Yksikieliset suomenkieliset kunnat - Asukasluku 3 675 693. Kuntia yhteensä 287 kpl. Ruotsinkielisten osuus 0,4 %
Yksikieliset ruotsinkieliset kunnat - Asukasluku 44 518. Kuntia yhteensä 19
kpl. Suomenkielisten osuus 10,5 %
Kaksikieliset kunnat, enemmistön kieli suomi - Asukasluku 1 514 936. Kuntia yhteensä 18 kpl. Ruotsinkielisten osuus 9,2 %
Kaksikieliset kunnat, enemmistön kieli ruotsi - Asukasluku 140 129. Kuntia yhteensä 12 kpl Suomenkielisten osuus 31 %
Helsinki, Espoo, Vantaa Yhteensä 1036574 asukasta Ruotsinkielisiä 61591.
Ruotsinkielisten osuus 5,94 %
Vertailukelpoisia lukuja yksikielisissä kunnissa (Yksikieliset suomenkieliset kunnat) surut 0,4 % - (Yksikieliset ruotsinkieliset kunnat) suomenkieliset 10,5 % ja kaksikielisissä kunnissa (Kaksikieliset kunnat, enemmistön kieli suomi ) surut 9,2% - (Kaksikieliset kunnat, enemmistön kieli ruotsi) suomenkieliset 31%.
Suomalaiset kunnat ovat suomalaisia 99,6% ja ruotsalaiset kunnat ovat suomalaistumassa kovaa vauhtia 10,5 %. Suomalaisten osuus surukunnissa ylittää kaksinkertaisesti surujen osuuden koko väestön tasolla.
http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&cd=1&ved=0CBkQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.kunnat.net%2Ffi%2Ftietopankit%2Ftilastot%2Faluejaot%2Fkuntien-kielisuhteet%2FDocuments%2FKuntien%2520kielisuhteet%25202011.xls&rct=j&q=kauniaisten%20kielisuhteet&ei=RQhzToiSCsLm4QTE1cjBDQ&usg=AFQjCNEqWamnyNfb4gcTi4Db1gsYATRmTw&cad=rja
Yksikieliset ruotsinkieliset kunnat - Asukasluku 44 518. Kuntia yhteensä 19
kpl. Suomenkielisten osuus 10,5 %
Kaksikieliset kunnat, enemmistön kieli suomi - Asukasluku 1 514 936. Kuntia yhteensä 18 kpl. Ruotsinkielisten osuus 9,2 %
Kaksikieliset kunnat, enemmistön kieli ruotsi - Asukasluku 140 129. Kuntia yhteensä 12 kpl Suomenkielisten osuus 31 %
Helsinki, Espoo, Vantaa Yhteensä 1036574 asukasta Ruotsinkielisiä 61591.
Ruotsinkielisten osuus 5,94 %
Vertailukelpoisia lukuja yksikielisissä kunnissa (Yksikieliset suomenkieliset kunnat) surut 0,4 % - (Yksikieliset ruotsinkieliset kunnat) suomenkieliset 10,5 % ja kaksikielisissä kunnissa (Kaksikieliset kunnat, enemmistön kieli suomi ) surut 9,2% - (Kaksikieliset kunnat, enemmistön kieli ruotsi) suomenkieliset 31%.
Suomalaiset kunnat ovat suomalaisia 99,6% ja ruotsalaiset kunnat ovat suomalaistumassa kovaa vauhtia 10,5 %. Suomalaisten osuus surukunnissa ylittää kaksinkertaisesti surujen osuuden koko väestön tasolla.
http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&cd=1&ved=0CBkQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.kunnat.net%2Ffi%2Ftietopankit%2Ftilastot%2Faluejaot%2Fkuntien-kielisuhteet%2FDocuments%2FKuntien%2520kielisuhteet%25202011.xls&rct=j&q=kauniaisten%20kielisuhteet&ei=RQhzToiSCsLm4QTE1cjBDQ&usg=AFQjCNEqWamnyNfb4gcTi4Db1gsYATRmTw&cad=rja
Vastaukset 10
Vanhimmat
Näin se menee, rkp elää viimeisiä vuosiaan, ainakin hallituksessa :)
Hyvä tilasto muuten julkaistiin myös juuri, Suomen nuorisosta kannattaa noin 23 % :ia persuja!
SDP:tä noin 2-3 % , RKP:tä 2 %:ia...
