaisuus
        puuttuu, siksi sen "kello on aina 12",
        riippumatta siitä, mitä meidän kellomme näyttää.

        Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen
        ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle
        aineelle mitä maailmankaikkeudessa on. Ne ovat
        keskenään vuorovaikutuksessa ja jos liike näiden
        välillä lakkaisi kokonaan (atomitasollakin) niin
        aika pysähtyisi. Valolla puolestaan on aika,
        kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan
        nopeus.

        > Jos supernova -räjähdys tapahtuu kolmen
        valovuoden päässä täältä, niin eikö se tapahdu
        juuri sillä hetkellä kuin se tapahtuu. - Kyllä.
        Meidän aikaamme. Havaitsemme sen omassa ajassamme
        kolmen vuoden päästä.

        Aivan, painotan eri toteen tuota "havaitsemme"
        sanaa. Siis me havaitsemme sen vasta kolmen
        vuoden päästä, koska kaikki nykyaikaisilla
        laitteilla saavutettava tieto kulkee vain
        valonnopeudella. Siitä huolimatta tapahtuma
        tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin
        mikä on absoluuttinen totuus. Siis aika ei voi
        kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina
        myöhässä.

        > Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta
        matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä. -
        Näin ei tapahdu. Tämä on kokeellisesti todettu
        tuhansia kertoja. Aika on kappaleen ominaisuus,
        tämän ominaisuuden muutokset ilmenevät kappaleen
        nopeuden muutoksien yhteydessä

        Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus. Aika on
        suhteessa muihin kappaleisiin, mutta ei ole silti
        itsessään minkään tietyn kappaleen ominaisuus.
        Aika on maailmankaikkeudessa kaiken aineen
        yhteinen elementti, jossa kappaleet kulkevat
        toistensa lomitse tietyissä suhteissa joista aika
        muodostuu. Aika on liikkeen ominaisuus.


      • Sivusta seurannut

        > Niin mikä on tällöin taitetun matkan nopeus? -
        Nopeus on matka/aika. Nyt on kuitenkin niin, että
        aika on aineen ominaisuus, kuten massa tai väri.
        Valolta, joka ei ole ainetta vaan
        sähkömagneettista säteilyä, tämä ominaisuus
        puuttuu, siksi sen "kello on aina 12",
        riippumatta siitä, mitä meidän kellomme näyttää.

        Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen
        ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle
        aineelle mitä maailmankaikkeudessa on. Ne ovat
        keskenään vuorovaikutuksessa ja jos liike näiden
        välillä lakkaisi kokonaan (atomitasollakin) niin
        aika pysähtyisi. Valolla puolestaan on aika,
        kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan
        nopeus.

        > Jos supernova -räjähdys tapahtuu kolmen
        valovuoden päässä täältä, niin eikö se tapahdu
        juuri sillä hetkellä kuin se tapahtuu. - Kyllä.
        Meidän aikaamme. Havaitsemme sen omassa ajassamme
        kolmen vuoden päästä.

        Aivan, painotan eri toteen tuota "havaitsemme"
        sanaa. Siis me havaitsemme sen vasta kolmen
        vuoden päästä, koska kaikki nykyaikaisilla
        laitteilla saavutettava tieto kulkee vain
        valonnopeudella. Siitä huolimatta tapahtuma
        tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin
        mikä on absoluuttinen totuus. Siis aika ei voi
        kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina
        myöhässä.

        > Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta
        matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä. -
        Näin ei tapahdu. Tämä on kokeellisesti todettu
        tuhansia kertoja. Aika on kappaleen ominaisuus,
        tämän ominaisuuden muutokset ilmenevät kappaleen
        nopeuden muutoksien yhteydessä

        Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus. Aika on
        suhteessa muihin kappaleisiin, mutta ei ole silti
        itsessään minkään tietyn kappaleen ominaisuus.
        Aika on maailmankaikkeudessa kaiken aineen
        yhteinen elementti, jossa kappaleet kulkevat
        toistensa lomitse tietyissä suhteissa joista aika
        muodostuu. Aika on liikkeen ominaisuus.


