Kaikkien aikojen vihatuin suomalainen

Jahas, kepuloinen vaipui taas kymmenien vuosien takaisiin muisteloihin.

Onhan se toki keputolloilla mukavampi elelläkin 1930-lukua kuin tätä päivää,
tämänhetkinen todellisuus kun on kepuloisille rankanpuoleista.

2011 koitui kepun kohtalon vuodeksi.

Otto Wille Kuusinen (4. lokakuuta 1881 – 17. toukokuuta 1964)

Kuusinen oli Suomen Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja vuosina 1911–1913,
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) pitkäaikainen johtohenkilö ja Terijoen hallituksen (1939–1940) johtaja. Kuusinen kuului myös Kommunistisen internationaalin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon.

Poliittisen uransa huipulle Kuusinen nousi vuonna 1939, jolloin Stalin palkitsi hänen poliittiset ambitionsa tekemällä hänestä pääministerin. Ikävä kyllä valtio, jonka pääministeri Kuusisesta tuli, oli olemassa vain paperilla. Terijoella päämajaansa pitänyt Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallitus sai tehtäväkseen vastata tannerilais-mannerheimiläisten valkobandiittien provokaatioon rauhaa rakastavaa neuvostokansaa vastaan ja kutsui yllättävän nopeasti setä Stalinin avukseen. Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallitus jäi kuitenkin lyhytikäiseksi, vaikka kaikki ministerit edustivat vieläpä samaa puoluetta.

Oli neuvostoliittolainen kommunisti, Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan ensimmäinen ja ainoa pääministeri ja Josif Stalinin ryyppykaveri. Hän toimi SDP:n puheenjohtajana joitakin vuosia ennen kansalaissotaa ja hoiti hommat niin hyvin, että päätyi vuonna 1918 häipymään Neuvosto-Venäjälle puolueen kampanjan mentyä vielä pahemmin pieleen kuin Eero Heinäluoman aikana. Kuusinen oli neuvokas mies ja perustikin Suomen kommunistisen puolueen, öh, Moskovassa vielä samana vuonna.