Luin näitä ja ihmettelin, että jotkut ihmiset jatkuvasti selittävät että eivät syyllistä uhreja ja kuitenkin syyllistävät joka kirjoituksessaan.
Syyllistäminen on verhottu uhrien puolesta puhumiseen siinä mielessä, että uhrin täytyy tarkastella itseään, uhrin täytyy etsiä heikkouksiaan miksi uskoo narsistin luomaan fantasiaan ja niin edelleen.
Uhrit ovat sellaisia ihmisiä yleensä, jotka osaavat tarkastella itseään. Uhrit ovat narsistin aivopesun johdosta tottuneet syyllistämään itseään turhaankin. Uhrit pystyvät analysoimaan omia heikkouksiaan, mutta narsistit eivät pysty siihen vaan näkevät syyn aina jossakin toisessa tai jossakin yhteiskunnan instanssissa.
Usein tuntuu olevan niin että uhrit ovat jo jättäneet narsistin tai jättämässä hänet ja ovat jo tarkastelleet mikä itsessä on sellaista, että he jäivät narsistin koukkuun mutta heitä askarruttaa edelleen se, miten voi olla sellaisia ihmisiä jotka toimivat narsistin tavoin. Siihen ei enää itsensä tarkastelu auta.
Syyllistäminen on verhottu uhrien puolesta puhumiseen siinä mielessä, että uhrin täytyy tarkastella itseään, uhrin täytyy etsiä heikkouksiaan miksi uskoo narsistin luomaan fantasiaan ja niin edelleen.
Uhrit ovat sellaisia ihmisiä yleensä, jotka osaavat tarkastella itseään. Uhrit ovat narsistin aivopesun johdosta tottuneet syyllistämään itseään turhaankin. Uhrit pystyvät analysoimaan omia heikkouksiaan, mutta narsistit eivät pysty siihen vaan näkevät syyn aina jossakin toisessa tai jossakin yhteiskunnan instanssissa.
Usein tuntuu olevan niin että uhrit ovat jo jättäneet narsistin tai jättämässä hänet ja ovat jo tarkastelleet mikä itsessä on sellaista, että he jäivät narsistin koukkuun mutta heitä askarruttaa edelleen se, miten voi olla sellaisia ihmisiä jotka toimivat narsistin tavoin. Siihen ei enää itsensä tarkastelu auta.
Vastaukset 54
Vanhimmat
"Emmä tiiä... Jotenkin ehkä siinä, että näkee narsistin ihmisenä, joka syyllistää vain toisia, mutta kieltäytyessään pohtimaan itseään ja omaa toimintaansa, syyttää kärsimyksestään vain sitä narsistia??"
(On se kyllä tosiaan hyvä, että sinä et yleensä syyllistä uhria niin kuin mainostatkin)
Niin se nyt vaan on, että suureen osaan kärsimyksiä narsistin lähipiirissä oltaessa syy on sen narsistin eikä sen tiedostamisella ole mitään tekemistä sen kanssa että tämän tiedostava olisi itsensä uhriksi kokeva narsisti(nen ihminen).
Mutta voi olla.
Ohut-ja paksunahkainen hakeutuu yleensä suhteeseen keskenään.
En usko että MB tarkoitti sitä, että toinen ihminen voisi vaikuttaa narsistisen valintoihin tai kaltoinkohteluun. Kyse on niistä rajojen pitämisestä jne.
No tuokin, mutta kyllä osaltani tarkoitin myös sellaista, että omien ajatusten vaikutus, esim. piintynyt mielikuva siitä toisesta, tuo siihen omaan olemiseen jotakin, johon toinen taas tiedostamattaan reagoi...
Eli tavallaan sanallisesti esitettynä kyseessä olisi itsepintainen jääräpäisyys, jossa molemmat pysyvät omissa asemissaan vain syyttäen sitä toista, vaikka ehkä kevyellä pintaraapaisulla saatettaisiin päästä kiinni siihen, että molempien käytös vaikuttaa molempiin.
Mutta ymmärrän myös sen, että tietynlainen, "selityksistä huolimatta se toinen ei vaan ymmärrä ja leikkii ensin hyväksyvänsä, jotta myöhemmin raivoaa ja taas alkaa keskustelun jankkaaminen samasta asiasta", on hyvin rasittavaa.
Toisaalta uskon myös siihen mahdollisuuteen, että sellaisen ilmetessä, toisella saattaa olla jotakin myöhemmin herännyttä asiaan liittyvää jota ei osaa sanoiksi pukea.. ja jolloin toisen kyllästyminen "taas sä jankkaat, justhan me keskusteltiin TÄSTÄ asiasta" - saa toisen tarttumaan siihen riidan siemeneen. ..
ohut ja paksunahkaisten "hakeutumisesta" toistensa seuraan, eikö siinä voi olla kysymys jostain ihan perustavaa laatua olevasta luonnonlaista, jossa ihmiset etsivät sitä tasapainoa itseensä sen toisen avustuksella..
Mutta tuon, että kahdesta ihmisestä toinen on narsisti ja toinen uhri, se tieto on jotakin joka siirtyy ilman sanoja, ainakin tarpeeksi herkkään sivustaseuraajaan. Mutta jotta noita sanoja voisi käyttää totuudellisina määreinä asioitten tosiasiallisista laidoista, niin aika hiton paljon pitää olla pielessä. Siihen ei pelkkä -se meni baariin vaikka kielsin- perusparisuhteellinen oleminen perusteeksi riitä. Vaikka kuinka sellaisesta tuntisi tulevansa loukatuksi ja toisen loukkaavan.
Ääh, no tuon voi taas lukea joksikin. PIti kirjpittaa jotain ihan muuta, mutta parvekkeen ovenraosta tuoksuu kirpeä syysilma!!
Sanotaanhan, että ohut-ja paksunahkainen vetää toisiaan puoleen kuin magneetit. Siinä toinen tavallaan edustaa (kärjistettynä ajatellen) sille vastapuolelle sitä puolta jonka kanssa ei ole itse sinut.