      • Sivusta seurannut

        > Niin mikä on tällöin taitetun matkan nopeus? -
        Nopeus on matka/aika. Nyt on kuitenkin niin, että
        aika on aineen ominaisuus, kuten massa tai väri.
        Valolta, joka ei ole ainetta vaan
        sähkömagneettista säteilyä, tämä ominaisuus
        puuttuu, siksi sen "kello on aina 12",
        riippumatta siitä, mitä meidän kellomme näyttää.

        Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen
        ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle
        aineelle mitä maailmankaikkeudessa on. Ne ovat
        keskenään vuorovaikutuksessa ja jos liike näiden
        välillä lakkaisi kokonaan (atomitasollakin) niin
        aika pysähtyisi. Valolla puolestaan on aika,
        kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan
        nopeus.

        > Jos supernova -räjähdys tapahtuu kolmen
        valovuoden päässä täältä, niin eikö se tapahdu
        juuri sillä hetkellä kuin se tapahtuu. - Kyllä.
        Meidän aikaamme. Havaitsemme sen omassa ajassamme
        kolmen vuoden päästä.

        Aivan, painotan eri toteen tuota "havaitsemme"
        sanaa. Siis me havaitsemme sen vasta kolmen
        vuoden päästä, koska kaikki nykyaikaisilla
        laitteilla saavutettava tieto kulkee vain
        valonnopeudella. Siitä huolimatta tapahtuma
        tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin
        mikä on absoluuttinen totuus. Siis aika ei voi
        kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina
        myöhässä.

        > Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta
        matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä. -
        Näin ei tapahdu. Tämä on kokeellisesti todettu
        tuhansia kertoja. Aika on kappaleen ominaisuus,
        tämän ominaisuuden muutokset ilmenevät kappaleen
        nopeuden muutoksien yhteydessä

        Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus. Aika on
        suhteessa muihin kappaleisiin, mutta ei ole silti
        itsessään minkään tietyn kappaleen ominaisuus.
        Aika on maailmankaikkeudessa kaiken aineen
        yhteinen elementti, jossa kappaleet kulkevat
        toistensa lomitse tietyissä suhteissa joista aika
        muodostuu. Aika on liikkeen ominaisuus.


      • Pseudohippi
        Sivusta seurannut kirjoitti:

        > Niin mikä on tällöin taitetun matkan nopeus? -
        Nopeus on matka/aika. Nyt on kuitenkin niin, että
        aika on aineen ominaisuus, kuten massa tai väri.
        Valolta, joka ei ole ainetta vaan
        sähkömagneettista säteilyä, tämä ominaisuus
        puuttuu, siksi sen "kello on aina 12",
        riippumatta siitä, mitä meidän kellomme näyttää.

        Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen
        ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle
        aineelle mitä maailmankaikkeudessa on. Ne ovat
        keskenään vuorovaikutuksessa ja jos liike näiden
        välillä lakkaisi kokonaan (atomitasollakin) niin
        aika pysähtyisi. Valolla puolestaan on aika,
        kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan
        nopeus.

        > Jos supernova -räjähdys tapahtuu kolmen
        valovuoden päässä täältä, niin eikö se tapahdu
        juuri sillä hetkellä kuin se tapahtuu. - Kyllä.
        Meidän aikaamme. Havaitsemme sen omassa ajassamme
        kolmen vuoden päästä.

        Aivan, painotan eri toteen tuota "havaitsemme"
        sanaa. Siis me havaitsemme sen vasta kolmen
        vuoden päästä, koska kaikki nykyaikaisilla
        laitteilla saavutettava tieto kulkee vain
        valonnopeudella. Siitä huolimatta tapahtuma
        tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin
        mikä on absoluuttinen totuus. Siis aika ei voi
        kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina
        myöhässä.

        > Toisin sanoin, ajan on pysyttävä vakiona, mutta
        matkan kasvaessa nopeuden on lisäännyttävä. -
        Näin ei tapahdu. Tämä on kokeellisesti todettu
        tuhansia kertoja. Aika on kappaleen ominaisuus,
        tämän ominaisuuden muutokset ilmenevät kappaleen
        nopeuden muutoksien yhteydessä

        Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus. Aika on
        suhteessa muihin kappaleisiin, mutta ei ole silti
        itsessään minkään tietyn kappaleen ominaisuus.
        Aika on maailmankaikkeudessa kaiken aineen
        yhteinen elementti, jossa kappaleet kulkevat
        toistensa lomitse tietyissä suhteissa joista aika
        muodostuu. Aika on liikkeen ominaisuus.

