Voiko olla mahdollista, että uhriksi itseään kutsuva onkin todellisuudessa itse narsisti? Joistain, ainakin tietyn nimimerkin viesteistä päätellen näin saattaisi olla:
- Projisoi vikansa muihin. Kova syyttämään, ei koskaan hänen vikansa. (Kirjoittaa aina narsistisesta kumppanistaan ja osoittelee hänen tekemisensä, mutta ei koskaan pohdi omia tekemisiään, vastuitaan tai valintojaan)
- Valtava tarve kontrolloida tilanteita, keskusteluja ja muita ihmisiä. Kontrolloi keskusteluja. Täytyy sanoa ensimmäinen ja viimeinen sana. (Kirjoittelee lähes joka päivä maanisesti samoista asioista ja puuttuu ja vastailee kaikkiin keskusteluihin samalla tavalla "narsisteja" moittien ja narsisteista kaiken tietäen)
- Hyvin hidas antamaan anteeksi. Roikkuu katkeruudessa. (Kirjoittaa palstalle "narsististaan" moittien ja syytellen vaikka parisuhteesta on jo kauan)
- Ei kykene näkemään omaa osuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin. Puolustautuu nuhdeltaessa. Ei koskaan hänen vikansa. (Jos joku kehottaa pohtimaan uhrin omaa osuuttaan, tykittää vastauksia liukuhihnalta, sanoo, että uhrit pohtivat itseään jopa liikaa)
- Ilmoittaa, ei keskustele. Kertoo, ei kysy. (Kirjoittaa aina sävyyn: tiedän kaiken narsisteista, mitätöi muiden viestejä)
- Tunnet olosi kurjaksi hänen lähellään. Hän kuluttaa sinua. Erittäin hyvä lukemaan muita, jotta voisi manipuloida heitä. (Aiheuttaa palstalla monille kirjoittajille ikäviä tunteita, joita yritetään selvittää keskustelemalla, mutta lopputulos on aina se, että "uhri" tuntee itsensä kiusatuksi, syyllistetyksi jne. Monen eri nimimerkin kanssa ongelmia. Syyttelee monia nimimerkkejä narsisteiksi.)
Mitä mieltä olette?
(Narsistin kuvaukset on otettu sivulta http://www.healingeagle.net/Fin/Quotes/NarcisChar.html)
- Projisoi vikansa muihin. Kova syyttämään, ei koskaan hänen vikansa. (Kirjoittaa aina narsistisesta kumppanistaan ja osoittelee hänen tekemisensä, mutta ei koskaan pohdi omia tekemisiään, vastuitaan tai valintojaan)
- Valtava tarve kontrolloida tilanteita, keskusteluja ja muita ihmisiä. Kontrolloi keskusteluja. Täytyy sanoa ensimmäinen ja viimeinen sana. (Kirjoittelee lähes joka päivä maanisesti samoista asioista ja puuttuu ja vastailee kaikkiin keskusteluihin samalla tavalla "narsisteja" moittien ja narsisteista kaiken tietäen)
- Hyvin hidas antamaan anteeksi. Roikkuu katkeruudessa. (Kirjoittaa palstalle "narsististaan" moittien ja syytellen vaikka parisuhteesta on jo kauan)
- Ei kykene näkemään omaa osuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin. Puolustautuu nuhdeltaessa. Ei koskaan hänen vikansa. (Jos joku kehottaa pohtimaan uhrin omaa osuuttaan, tykittää vastauksia liukuhihnalta, sanoo, että uhrit pohtivat itseään jopa liikaa)
- Ilmoittaa, ei keskustele. Kertoo, ei kysy. (Kirjoittaa aina sävyyn: tiedän kaiken narsisteista, mitätöi muiden viestejä)
- Tunnet olosi kurjaksi hänen lähellään. Hän kuluttaa sinua. Erittäin hyvä lukemaan muita, jotta voisi manipuloida heitä. (Aiheuttaa palstalla monille kirjoittajille ikäviä tunteita, joita yritetään selvittää keskustelemalla, mutta lopputulos on aina se, että "uhri" tuntee itsensä kiusatuksi, syyllistetyksi jne. Monen eri nimimerkin kanssa ongelmia. Syyttelee monia nimimerkkejä narsisteiksi.)
Mitä mieltä olette?
(Narsistin kuvaukset on otettu sivulta http://www.healingeagle.net/Fin/Quotes/NarcisChar.html)
Vastaukset 45
Vanhimmat
Pyydän anteeksi, mikäli minua tarkoitat :( Mietin tuossa itse eräänä iltana, että olin viimeisenä palstalla äänessä.. Ja monet kokevat minut toisia syyttävänä.
*itsesäälikohtaus, mutta lievä sellainen*
Ehei, sinä et tullut millään tavalla mieleenikään tätä kirjoittaessani! Sinä kirjoitat mielestäni asiallisesti ja pohtivasti, myös itseäsi. Ja muutenkin tarkoitin lähinnä silleen yleisellä tasolla.