"Herkempi" ohutnahkainen ihastuu paksunahkaisen näennäiseen (!) voimaan ja itsestä poissuljettuun röyhkeyteen, häpeämättömyyteen ja vaikka supliikkiin sosiaaaliseen kanssakäymiseen ihmisten keskellä ja hyppää kelkkaan mukaan.
Paksunahkainen taas "ihannoi" toisen tunneherkkyyttä, avuttomuutta ja heittäytymistä johon ei itse kykene (mutta alkaa sitten väistämättä halveksimaan kuitenkin koska ei kestä sitä nähdä itsessään ja toisaalta se vastapuolen "herkkyys, avuttomuus ja heittäytyminen" onkin riippuvuutta eikä narsistinen persoona kestä sitä koska on itse omavoipainen) mutta ehkä osin toivoisi kykenevänsä (inhimillisiä piirteitä jotka ovat vastakappaleessa eli ohutnahkaisessa normia voimakkaampia).
Toisaalta narsistisen kyvyttömyys käsitellä omaa häpeäänsä muulla tavoin kuin täydellisellä häpeämättömyydellä voi ajaa tökkimään häpeäalttiin ja helposti loukkaantuvan vastapuolen kipupisteitä.
Näin tapahtuu eräänlainen tunteensiirto.
*Mua ketuttaa, joten potkaisen koiraa ja saan siitä mahtipontisen olon ja käsiteltyä tunteitani katsoessani sen pelkäävän*
Kuvainnollisesti.
Ja henna.. onpa tosiaan hienoa, että et osoittele palstasormellasi jokatoista palstalla kirjoittelevaa narsistiksi.. eli ympär mennään ja yhteen ..
Itse olen harrastanut uhrin ämmämäistä ruikutusta. Niin ehkä omalta osaltani tiedän asiasta jotakin. Myöhemmin olen ajatellut, että SE JOS MIKÄ on narsistista toimintaa. Ja ei, kenenkään toisen ei tarvitse ajatella itsestään omalle kohdalle samalla tavalla.
Ainoa todella tärkeä asia oikeasti on se, että se joka tuntee olevansa kykenemätön nousemaan henkisestä (tai fyysisestäkin) altavastaajan asemastaan ja kokee luhistuvansa asian alle, kadottaa itsensä, eikä ymmärrä enää mistä kyseisessä suhteessa (oli sitten pari-ystävyys-tai mikä tahansa muu suhde)on kysymys, että toimii jonkin muun kuin pelon vallassa tilanteeseen jähmettyen. Että ottaa sen oman muutoksen mahdollisuuden vastuullisesti vain omiin käsiinsä ja tekee niitä ratkaisuja ihan itse. Oma etu nokkansa edessä.
Jos toinen vahingossa sattuu olemaan ihan tavallinen ihminen pienine vinoutumineen, niin se oma muutos SAA aikaiseksi muutosta myös toisessa.
"Ja henna.. onpa tosiaan hienoa, että et osoittele palstasormellasi jokatoista palstalla kirjoittelevaa narsistiksi.. eli ympär mennään ja yhteen"
:) Minun mielestä täällä on VAIN MUUTAMA, joiden kirjoitukset on hyvin narsistisia.
Ääää-äää :( Itkee ääneen.. Pasilan asema, matkalla helsinkiin. Tai matkalla sinne Pasilaan ensiksi, olikohan siinä ennen asemaa vai jälkeen.. myöhään syksyllä.. Se mäkkärin keltainen tunnuskaari.. sitä taivasta vasten.. sopivaan aikaan illalla/yöllä, kun ei iltaruskon aika on ohitettu ja taivas on... tasaisesti ylöspäin tummuva, alhaalta kirkkaan petroolihtava sininen.. Pari tähteä sinne killumaan. Yksi kauneimmista taivaansineistä. Niitten kaikkien muitten joukossa =D
:) Tietynasteinen välinpitämättömän oloinen röyhkeys vetoaa kyllä muhun ihan täysillä. Se vaan, että sen helposti sitten sekoittaa kokonaisvaltaiseen itsevarmuuteen ja pettyy kun asia ei olekaan niin, eikä henkilö sitten edes tiedosta asiaa.
Ja erityisen hankala olen siksi, koska en anna kovin helposti tökkäyttää häpeäpisteitäni. Häpeän hiljaa itsekseni ne asiat jotka hävettävät. (sitäpaitsi osa niistä on niin kummallisia, että hävettää jo sekin, että mitä kaikkea on tullut hävetyksi ja mitä toisinaan vieläkin häpeää, vaikka itselleen luulotteleekin, että ei hevillä häpeä.)
Ja sain kuulla olevani väärällä tavalla avoin ja herkkä. En ollut riittävän avuton?? Kuitenkaan. Eli toinen ainakin kompastui omaan fantasiaansa minusta. Ja minähän vain rakastuin .. :DD enkä kompuroinut mihinkään..
> Jos toinen vahingossa sattuu olemaan ihan tavallinen ihminen pienine vinoutumineen, niin se oma muutos SAA aikaiseksi muutosta myös toisessa.
Joo saa se. :)
Jos ei saa, niin ei saa. :D
Niin. Ei se rakkaus kyllä siihen kuole kun toinen ei muutukaan. Pitää vaan priorisoida asiat uudelleen oman jaksamisensa mukaan silloin.
Valinta on varmaan siinä, että mistä luopuu. Mistä on valmis luopumaan. Saamisesta kun ei koskaan voi olla varma.
"Emmä tiiä... Jotenkin ehkä siinä, että näkee narsistin ihmisenä, joka syyllistää vain toisia, mutta kieltäytyessään pohtimaan itseään ja omaa toimintaansa, syyttää kärsimyksestään vain sitä narsistia?? "
Niinpä, palautetaan mieleen että narsisti on 2-4 vuotiaan asteella tunnelämässä ja empatia ja kyky rakastaa puuttuu kokonaan, sen on korvautunut äärimmäisellä itsekyydellä. Syyttäminen on vain yksi pieni osa koko narsistin systeemiä.