        Terve vaan, vanha tuttu.

        > Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle aineelle mitä maailmankaikkeudessa on.

        Noh, aika on kaiken aineen ominaisuus, kuten massakin. Voidaan sanoa, että kaikilla kappaleilla on massa. Silti on eri massaisia kappaleita, aivan samalla tavalla eri kappaleilla on eri aika. Kappaleen massa riippuu sen atomien määrästä ja fysikaalisesta rakenteesta, sen aika puolestaan kappaleen atomien nopeudesta.

        > Valolla puolestaan on aika, kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan nopeus.

        Ajalla ei ole nopeutta. Nopeus on kappaleen ominaisuus kuten aikakin. Aika ei ole substantiivi vaan edverbi. Jos jokin on iloinen tai sininen tai metrin syvä, ei silläkään ole mitään nopeutta.

        Koska valo ei ole kappale, sillä ei ole aikaa. Tästä on kyllä fysiikassa jonkin verran erimielisyyttä (onko fotonilla massa vai ei), mutta suhteellisuusteorian mukaan fotoni on massaton hiukkanen (joka käyttäytyy joissain tapauksissa massallisen hiukksen tavoin), sillä ei voi olla aikaa koska sillä ei ole massaakaan.

        Ääni puolestaan on väliaineen värähtelyä, toisin kun hiukkassäteilyä oleva valo. Avaruudessa ei ääntä kuulu, mikä kaikille Tähtien sota -leffojen katsojille pahoitellen tiettäväksi tehtäköön :-)

        > Siitä huolimatta tapahtuma tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin mikä on absoluuttinen totuus.

        Ei aivan näin. Kyseessä on suhteellinen totuus, sillä tarkaan ottaen absoluuttista aikaa ei ole, ei edes meidän absoluuttista aikaamme. Koska sinun kehosi nopeus aika-avaruudessa on hivenen eri kun minun kehoni, meilläkin on hivenen eri aika. Ero on niin pieni, että sen mittaaminen voi olla vaikeaa, mutta se on kuitenkin helposti laskettavissa suhteellisuusteorian avulla.

        > Siis aika ei voi kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina myöhässä.

        Ei aika mihinkään kulje. Aijan kulkeminen - vaikka onkin arkikäytössä yleinen sanonta - on oikestann yhtä absurdi ajatus kun jos sanoisimme, että vaikkapa limupullon syvyys "kulkisi" johonkin (heh, sanotaanhan toisaalta vaikkapa tunnelien kulkevan jonnekin, vaikka eivät ne mihinkään kulje). Aika on vain materian neljäs ulottuvuus, kuten syvyys on kolmas.

        Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus.

        Tavallaan. Kuitenkin, myös massattomilla olioilla voi olla nopeus, mutta aikaa ei ole siellä, missä ei ole massaa. Aika on aina sidoksissa nimenomaan massaan. Käytän vielä värivertausta: Kappaleen väri - vaikka kaikilla kappaleilla onkin väri - on riippuvainen sen kohtaavan säteilyn luonteesta. Samoin kappaleen aika - vaikka kaikilla kappaleilla on aika - on riippuvainen sen nopeudesta suhteessa valon nopeuteen (tyhjiössä). Siellä, missä ei ole kappaletta, ei ole väriäkään; sama pätee myös aikaan.

        Aika :-) hauskaa kirjoittelua.


      • kalk
        Pseudohippi kirjoitti:

        Terve vaan, vanha tuttu.

        > Toisin sanoin, aika ei ole minkään tietyn aineen ominaisuus, vaan yhteinen ominaisuus kaikelle aineelle mitä maailmankaikkeudessa on.

        Noh, aika on kaiken aineen ominaisuus, kuten massakin. Voidaan sanoa, että kaikilla kappaleilla on massa. Silti on eri massaisia kappaleita, aivan samalla tavalla eri kappaleilla on eri aika. Kappaleen massa riippuu sen atomien määrästä ja fysikaalisesta rakenteesta, sen aika puolestaan kappaleen atomien nopeudesta.