:) Heti meni ohi! Jokatapauksessa heräsin näppikseni äärestä todellisuuteen mieli aavistuksen mustempana siitä, että tuntui siltä kuin en vain huomaisi tarvettani saada se viimeinen sana... Joskus sitä vaan jumittaa tänne palstalle vaikka tarkoitus olisikin ollut vain piipahtaa ja aika rientää seitsemän peninkulman saappailla eteenpäin. Mutta toisaalta olen hieman uppoavaa sorttia. Uppoutuvaa.. pitäisi vaan hieman paremmin valita rajallisen ajan kanssa, että mihin uppoutuu (8'}
No tuli kyllä heti yksi mieleen... jotta ei alkaisi ajojahtia, niin kannattaa keskustella yleisellä tasolla.
Kyllä, jotkut voivat ajatella itseään uhreina, vaikka ovatkin narsistisia. Tietynlainen marttyyrius ja loukkaantuminen (iloman syytäkin ja myös hallinnan, tilanteiden kontrolloinnin ja manipuloinnin keinona) kuuluvat asiaan. Tällöin on tavallaan ikävää, etteivät he huomaa ja tiedosta omaa tilannetta, vaan pitävät kaikkea toimintaansa (mitätöinti, syyttely yms) oikeutettuna.
Kuten sanottua, piirrelistat käyvät kaikkiin meihin!
Siksi on aivan turhaa täällä syyttää ketään kun maallikko ei voi diagnoosia antaa!
"Siksi on aivan turhaa täällä syyttää ketään kun maallikko ei voi diagnoosia antaa! "
Tuossapa ohje jokaiselle uhrille, joka syyttää puolisoaan tai exää.
Voi olla mahdollista.
Itsen arvioimiseen tarvitaan itsen tutkimista.
Tutkimiseen taas tarvitaan motivoituminen. :)
Motivoitumisen saattaa käynnistää (esim) narsistinen loukkaantuminen, ja siitä seurannut uhriutuminen.
Uhrina olon ajan pituuteen vaikuttaa suoraan kunkin ihmisen omaan narsismiin kohdistuneen loukkauksen määrä/suuruus, joista seuraa katkeruus ja viha.
Katkeruus ja viha-prosessi johtanee 1. kostoon. 2. anteeksiantoon. Ihmisestä, ja hänen kyvystään käsitellä o m i a tunteitaan, riippuen.
'Antakaamme anteeksi ihmisille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet'
Tuota noin, narsisteistahan täällä keskustellaan, joten sopii joukkoon.
Voin vain aavistella ketä tarkoitat ja kertoa että en ole samaa mieltä sinun kanssa. Nimittäin Tuota ihmettelen miksi ihmeessä pitää tutkia itseä jos toinen on narsisti ?
xcch, tämä on niin tätä ;) ... ei jaksa ottaa kovin tosisssaan noita... jotain on tainnu sattua omaan arkaan kohtaan ja kovaa, kun tällaisia kostotoimenpiteitä ruvetaan harrastelemaan :)
"jotain on tainnu sattua omaan arkaan kohtaan ja kovaa"
Kyllä, esim. kaikki se negatiivisuus, joka on siirretty muille. :)
Teflonit kun eivät koskaan käsittele itse omia tunteitaan.
Mun pointtini ei ole niinkään rakennella täällä nimimerkilleni jotain imagoa eikä hakea vertaistukeakaan (vain muutama nimimerkki sellainen jolta voisin edes kuvitella mitään tukea saavani/haluavani, sinä yksi heistä, koska aistin sinusta vilpittömyyden), minun pointtini on se, että jos joku todellinen narsistin piinaama saa kirjoituksistani jotain uusia oivalluksia, niin se on siinä, olen saavuttanut sen mitä olen halunnutkin. Tosin tämän tapaisilla ketjuilla tietysti halutaan horjuttaa kirjoitusteni uskottavuutta, mutta se on sitten kunkin oma asia, uskooko vai ei...;)
Jaa-a, teflonit ei varmaan sitten käsittele, jos niin sanot, mutta siitä olenko MINÄ käsitellyt, et(te) voi tietää yhtään mitään. En kuitenkaan käsittele niitä tällaisella palstalla, liikaa sellaisia, jotka vaikuttavat narsisteilta ja sen jos minkä opin narsistin kanssa ja toisten kokemuksesta narsisteista, että pitää pystyä valitsemaan ihmiset, kehen luottaa ja kehen ei.
Ja tarkennus vielä, koen siis xcch:n vilpittömäksi ihmiseksi.
"Jotain on tainnu sattua omaan arkaan kohtaan ja kovaa, kun tällaisia kostotoimenpiteitä ruvetaan harrastelemaan :)"
Jep, nämä tunnesuhde palstat ovat tällaisia, autopuolella on tässä suhteessa huomattavasti rauhallisempaa :)
:) juu, ei ehkä herätä niin kiihkeitä tunteita nuo autot kuitenkaan.
"Ja tarkennus vielä, koen siis xcch:n vilpittömäksi ihmiseksi."