Itse tutkiskelu narsistin aiheuttamiin ongelmiin on sama kuin talvipakkasella lämpiminen vaatteitten sijasta tutkisi itseään. Itse tutkiskelu ongelmien ratkaisijana on suurinta itsepetosta mihin voi silloin syyllistyä.
Tähän hölmöyteen minäkin olen syyllistynyt jo vuosia, olen muuttanut tutkimisen tuloksena omaa käytösmallia suuntaan jos toiseen. huonolla menestyksellä, siinä vaiheessa kun sain riittävästi tietoa ja ymmärrystä siihen että ongelmien tuottaja on 100% narsisti, niin on päässyt huolehtimaan itsestäni ja kantamaan vastuun vain itsestäni.
Ja silloin olen voinut tutkia itseäni ei ongelmien ratkaisijana vaan että miten minä tästä parhaitten voin selviytyä, kuinka paljon voin kestää ja milloin ja missä vaiheessa peli pitää lopullisesti viheltää poikki, eli laittaa lusikat jakoon..
Tuossa alapuolella muistiksi pieni osa narsistin koko kirjosta..
"Narsistinen luonnehäiriö on itsetunnon ja ihmissuhteiden häiriö. Kaikki narsismin ongelmat kietoutuvat jollain tavalla vääristyneeseen käsitykseen omasta itsestä ja vääristyneisiin ihmissuhteisiin, epärealistiseen käsitykseen omasta kaikkivoipaisuudesta ja kyvyttömyydestä arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä. Narsistiset ihmiset ovat suunnattoman itsekeskeisiä ja kyvyttömiä huomioimaan muita ihmisiä. He uskovat olevansa aina oikeassa, ja heillä on oikeus tehdä mitä he haluavat ja tulkita sääntöjä omalla tavallaan. Heikko itsetunto aikaansaa sen, että narsistinen ihminen on herkästi haavoittuva, loukkaantuu kaikesta, eikä kestä minkäänlaista itseensä kohdistuvaa kritiikkiä tai leikkipuhetta. Hän ei pysty tuntemaan myötätuntoa tai asettumaan toisen ihmisen asemaan ja katsoo myös oikeutetuksi toisiin ihmisiin kohdistamansa ruumiilliset tai henkiset loukkaukset."
http://www.sampo2002.oulu.fi/psykopatit/kehityspsykologia.htm
"vetää pään hartioitten väliin valmiiksi. Kohta lentää kuitenkin jotakin kovaa, painavaa ja terävää päin.."
Jees, tekisi mieli huitaista sinua korvalle "naimissa narsistin kanssa" kirjalla :D (vitsi).
Kirjoituksistasi näkee että sinä ymmärrät kyllä asian oikein hyvin, mutta sinun heikkous on että jostain syystä joissakin tapauksissa muistutat minun kotinarsua, just kun on saanut asiat sovittua, niin silloin se vetäiseen maton jalkojen alta. Voi sinua, ei voi muutakuin, ala taas alusta sinun kanssa, selitä mitä narsimi on ja jne :)
Siis "naimisissa narsistin kanssa" kirja..aargh nuo kirjoitusvirheet...
"Voi sinua, ei voi muutakuin, ala taas alusta sinun kanssa, selitä mitä narsimi on ja jne :)"
Sitä tää "keskustelu" on täällä mielestäni koko ajan ollut, ei se ole edes sitä ettei tuota ja faktoja ymmärrettäisi ainakin jollakin tasolla, enemmän taitaa olla vain taktiikkaa, jolla haetaan reaktioita, samoista asioista kerta toisensa jälkeen.
Mun heikkous taitaa olla tuo sinnikäs "selostaminen" että mitä narsismi on ja mitä tarkoitan ja koko ajan palataan samaan. Saman tajuan olleen suhteessani narsistin kanssa, vuosien ajan selitin ja selitin missä mättää, joskus tuntui että toinen jopa ymmärsi mutta sitten hyvin pian taas totesin ettei ymmärtänyt (halunnut ymmärtää?) yhtään mitään. Vielä vuosien ajan eron jälkeen kuulin usein että "voisit edes kerran sanoa, MIKSI halusit erota, MIKSI minut jätit" ja tähän tietysti aina perään pyyntö/vaatimus, että pitää tavata ja kertoa tuo - olisi vssiin ollut hauska katsoa, miten uhri koukussa kiemurtaa tai jopa toive että tapaamalla saisi vielä lähteensä palaamaan piinattavaksi.
"Sitä tää "keskustelu" on täällä mielestäni koko ajan ollut"
Ei tietenkään tarkoita kaikkia kirjoittajia vaan tiettyä pientä nimimerkkijoukkoa joka täällä pyörii ahkerasti.
"Sitä tää "keskustelu" on täällä mielestäni koko ajan ollut, ei se ole edes sitä ettei tuota ja faktoja ymmärrettäisi ainakin jollakin tasolla, enemmän taitaa olla vain taktiikkaa, jolla haetaan reaktioita, samoista asioista kerta toisensa jälkeen."
Siltä näyttää, reaktioitten hakeminen on yksi mahdollisuus. Huolestuttavasti jotkut kirjoittajat muistuttavan narsisteja, mikään ei mene perille. Vaikka eivät ole samaa mieltä, niin keskustelut ei vain etene, vaan polkevat paikallaan. Joku mahdollinen ja vakava minäitse ongelma on yleensä noiden taustalla.
Ei välttämättä narsismi, mutta jokin narsismiin liittyvä, he kai näkevät narsistisen maailman niin houkuttelevana. Sandy USA: lainen psyglogi kirjoitti kirjassaan nsrsistin salaisesta maailmasta joka voi joitakuita viehättää..
En tiedä, ei kuitenkaan ihan normaalia..
jatka tätä selostamista, pitkään olen jo seurannut narsismi palstan keskusteluja ja voi sanoa että näistä vakkari kirjoittajista sinä ja M.B. vaikutatta asiasta oikeasti tietäviltä ja sellaisilta jotka haluaa auttaa,,selvittää,,kertoa! Älkää alkakako väittelyihin näiden hömpönpönpön liirunlaaruneitten kanssa, kun niihin välillä hukkuu tärkeät ajatuksenne ja mielipiteenne.
arvostan teitä!!