        > Valolla puolestaan on aika, kuten äänelläkin. Valonnopeus ei voi olla ajan nopeus.

        Ajalla ei ole nopeutta. Nopeus on kappaleen ominaisuus kuten aikakin. Aika ei ole substantiivi vaan edverbi. Jos jokin on iloinen tai sininen tai metrin syvä, ei silläkään ole mitään nopeutta.

        Koska valo ei ole kappale, sillä ei ole aikaa. Tästä on kyllä fysiikassa jonkin verran erimielisyyttä (onko fotonilla massa vai ei), mutta suhteellisuusteorian mukaan fotoni on massaton hiukkanen (joka käyttäytyy joissain tapauksissa massallisen hiukksen tavoin), sillä ei voi olla aikaa koska sillä ei ole massaakaan.

        Ääni puolestaan on väliaineen värähtelyä, toisin kun hiukkassäteilyä oleva valo. Avaruudessa ei ääntä kuulu, mikä kaikille Tähtien sota -leffojen katsojille pahoitellen tiettäväksi tehtäköön :-)

        > Siitä huolimatta tapahtuma tapahtuu ajanlaskussamme kolme vuotta aikaisemmin mikä on absoluuttinen totuus.

        Ei aivan näin. Kyseessä on suhteellinen totuus, sillä tarkaan ottaen absoluuttista aikaa ei ole, ei edes meidän absoluuttista aikaamme. Koska sinun kehosi nopeus aika-avaruudessa on hivenen eri kun minun kehoni, meilläkin on hivenen eri aika. Ero on niin pieni, että sen mittaaminen voi olla vaikeaa, mutta se on kuitenkin helposti laskettavissa suhteellisuusteorian avulla.

        > Siis aika ei voi kulkea valonnopeudella sillä valo olisi aina myöhässä.

        Ei aika mihinkään kulje. Aijan kulkeminen - vaikka onkin arkikäytössä yleinen sanonta - on oikestann yhtä absurdi ajatus kun jos sanoisimme, että vaikkapa limupullon syvyys "kulkisi" johonkin (heh, sanotaanhan toisaalta vaikkapa tunnelien kulkevan jonnekin, vaikka eivät ne mihinkään kulje). Aika on vain materian neljäs ulottuvuus, kuten syvyys on kolmas.

        Aika on nopeuden tulos, eli ominaisuus.

        Tavallaan. Kuitenkin, myös massattomilla olioilla voi olla nopeus, mutta aikaa ei ole siellä, missä ei ole massaa. Aika on aina sidoksissa nimenomaan massaan. Käytän vielä värivertausta: Kappaleen väri - vaikka kaikilla kappaleilla onkin väri - on riippuvainen sen kohtaavan säteilyn luonteesta. Samoin kappaleen aika - vaikka kaikilla kappaleilla on aika - on riippuvainen sen nopeudesta suhteessa valon nopeuteen (tyhjiössä). Siellä, missä ei ole kappaletta, ei ole väriäkään; sama pätee myös aikaan.

        Aika :-) hauskaa kirjoittelua.

        Valollakin eli fotoneilla on maassaa. Tämän
        todistavat mustat aukot, joidenka painovoima on
        niin suuri että ne vetävät kaiken valonkin(joka
        on hemmetin kevyttä) puoleensa. Tästä johtuvat
        että mustat aukot ovat mustia: Valoa ei pääse
        heijastumaan niistä, vaan ne "imevät" kaiken
        valon itseensä.


      • Pseudohippi
        kalk kirjoitti:

        Valollakin eli fotoneilla on maassaa. Tämän
        todistavat mustat aukot, joidenka painovoima on
        niin suuri että ne vetävät kaiken valonkin(joka
        on hemmetin kevyttä) puoleensa. Tästä johtuvat
        että mustat aukot ovat mustia: Valoa ei pääse
        heijastumaan niistä, vaan ne "imevät" kaiken
        valon itseensä.

        > Valollakin eli fotoneilla on maassaa.