Pakko on uskoa kun sen näkee. Jos vapaata kielivalintaa ei oteta käyttöön meillä on tulevaisuudessa edessä pakkovenäjän opiskelu. Sen verran meillä on venäjää äidinkielenään puhuvia maahanmuuttajia ja lisää muuttaa koko ajan. Vaikea kuvitella, että tämän vastapainoksi saisimme maahanmuuttajia Ruotsista, niin, että väestön kielisuhteet säilyisivät. Olisiko venäjänkielisten lisääntyvästä määrästä sittenkin apua pakkoruotsin poistossa ja vapaan kielivalinnan aikaansaamisessa?
Imatralla asuu 28540 ihmistä. Heistä noin 1000 henkeä puhuu äidinkielenään venäjää. Ruotsia äidinkielenään puhuu 33. Imatralla opiskellaan pakkoruotsia.
Lappeenrannassa asuu 71982 ihmistä. Heistä noin 2000 henkeä puhuu äidinkielenään venäjää. Ruotsia äidinkielenään puhuu 117. Lappeenrannassa opiskellaan pakkoruotsia.
Vuoden 2008 lopussa oli selvästi enemmän kuntia, joissa asui enemmän venäjän- kuin ruotsinkielisiä, kuin päinvastaisia tapauksia.
Valaiseva kartta:
http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-09-08_005_002.jpg
Venäjää äidinkielenä puhuvien osuus Helsingissä on 2% kaupungin koko asukasmäärästä ja suruja on 6%.
Imatralla asuu 28540 ihmistä. Ruotsia äidinkielenään puhuu 33. Miten tähän yhtälöön saa ympättyä svedujen propagoiman elävä kaksikielisyys. Hyi ...vetti
Nämä ovat mielenkiintoisia tilastoja, jotka osoittavat sen, että maamme kunnista sekä valtion paikallishallintoyksiköistä ja tuomioo on yksikielisä valtaosa. Noin 3/4 maamme väestöstä asuu yksikielisissä kunnissa. Valtaosalle maamme asukkaista kielilain vaikutus ja ja velvoitteet ovat olemattomat ja sitä myötä valtaosa viranomaisista ja tuomioistuimista eivät joudu huomioimaan kielellisiä oikeuksia muutoin kuin satunnaisen tulkkauksen ja käännösten muodossa. Näin ollen kielilain kustannuksia ei synny kuin marginaalisesti tällä yksikielisellä alueella.
Siellä missä ruotsinkielistä väestöä asuu eli noissa avauksen mainitsemilla kaksikielisllä alueilla syntyy enemmälti kustannuksia. tosin ei mitään tahtitieteellisiä kustannuksia, laajemmista kielipalveluista.
Muistettava on, että maamme julkinen hallinto pääosin toimii yksikielisesti suomen kielelllä sekä fyysisenä palveluna että laadittuina asiakirjoiina.
Näin ollen virkamiesten kielitaitovaatimuksia yksikielisillä alueilla on pidettävä käytännössä tarpeettomina ja kaksikielisllä alueilla ylimtoitettuina.
Joka tapauksessa kielilaki on mielestäni jokseenkin onnistunut lakina tsen sisältämän alueperiaatteen huomioiden, mutta pidän kieillainsäädännön keskeisenä muutostarpeena virkamisesten kielitaitomääräysten uudistamista keskeisenä ajatuksena kielellisten velvoitteiden osoittamista yksiomaan viranomiselle, muttei yksittäiselle virkamiehelle. Tätä olen täällä tuonut esille.
Rovaniemellä on 60 090 asukasta. Miten Rovaniemen vajaalle sadalle surulle taataan ruotsinkieliset palvelut? Mitä velvotteita kunnalla on niitä järjestää?
Ei tossa ollu mitään mielenmkiintoista, ei edes alaston kuvia. pa.ska
Montako yksikielistä ruotsinkielistä kuntaa on Suomessa - Ahvenanmaa poislukien? (Vastaus kolme)
Korsnäs, Luoto, Närpiö
Näissä kunnissa asuu 14672 suomenruotsalaista.
Tulevan kuntaliitoksen jälkeen on vain yksi ruotsinkielinen kunta eli "Suur-Närpiö".
Sekin olisi pitänyt liittää Suur-Vaasaan, mutta Virkkunen antoi lahjan RKP:lle.
Kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmistön kieli on ruotsi asuu noin 102000 suomenruotsalaista. He edustavat noissa kunnissa 65% kaikista kunnan asukkaista.
Kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmistön kieli on ruotsi ja joissa reilu enemmistö on suruja (vähintään 60%) asuu noi 50500 suomenruotsalaista.
Näissä kunnissa asuvat ihmiset ovat niitä suruja, joiden ainakin teoriassa on mahdollista elää ympäristössä, jossa kuulee hyvin vähän suomea. Siis ummikko ruotsinkielisiä. Luku on aika pieni, varsinkin kun sitä vertaa RKP ja "Svenskfinland:n" viralliseen kokoon.