No samaa pyörimistähän se on toisinkin päin. Se, että kehottaa toista ottamaan sen lusikan omaan käteen ja lusikoimaan sen sopan ihan itse, niin se on jo narsistien ihannointia. No selitäpä siinä sitten, että ei ole.
Ja edelleen, jos seisoo talvipakkasessa (xcch:lle) ja palelee, niin kyllä se pukeminen tosiaan auttaa. Mutta ensin on todettava, että on kylmä. Jollekin toiselle se riittää, että astuu ulos hankeen ja samantein kun varpaat koskevat lumeen, vetää ne takaisin ja kipsii joko jäädäkseen sisälle tai pukeutuakseen säällisesti.
Toinen saattaa ottaa oman viluntunteensa haasteena: Katsotaan kauanko kestän ja sopeudunko mahdollisesti. Joku toinen voi sopeutuakin kun toinen sairastuu ja joutuu vuoteenomaksi flunssan kouriin.
Kolmas ehkä astuu ulos ja miettii: Palelen. Enkö pukenut tarpeeksi vai ovatko vaatteeni liian ohuet..
Näitä kaikkia esimerkkejä yhdistää se, että se joka palelee, EI jää odottamaan sitä, että joku toinen tulee ja sanoo: Puepas päälle, vaan kaikki päätyvät pukeutumaan hieman lämpimämmin taretakseen paremmin niistä, jotka ei sopeudu ja osa jää sisälle yrittämättä pukeutuakaan yhtään paremmin vakuuttuneena siitä, että ei tarkene kuitenkaan ja osa sairastuu. Osa reagoi intuitiivisesti samantien, osalla kestää aikaa se oman kehon suhde ja suhtautuminen siihen pakkaseen, kellä kauemmin ja kellä lyhyemmän aikaa.
En yritä ainakaan tahallisesti vetäistä mattoa jalkojen alta, yritän vain saada kiinni siitä, mitä ON OLLA narsisti :) Se tuottaa hankaluuksia, koska jollakin tasolla ehkä ymmärrän ja toisella tasolla en ymmärrä taas ollenkaan.
Luulen, että se johtuu halustani yrittää ymmärtää, eli yritän liikaa. Ehkä asia avautuu minulle joskus oman oivalluksen kautta hyväksymällä asian, että on olemassa ihmisiä, jotka ovat nph:ta, niin kuin tiedän, että on. Mutta siltikin....
Ehkä lukemalla Vaknini uudestaan löydän kadonneen palasen :)
*juu kiitos kirjasta, olen lukenut joskus, itkien* Palauttaa alleviivaillun ja hiirenkorville taitellun opuksen.. (:
:D Kiitos kovasti. Juuri kun tänään minulla on taas sellainen olo, että oikeasti en ymmärrä yhtään mitään yhtään mistään ja melkein olen sitä mieltä, että antaa olla. Mutta ehkä se tästä. Omakin ymmärrys saa uuden ulottuvuuden. Tai sitten ei. :)
Siis tällä hetkellä minua häiritsee sellainen, että minä en tiedä, mitä on olla narsisti, mutta moni muu kirjoittaa niin kuin tietäisi asiasta kaiken vain sivusta seuraamalla. Ehkä asia johtuu siitä, että en ole seurannut oikeata narsistia tarpeeksi läheltä sitten. Tai asiaa hämmentää sellainenkin, että narsisti on haukkumasanan asemaan päässyt eriasteisten häiriöiden yksi kattonimikkeistä.
Moni ihminen, joita joku toinen on kutsunut suoriltaan narsistiksi, ihan vaan sillä perusteella että "tietää" mitä on narsisti, ei minusta ole ollut narsisti. Vaan ihan tavallinen ihminen.
M.B.:n oma kirjoitus?
Sori, en harrasta. :) Eli ohi menee yrityksesi. Mutta onhan tuossa sarkaa mihin kylvää vaikka minkälaisia siemeniä.. Siitä vaan, puutarhanhoito on mieltä ylentävä harrastus :D
Se, mikä toista viehättää, ei automaattisesti ole normaalin vastakohtaa muuta kuin sinun itsesi näkökulmasta :) Ihmiset nyt ovat joiltakin hienovireisiltä "osiltaan" erilaisia keskenään.
Normaaleiksi ihan yleisestikin pyritään määrittelemään sillä yleisellä tasolla kaikki omaa näkökulmaa ja arvomaailmaa tukevat ja täydentävät asiat, jolloin ulkopuolelle jää joukko asioita, jotka taas voivat olla ihan normaaleja muitten mielestä. Asiasta kiistely taas on verrattavissa makuasioista kiistelyyn.
Omasta mielestäni normaali on ihmiskielen latteimpia sanoja.
"No samaa pyörimistähän se on toisinkin päin. Se, että kehottaa toista ottamaan sen lusikan omaan käteen ja lusikoimaan sen sopan ihan itse, niin se on jo narsistien ihannointia. No selitäpä siinä sitten, että ei ole. "
Kyllä. Narsistit voisivat tosiaan ottaa sen lusikan omaan käteen ja lusikoida sen soppansa itse, eikä syyttää psykiatriankin tuntemista omista ominaisuuksistaan jotain toista, useimmiten heidän jopa sadistisesta kiusaamisestaan kärsinyttä uhria.
No tuo on kyllä totta. Eli hyvä tulee kun jokainen lusikoi sen sopan ihan itse sinne suuhunsa. Sen jälkeen yhteistuumin voikin kääntyä kokkia vastaan syyttäen siitä, että soppa oli tuimaa.. ja kun kokki kysyy, että mitä tarkoitatte, niin osa vastaa, että liikaa suolaa ja osa, että liian vähän suolaa.. No joo.