        Tämä ei ole lainkaan niin yksiselitteinen asia
        kun äkkiseltään tuntuisi. Fotoni käyttäytyy
        massallisen hiukkasen tavoin nimen omaan
        suhteessa painovoimaan. Tämä on
        suhteellisuusteorian mukaista ja helposti
        havaittavissa jo tarkkailemalla oman
        aurinkomme pinnan lähellä näkyviä tähtiä;
        näiden tähtien valo näyttää tulevan kauempaa
        auringosta kun mitä se itse asiassa tulee.
        Tämä johtuu siitä, että valo taipuu
        aurinkomme vetovoimakentässä.

        Tähtitaivaalta tunnetaan monia omaa
        aurikoamme voimakkaampia vastaavia
        kohteita, niitä kutsutaan gravitaatiolinsseiksi.
        Mustat aukot osoittavat toki myös gravitaation
        vaikuttavan valoon (ja toimivat ennen
        tapahtumahorisonttia myös voimakkaina
        gravitaatiolinsseinä). Musta aukko on kappale,
        jonka pakonopeus on suurempi kun valon
        nopeus tyhjiössä.

        Mikäli fotonilla olisi massa, jouduttaisiin
        kuitenkin nopeasti suuriin ongelmiin lähtien
        siitä, että suhteellisuusteorian mukaan
        massallinen kappale ei voi saavutta valon
        nopeutta, vaan voi ainoastaan lähestyä sitä
        äärettömän lähelle. Lisäksi massallinen valo
        vaikuttaisi kyllä melko mullistavasti mm.
        maailmankaikkeuden massajakaumaan.

        Asiasta ei ole yksimielisyyttä, vaan valon
        dualistinen luonne (toisaalta aalto, toisaalta
        hiukkanen) on yksi fysiikan suuria kysymyksiä.
        Itse en aivan viimeisiä tutkimustuloksia tunne
        (itse asiassa minulla on aiheesta yksi kirja
        lukemista odottamassa), mutta olisin
        taipuvainen ajattelemaan, että fotoni todellakin
        on massaton; gravitaatio sen sijaan voi
        joissakin tilanteissa vaikuttaa myös
        puhtaaseen säteilyyn.

        Ehkä joku asiaa paremmin tunteva
        palstalainen, vaikkapa karitsa tai Alex, voisi
        valaista tätä lisää.


      • Eschaton

        Kerrankin olen Pseudohipin kanssa samaa
        mieltä.Tämä hänen olettamuksensa,että aika olisi
        aineen ominaisuus on nyt siis järjestyksessään
        vasta toinen ajan ominaisuutta määrittelevä
        teoria,ja sekin ihan mielenkiintoinen.Eli siis
        vanhenemmeko me ajassa,vai vanhentaako aika meitä?


      • g
        Pseudohippi kirjoitti:

        > Valollakin eli fotoneilla on maassaa.

        Tämä ei ole lainkaan niin yksiselitteinen asia
        kun äkkiseltään tuntuisi. Fotoni käyttäytyy
        massallisen hiukkasen tavoin nimen omaan
        suhteessa painovoimaan. Tämä on
        suhteellisuusteorian mukaista ja helposti
        havaittavissa jo tarkkailemalla oman
        aurinkomme pinnan lähellä näkyviä tähtiä;
        näiden tähtien valo näyttää tulevan kauempaa
        auringosta kun mitä se itse asiassa tulee.
        Tämä johtuu siitä, että valo taipuu
        aurinkomme vetovoimakentässä.

        Tähtitaivaalta tunnetaan monia omaa
        aurikoamme voimakkaampia vastaavia
        kohteita, niitä kutsutaan gravitaatiolinsseiksi.
        Mustat aukot osoittavat toki myös gravitaation
        vaikuttavan valoon (ja toimivat ennen
        tapahtumahorisonttia myös voimakkaina
        gravitaatiolinsseinä). Musta aukko on kappale,
        jonka pakonopeus on suurempi kun valon
        nopeus tyhjiössä.

        Mikäli fotonilla olisi massa, jouduttaisiin
        kuitenkin nopeasti suuriin ongelmiin lähtien
        siitä, että suhteellisuusteorian mukaan
        massallinen kappale ei voi saavutta valon
        nopeutta, vaan voi ainoastaan lähestyä sitä
        äärettömän lähelle. Lisäksi massallinen valo
        vaikuttaisi kyllä melko mullistavasti mm.
        maailmankaikkeuden massajakaumaan.