Johon kokki, että keittäkää itse soppanne tästä lähtien =))
*mulla on tää rönsyilyvika, jota en ehkä haluakaan saada aisoihin, kuten lienet huomannut*
"Normaaleiksi ihan yleisestikin pyritään määrittelemään sillä yleisellä tasolla kaikki omaa näkökulmaa ja arvomaailmaa tukevat ja täydentävät asiat, jolloin ulkopuolelle jää joukko asioita, jotka taas voivat olla ihan normaaleja muitten mielestä. Asiasta kiistely taas on verrattavissa makuasioista kiistelyyn. "
Valehtelu, toisten tunteiden täydellinen huomiotta jättäminen, henkinen väkivalta, fyysinen väkivalta, pettäminen, toisen ihmisen mitätöinti, uhkailu, toisen ihmisen kustannuksella eläminen muun muassa EIVÄT ole makuasioita, ja tiedät varsin hyvin että näistä on narsistin kyseessä olen kysymys.
Narsistin arvomaailma on sairas,
Vaikka narsistin arvomaailma olisi kuinka sairas, se ei tarkoita sitä, että siitä viehättynyt on sairas?? Voi olla viehättynyt vaikka venäjän kielisestä kaunokirjallisuudesta, mutta se ei tarkoita sitä, että olisi venäjän kielinen kaunokirjallisuus itse. Tämä virhe tapahtuu usein asioista keskultaessa.
Jo asian pohtiminen osoittaa mielestäni eräänlaista viehtymystä aiheeseen, jos ei muuten, niin asian pohtimisen tasolla. Mutkia voi vedellä suoraksi, mutta ehkä joitakin olisi hyvä jättää paikoilleenkin.
linkissä erityisesti tuo 'psykoPATIT' .. Vetää vertoja lynen suomenruotsalaiselle Freudilaispellelle 6-0.. =DD
"Itse tutkiskelu narsistin aiheuttamiin ongelmiin on sama kuin talvipakkasella lämpiminen vaatteitten sijasta tutkisi itseään. Itse tutkiskelu ongelmien ratkaisijana on suurinta itsepetosta mihin voi silloin syyllistyä"
Tässä kohtaa kyllä yleisesti on nyt joku kommunikaatiokatkos.
Muutama minä itse mukaan lukien on koettanut avata tuota itsetutkiskelua ja selventää ajavansa takaa sitä, että sillä ei ole mitään tekemistä toisen ihmisen tekemisten ja valintojen kanssa.
Eli toista ihmistä ei voi muuttaa, vain itseään.
Joten kun purkaa sitä suhdetta ja/tai tuntee olevansa magneetti päällä koko ajan joutuen samanlaisiin suhteisiin/ongelmiin, olisi maneereita käyttäen etsittävä sitä omaa "aukkoaan" tällaiselle.
Olisi rakennettava omaa itsetuntoaan, rajojaan jne.
Ja vastaus ulospääsyyn suhteesta tai kierteestä on omassa itsessä.
Tällä ei ole mitään tekemistä toisten ihmisten omien valintojen kanssa.
Kirjoitat ihan samasta asiasta tuossa lainaukseni alla mutta jostain syystä asia vain pitää vääntää toisin muiden kohdalla. En ymmärrä =(
Kuka muu ratkaisee yksilön ongelmat jos ei yksilö itse ?
Valitettavasti kukaan ei tule sieltä kotoa hakemaan eikä pelastamaan. Silloin kun se kamelinselkä sitten katkeaa, on yleensä saanut jo hieman huolehdittua itsestään tai vaihtoehtoisesti makaa "pohjalla" jolloin jääminen tuottaisi jo enemmän tuskaa kuin lähteminen.
Monet esim kertovat siitä tuskasta jota ero (on-offit tai on jo erottu) tai sen ajattelu tuottaa, mutta vastaus siitä koukusta irti pääsemiseksi on itsessä, teki se toinen mitä tahansa.
Ehkä itsetutkiskelu tässä kohtaa on sitten harhaanjohtava sana.
Samaa mieltä.
Eiköhän kaikki jotka tästä asiasta jaksavat päivästä toiseen vouhata tai lukea asiaan liittyviä kirjoja/tekstejä vuosikausia ... ole "samaa viehtynyttä" porukkaa =)
Esim vuosikausia oman kokemuksensa jälkeen ns asiaa jatkava on jotenkin kiinni vielä asiassaan tai määrittelee itseään sitä kautta.
Myös narsismiin liittyvän kirjallisuuden lukeminen yllättäen avaa narsistin maailmaa eri kannoilta ja niitä lukeva jostain syystä on kiinnostunut siitä.
Mutta, ehkä itselläni tarve ns ymmärtää heidän maailmaansa juontaa juurensa myös sinne, että tällaisia auervaaroja, erilaisia tunne-elämän vammaisia ja asosiaalisia kun on tuossa "entisessä elämässä" ollut ihan tarpeiksi asti, enkä silti osaa heitä tuomita tappolistalle ja olen elänyt heidän maailmassaan, lisää uteliaisuutta.
Jees, tuli mieleen informaatioähkystä : oikein paljon kun lukee yksipuolisella silmällä vain siltä kantilta että olenko narsisti tai uhri, sitä ei voi olla "aivopeseytymättä" vähitellen, alkaen muokkaamaan tapahtumia lisää sinne suuntaan. Tämä on selkeä vaara mm lukiessa lääketieteellistäkin kirjallisuutta ; yhtäkkiä onkin kaikki vaivat ja luulosairaus yllättää.
Oman itsensä tai toisten ihmisten diagnosoiminen varmuudella on hurja ajatus joka ei taida onnistua...=)
Ominaisuuksia voi olla ja niitä tunnistaa mutta siinä se sitten onkin.
Itseään kun ei voi niiiiiin veitsenterävästi avata tai nähdä toisten ihmisten pään sisään vaikka ulosanti olisi mitä.
"Luin näitä ja ihmettelin, että jotkut ihmiset jatkuvasti selittävät että eivät syyllistä uhreja ja kuitenkin syyllistävät joka kirjoituksessaan.
Syyllistäminen on verhottu uhrien puolesta puhumiseen siinä mielessä, että uhrin täytyy tarkastella itseään, uhrin täytyy etsiä heikkouksiaan miksi uskoo narsistin luomaan fantasiaan ja niin edelleen.
Uhrit ovat sellaisia ihmisiä yleensä, jotka osaavat tarkastella itseään. Uhrit ovat narsistin aivopesun johdosta tottuneet syyllistämään itseään turhaankin. Uhrit pystyvät analysoimaan omia heikkouksiaan, mutta narsistit eivät pysty siihen vaan näkevät syyn aina jossakin toisessa tai jossakin yhteiskunnan instanssissa.
Usein tuntuu olevan niin että uhrit ovat jo jättäneet narsistin tai jättämässä hänet ja ovat jo tarkastelleet mikä itsessä on sellaista, että he jäivät narsistin koukkuun mutta heitä askarruttaa edelleen se, miten voi olla sellaisia ihmisiä jotka toimivat narsistin tavoin. Siihen ei enää itsensä tarkastelu auta. "
Sallithan että nauran. HAHHAHHAAAAAAA!
Täällä on yhden vakio"uhrin" lisäksi monta "uhria", jotka eivät tee mitään muuta, kuin kirjoittavat siitä, miten "narsku" pilasi, tuhosi, satutti, teki sitätjatätä.
Monet tällä palstalla kirjoittelevat "uhrit" EIVÄT TODELLAKAAN OSAA TARKASTELLA ITSEÄÄN , ainakaan se ei tule heidän kirjoituksistaan esille. "Uhrien" kirjoituksissa korostuu aina se, mitä "narsku" teki, ei se, mitä he itse tekivät tai jättivät tekemättä. Syy on aina "narskun" tai jonkun muun, ei itsen. tämä jos mikä, on narsismia.
Koko kirjoituksesi on kouluesimerkki siitä, että kaikki poistetaan oman vastuun piiristä ja sysätään vain "narsistin" koukutuksen, manipuloinnin, fantasioiden jne. syyksi.
Jos "uhrit" todella pohtisivat omaa osuuttaan, he kirjoittaisivat täälläkin siitä, että "MIKÄ SIINÄ OLI, että MINÄ uskoin hänen fantasiaansa, valheisiinsa, alistuin manipuloitavaksi, annoin koukuttaa" jne.
Ja jos "uhrit" todella pohtisivat omaa osuuttaan, he miettisivät myös edes joskus kirjoituksissaan, että
- mikä siinä on, että minä uhriuduin,
- että aloin ajatella itseäni uhrina
- olenko minä oman mieleni ja käytökseni uhri, kun annoin kaiken tapahtua tekemättä mitään, lähtemättä pois jne.
- mikä oli minun vastuuni koko tilanteesta: onko minulla vastuuta, kun jäin parisuhteeseen tai jos annoin tilanteiden tapahtua?
Syyllistäminen: se, että kehottaa "uhreja" miettimään omaa osuuttaan oman elämänsä valintoihin EI OLE SYYLLISTÄMISTÄ. Jos sen ottaa syyllistämisenä, niin silloin ongelma on OMASSA PÄÄSSÄ JA TUNTEISSA. Samoin, jos viha ja katkeruus ovat sumentaneet oman mielen, vastuu on omalla itsellään, koska jokaisella ihmisellä on itsellään VASTUU OMISTA TUNTEISTAAN ja niiden käsittelystä. Jos niistä ei pääse yksin eroon, pitää ottaa vastuu itsestään ja hakea ammatillista apua.
Sanonpa vielä kerran myös tämän: "uhrien" olisi parempi kirjoittaa "uhriutumisasioistaan" uhrien omalla palstalla. Tämä ei ole sellainen, vaikka kuinka "uhri" sitä haluaisi.
Suoraan sanottuna, täällä kirjoittaa ainakin pari "uhria", jotka ovat selkeästi itse tunnevammaisia, narsistisia ja siirtävät kaikki omat tunteensa ja vastuunsa muille, erisyisesti sille "narsistilleen".
Helpottiko edes yhtään? :D
Välillä tekee surulliseksi se kun näkee miten epätoivoisesti narsistit yrittävät kääntää omat narsistiset ominaisuutensa uhrien ominaisuuksiksi. Vaikka kuinka syyttelisi uhreja niin se ei poista narsistien tunne-elämän vammaa ja sisäistä tyhjyyttä, se ei todellisuudessa siirry uhreihin vaikka kirjoittaisitte täällä näppikset savuten vaikka kuinka paljon yrittäen kirjoituksissanne muuttaa mustan valkoiseksi.
Joskus tulee sääli narsisteja, itsellä on sentään mahdollisuus toipua ja mahdollisuus normaaleihin ihmissuhteisiin ja tunteisiin, vaikka liian monta vuotta meni hukkaan ja kärsimyksiin, mutta narsistilla se on sitä samaa alusta loppuun.
"Jos "uhrit" todella pohtisivat omaa osuuttaan, he kirjoittaisivat täälläkin siitä, että "MIKÄ SIINÄ OLI, että MINÄ uskoin hänen fantasiaansa, valheisiinsa, alistuin manipuloitavaksi, annoin koukuttaa" jne."
Jos se on vähän siitäkin kiinni, että narsistien valtaamalla palstalla ei huvita pohtia omia heikkouksiaan vaan tekee sen normaalilla tunne-elämällä varustettujen seurassa, kas kun täällä kirjoittaa jotain OMISTA heikkouksistaan niin johan siinä on muutama välittömästi riekkumassa ja tekemässä jokaisessa ihmisessä olevista heikkouksista ydinasian narsistiongelmassa.....ja senkin olen huomannut että joillakin on norsunmuisti, jos vaikka vuosi sitten on tutkiskellut palstalla myös itseään niin siitä on hyvä mollata ja laittaa se syyksi koko ongelmaan narsistin kanssa. Samoin se on narsistin kanssa, yleensä suhteen alussa se "esiintyy" ymmärtäjänä ja kuuntelijana, todellisuudessa on yleensä käynyt niin jopa vuosien päästä narsisti käyttää näitä "päänsä tietokonelevylle tallentamiaan tietoja" härskisti uhriaan vastaan.