        Asiasta ei ole yksimielisyyttä, vaan valon
        dualistinen luonne (toisaalta aalto, toisaalta
        hiukkanen) on yksi fysiikan suuria kysymyksiä.
        Itse en aivan viimeisiä tutkimustuloksia tunne
        (itse asiassa minulla on aiheesta yksi kirja
        lukemista odottamassa), mutta olisin
        taipuvainen ajattelemaan, että fotoni todellakin
        on massaton; gravitaatio sen sijaan voi
        joissakin tilanteissa vaikuttaa myös
        puhtaaseen säteilyyn.

        Ehkä joku asiaa paremmin tunteva
        palstalainen, vaikkapa karitsa tai Alex, voisi
        valaista tätä lisää.

        sun juttuja on mahtava lukea! tunnut olevan
        elementissäsi kun pääset "väittelemään" ja
        todistamaan toisen väitteet vääräksi!
        tietopankkikin sinulla on kohdallaan! =)
        toivottavasti mekin törmätään väittelyn merkeissä
        ja saan laittaa sinulle jauhot suuhun! =) jatka
        samaan malliin!


    • faara

      Jos valon nopeudella(tai nopeammalla nopeudella)
      matkataan, niin silloinhan jos katsotaan
      ajallisen maailman kantilta tätä valon nopeudessa
      menevää aikaa, niin kaikki siellä tapahtuu
      järjettömän nopeasti! Elektronitkin pitäisi
      pyöriä atomin ympäri äärettömän nopeata vauhtia.
      Jos kaikki on äärettömän nopeaa(suhteessa
      normaaliin ajankuluun), niin mikään ei ole
      silloin hidasta vaan kaikki on yhtä nopeaa?
      Kuinka ihminen voi silloin vertailla eri aika
      jaksojen pituutta jos kaikki aika on yhtä lyhyttä
      (tai pitkiä! No hemmetti nyt menin sekaisin)?

    • Morigam

      Minulla on ollut jo kauan sellainen käsitys, että
      aika hidastuu etäisyyden funktiona maahan. Maan
      pinnalla ajan nopeus on vakio, mutta avaruudessa
      aika kulkee paljon hitaammin kuin maassa.

      Tuhat vuotta maan päällä on kuin yksi päivä
      kaukana avaruudessa. Kuka muuten esitti tällaista
      ajatusta?

      • Ernest Piha

        "Kuka muuten esitti tällaista
        ajatusta?"

        En tiedä, mutta ainoa vaihtoehto on, että ajatus
        on kretonistin esittämä.


    • g

      supernova kyllä räjähti jo kauan sitten mutta
      tieto sulle tuli vasta nyt! sillä ihminen
      käsittää aikaa aistien avulla.. esim.näkö ja
      kuulu! ja niiden saapuminen sun tietoisuuteen
      kestää! =)

    • Anonyymi

      Käsite "yhtä aikaa": mistä tiedämme, että esim. jotain tapahtuu täsmälleen "yhtä aikaa"? Jos tieto ei liiku äärettömällä nopeudella, ei voida tietää, että jotain tapahtuu "yhtä aikaa" tai sitten ei tapahdu. Kaikki on sidottu käytettävään koordinaatistoon. Maan päällä koordinaatisto on erilainen kuin nopeasti liikkuvassa avaruuden kappaleessa. Käsittääkseni. En ole miettinyt nyt tätä tarkemmin... palaan asiaan.
      t. tavallinen tohelo

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 183
      1975
    2. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      52
      1888
    3. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      135
      1578
    4. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      141
      1447
    5. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1324
    6. Nukkumisiin sitten

      Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny
      Ikävä
      4
      1184
    7. Muistatko komeroinnin?

      Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu
      Suhteet
      48
      1175
    8. Naisten tyypilliset...

      Naiset ei varmaan ymmärrä itse miten karmealle heidän tavara haisee. Miehet säälistä nuolevat joskus, yleensä humalassa
      Ikävä
      10
      1143
    9. Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla

      "Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"
      Suhteet
      3
      1118
    10. Syö kohtuudella niin et liho.

      Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on
      Laihdutus
      10
      1109
    Aihe