Muuten olen sitä mieltä että uhrit ovat sellaisia ihmisiä, jotka tarkastelevat itseään vähän liikaakin ja se on ominaisuus, jonka narsistit myös haistavat, mahdollistaa yhtenä asiana myös narsistin taholta tulevan syyllistämisen. Sellaista ihmistä, jolla ei ole niinkään tapana tutkailla omia heikkkouksiaan, on narsistin paljon vaikeampi syyllistää. Mutta itsensä tutkiskelu ei muuten ole mikään heikko tai huono ominaisuus, päin vastoin hyvä mielestäni, mutta se on ominaisuus mitä narsisti voi käyttää hyväkseen.
Onko vaikeaa kun joutuu tällä palstalla peilaamaan itseään ja joutuu edes joskus katsomaan itseensä eikä projisoinnit mene aina läpi? Sauhuavasta näppiksestä päätellen on.
"Sanonpa vielä kerran myös tämän: "uhrien" olisi parempi kirjoittaa "uhriutumisasioistaan" uhrien omalla palstalla. Tämä ei ole sellainen, vaikka kuinka "uhri" sitä haluaisi."
Kummallisia kommentteja, ensin syytät että me kirjoitetaan vain narsisteista ja heidän vioistaan ja kehoitat meitä kirjoittamaan itsestämme eli uhreista.
Ja nyt samaan hengenvetoon muistutat että tämä ei ole uhri palsta.
Eikö sinun pitäis itse muistaa tämän palstan tarkoitus "Keskustele narsismista ja narsistisesta persoonallisuushäiriöstä."
Tästä me uhrit ollaan keskusteltu eli nph:a, kiitos vinkistä, taas tuli yksi syy olla puhumatta itsestä täällä :D
" Syy on aina "narskun" tai jonkun muun, ei itsen. tämä jos mikä, on narsismia."
Jep, myönnän, mutta tervettä narsismia. Pieni virhe silti kommentissasi on, syy on aina "narskun" on oikein, mutta ei "jonkun muun". Koskä tämä viimeinen on selvästi "narskun" näkökanta.
Ero on siinä, että kun asun narskun kanssa niin minä olen syyllinen siis hänen mielestään. Kun hän menee töihin ja siellä tapahtuu jotain johon narsku on syyllinen, niin vika on silloinkin sen toisen. Minulla kotona syyllinen on narsu, mutta kun menen töihin ja teen virheen, niin vika on minun. Huomasitko eron :)
"Eikö sinun pitäis itse muistaa tämän palstan tarkoitus "Keskustele narsismista ja narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.""
Kyllä, juuri näin.
Uhriksi itsensä tuntevat voivat sitten keskustella uhrien omalla palstalla ja syytellä siellä ihan rauhassa kaikkia muita. Näin ne, jotka haluavat oikeasti keskustella, voisivat keskustella täälä rauhassa ilman että joutuvat lukemaan koko ajan niiden "narskujen" syyttelemistä...
"Uhriksi itsensä tuntevat voivat sitten keskustella uhrien omalla palstalla ja syytellä siellä ihan rauhassa kaikkia muita. Näin ne, jotka haluavat oikeasti keskustella, voisivat keskustella täälä rauhassa ilman että joutuvat lukemaan koko ajan niiden "narskujen" syyttelemistä..."
Olet käsittänyt väärin, täällä voi kuka tahansa keskustella narsimista tai nph:sta, mutta uhreista keskustelua varten tätä ei ole perustettu. Uhreja ei silti ole rajattu pois keskustelemasta narsismista tai nph, kuhan puhuvat niistä eikä itsestä, ainkaan kovin paljon. Sitä varten on tosiaan uhrien vertaistuki palstat..
Niin että pidä tämä itse mielessä, äläkä yllytä uhreja rikkomaan palstan sääntöjä :) Tämä koskee myös muita narskulaisia jotka yrittävät saada tästä palstasta uhrien keskustelupalstan.
" Tämä koskee myös muita narskulaisia jotka yrittävät saada tästä palstasta uhrien keskustelupalstan."
Minua ihan rehellisesti nyt kiinnostaa, että ajatteletko oikeasti näin ja jos, niin miten se tapahtuu, ja jos et, niin onko kyseessä -jonkintyylinen- loppukevennys?
Itse luin tuon loppukevennyksenä, mutta tuli taas tietenkin mieleen, että minähän en voi tietää. Toisaalta, ehkä sillä ei ole merkitystä :D
"Olet käsittänyt väärin, täällä voi kuka tahansa keskustella narsimista tai nph:sta, mutta uhreista keskustelua varten tätä ei ole perustettu."
Hyvä havainto. Ja totta.
"Itse luin tuon loppukevennyksenä, mutta tuli taas tietenkin mieleen, että minähän en voi tietää. Toisaalta, ehkä sillä ei ole merkitystä "
Itse käsitin tuon niin että hän itse asiassa tarkoitetti sitä että ....jotka yrittävät saada tästä palstasta sellaisen, jossa keskustellaan pääasiassa uhreista ja (heidän vioistaan). Luulisin, mutta hän itse osaa vastata tietysti tuohon paremmin.
Uhrit kyllä liittyvät narsismiin sikäli koska narsisteilla on aina uhreja, mutta uhrien viat eivät liity kovinkaan paljon nph:n, koska narsistien ominaisuudet ja tavat toimia eivät ole juuri MITENKÄÄN riippuvaisia siitä, onko uhreissa "vikoja" tai "heikkouksia".
Kyllä. Olet oikeassa. Uhrit määrittävät narsismin. Ilman uhreja ei olisi narsismiakaan. (siis sitä narsismia jossa on niitä narsisteja ja nph:ta ja uhreja)
"Muuten olen sitä mieltä että uhrit ovat sellaisia ihmisiä, jotka tarkastelevat itseään vähän liikaakin"
Mutta vääristyneellä tavalla.
On kirjoitettu paljon myös sellaisia kirjoja joissa autetaan rakentamaan tervettä itsetuntoa, pääsemään irti läheisriippuvuudesta ja hyväksynnän hakemisesta toisilta, tunnistamaan epäterve syyllisyys jne.
Niistäkin voisi itseasiassa tehdä vaikka oman ketjunsa.
Niistä voisi olla apua monelle jotta rajat pysyy.
"Sellaista ihmistä, jolla ei ole niinkään tapana tutkailla omia heikkkouksiaan, on narsistin paljon vaikeampi syyllistää"
Näin ei välttämättä ole jos toinen on sinut sen kanssa että omaa "vajeita" eikä puolustaudu tai alistu "virheellisytensä" alla.
Monestihan puhutaankin siitä, että "tavikset" eivät käsitä narsistisen suhteen kiemuroita ja sitä miksi on alistanut itsensä sille kaikelle. Se on heille, joilla on vahva itsetunto ja suht terveet rajat, täysin käsittämätöntä. Totta kai.
Jotenkin surullisinta siinä on, että haetaan "rakkautta" ihmiseltä joka sitä kaiken kaikkiaan epätodennäköisimmin antaa - eli kaltoinkohtelijaltaan jolla voi olla vakaviakin tunne-elämän vammoja tai muita selvittämättömiä ongelmia.
Mielestäni silloin voi kysyä siltä toiselta miksi teet niin minulle ?
Se ei kuitenkaan ole lopullinen vastaus tilanteen parantumiseen vaan mitä useammin sitä itkusilmin ja vastauksia odottaen kysyy, sitä syvemmältä itsensä lopulta saattaa löytää.
*painovirhepaholainen teki lauseesta erittäin mielenkiintoisen, uusi yrkkä =)
Tässä olisi mielestäni hyvä kohta itsetutkiskelulle, sille kuuluisalle.
Tiedostaessaan tilanteen ja ollessaan "voimissaan", ei omasta pahoinvoinnista suhteessa enää oikein voi syyttää toista kuin ehkä siksi että haluaa jostain syystä tehdä niin tai se palvelee jotain muuta tarkoitusta.
Joskus olenkin käyttänyt sellaista vertausta jos uhrisanaa haluaa käyttää yleensäkään : tilanteen tiedostettuaan viimeistään on vain oman itsensä uhri, eikä siinä vaiheessa "mutta kun" enää ole oikein vakuuttavaa.
Pahasti masentunut tai riippuvainen tms ihminen joutuu eritavalla lähestymään ongelmaansa.
Helpottiko itseäsi kun kirjoitit noin 200 kirjoitusta tällekin palstalle, joissa syyllistit "narsistia" kaikesta ja jätit pohtimatta omaa vastuutasi? :D
Minuakin surettaa, että pidät minua narsistina, vaikka en ole sellainen. Projisointia. Surettaa myös se, että miten epätoivoisesti selvät narsistit esittävät uhria. Vaikka kuinka syyttelisi narsisteja, niin se ei poista uhrinarsistien tunne-elämän vammaa, vaikka kirjoittaisitte näppikset sauhuten joka päivä (huom!) maanisesti syyllistäen kaikkia muita paitsi itseänne.
Minäkin säälin uhreja, itselläni on sentään kaikki kunnossa ja mahdollisuus normaaliin ja tunne-elämältä terveisiin ihmissuhteisiin ja tunteisiin, tunteiden hallintaan ja tasapainoon.
Uhriksi itsensä kokeva narsisti ei pääse uhriudestaan, ennen kuin hakeutuu pitkään psykoterapiaan ja hoitaa itsensä kuntoon.
"Uhriksi itsensä kokeva narsisti ei pääse uhriudestaan, ennen kuin hakeutuu pitkään psykoterapiaan ja hoitaa itsensä kuntoon. "
Mutta onneksi minä olen päässyt irti jo uhriudestani, ollessani narsistin kanssa olin HÄNEN uhrinsa ja uskon että tällä tiedolla narsisteista ei toista narsistia elämääni tule enää pilaamaan :D :D :D
"Mutta onneksi minä olen päässyt irti jo uhriudestani"
Ei ainakaan kirjoituksistasi päätellen ole näin...
"Ei ainakaan kirjoituksistasi päätellen ole näin..."
Minä en ole päässyt, mutta henna on. Olen kateellinen hennalle :o}
"Minä en ole päässyt, mutta henna on."
Kyllä hänellä on ainakin minun mielestäni selvä uhri-asenne...
Painottaisin hieman eri tavalla. Paino sanalle OLIN.. nyt näyttää siltä, että HÄN on edelleen jollakin tavalla suurena määräävänä tekijänä elämässäsi. Asia ei tietenkään ole huono, jos hän saa sinut tiedottamaan narsismista niin, että narsistien uhrit saavat tarvitsemansa avun.
*Pelkkä ajatus.*
niin... ;(
Se on kuules vain niin, että kun tulin omassa elämässäni tietämään mikä merkitys sillä on että tietää miten narsistit käyttäytyvät niin haluan muidenkin tietävän syystä että olen itse kokenut millaiseen h*lvettiin narsistin kumppanina voi joutua.
No kuulespas ihan itse.. jokatapauksessa painottaisin hieman eri tavalla. (:
*kuvittelee hennan heristämässä sormea ja itsensä polkemassa jalkaa*
Suomi24 on on monia keskustelupalstoja joissa voi puhua itsestänsä, mutta tämä on ainoa jossa voi puhua narsisteista. :)
Jees, narsu kävi selän takana, yritin sulkea sivuja mutta kaikissa oli jotain narsimista, en huomannut sammuttaa näyttöä :o
Ongelmia tiedossa :) Sä et hallitse. Mun exä oli hyvä vaihtaan sivuja lennossa, sillä oli aina valmiina hätävarasivu, jolle näppäinyhdistelmällä -joku- saattoi sekunnin sadasosassa vaihtaa. Ja epäilyksiähän EI herättänyt se, että toinen istui tuntitolkulla yhden ja saman mainoskuvan ääressä katsellen..
*jokatapauksessa näpyttely paljastaa onko sivu istuntoon liittyvä, niin sähköposti äidille vaan auki aina* VINKVINK