Kiitos, samat tuntemukset sinusta, ja kirjoituksesi ovat hyviä :)
Olen aina inhonnut autoja, vihannut suorastaan. Ihmisien kanssa olen vanhemmiten oppinut tulemaan kohtalaisen hyvin toimeen, olen nykyisin joustavampi. (:
Ahaa siis uhrin terve narsismi on uhka nph:lle jos nyt olen ymmärtänyt oikein. Siitäkin pitää syyllistää uhria :) Melko tefloniksi tässä kyllä on muuttunut narsistin käsittelyssä, mutta en tajunnut että se on myös narsistin piirre. Vähän huonosti olen opiskellut noita piirrelistoja varmaan.
Niin tuntuu olevan. Muuttuminen "tefloniksi" narsistia/narsisteja kohtaan on ainoa tie pelastaa itsensä kuitenkin, koska tunteitahan ne juuri käyttävät hyväkseen. En ymmärrä tätä palstan "kiivasta julistusta" sen puolesta, että narsistin piinaama ihminen olisi päässyt sitten vasta "katkeruudestaan ja uhriudestaan" kun on muuttunut narsistia "ymmärtäväksi" ja kuvittelee, että ne piirteet mitkä narsistista tekevät narsistin, olisivatkin "poistuneet" uhrin toipumisen myötä jollakin kummallisella tavalla tai poistuisivat jos hänen uhrinsa "oivaltaa että syy olikin uhrissa itsessään". Kovasti tunnutaan hyökkäävän sellaista vastaan, joka tiedostaa nämä narsistin piirteet, siis sellaiset piirteet mistä asiantuntijatkin ovat samaa mieltä ja aletaan haukkua näiden piirteiden tunnistajan olevan itse narsisti. Mielestäni tuollainen kertoo paljon haukkujasta itsestään.
"En ymmärrä tätä palstan "kiivasta julistusta" sen puolesta, että narsistin piinaama ihminen olisi päässyt sitten vasta "katkeruudestaan ja uhriudestaan" kun on muuttunut narsistia "ymmärtäväksi" ja kuvittelee, että ne piirteet mitkä narsistista tekevät narsistin, olisivatkin "poistuneet" uhrin toipumisen myötä"
On totta Henna, että mielestäni et ymmärrä mitä osa porukasta sinulle yrittää kertoa.
Eli:
Unohda se hemmetin sinua piinannut narsisti...et voi kuitenkaan muuttaa häntä mihinkään suuntaan. Voit muuttaa vain itseäsi, ja SINUN ei TARVITSE syyllistää ITSEÄSI hänen TEOISTAAN.
Täällä olevat sydämelliset kirjoittajat toivovat uhrin toipuvan anteeksi antamalla (tapahtumalle mihin hyväuskoisena joutui mukaan, ja missä kärsi) ja luopumisella vihasta ja katkeruudesta.
Kumpa näkisin sinun jonain päivänä nauravan koko tälle narsismi-asialle, silleen vapautuneesti ja hyväntahtoisesti. Taakan taakseen jättäneenä.
Ystävyydellä, yxex
Miksi on niin kauhea hoppu sillä anteeksiantamisella? Tiesitkö että vaikeiden asioiden työstäminen vie aikaa eikä tuollainen hoputtaminen ainakaan yhtään auta sitä prosessia?
Kunpa arvostaisit jonain päivänä myös uhrien ihmisoikeuksia, ennen kaikkea heidän oikeuksiaan koko siihen tunneskaalaan, joka on läpikäytävä oltuaan tekemisissä narsistin kanssa. Syyttävä sormesi osoittaa siis hennaan ja tämä kertoo vain ja ainoastaan sinusta itsestäsi.
"Unohda se hemmetin sinua piinannut narsisti...et voi kuitenkaan muuttaa häntä mihinkään suuntaan. Voit muuttaa vain itseäsi, ja SINUN ei TARVITSE syyllistää ITSEÄSI hänen TEOISTAAN."
Ei hoppua tuntematon ystävä-hyvä :)
Esim; kun läheinen kuolee, katsotaan normaaliksi surutyöksi n 1v
Omaan narsismiin kolahtaneen loukkauksen (voi miten väärin hän tekikään minua kohtaan) käsittely vie joskus sen ajan, joskus kauemminkin.
Täällä palstalla meitä on 'kärsimyksen tiellä' eri vaiheessa olevia ihmisiä. Juuri uhriutuneista parantuneisiin. Kaikkia pitäisi kaikkien ymmärtää, mutta toteutuuko se?
Kyllä, olet oikeassa; kun sormeni osoittaa jotakuta, keskari, nimetön ja pikkurilli osoittaa itseäni :)
Kyllä se on ihan jokaisen oma asia kuinka kauan pitää niitä asioita työstää niinkuin sekin että onko vihainen ja katkera vaikka koko loppuelämänsä väärinkohteluista. Minusta tuollainen jatkuva kehotus anteeksiantamiseen on juurikin sitä mitätöimistä mitä narsistikin harrasti. Ei kellään ole oikeutta sanoa mitä toinen saa tuntea tai olla tuntematta ja miten kauan. Omalla kohdalla ainakin sellaisella on juuri päinvastainen vaikutus, koska haluan itse päättää oman prosessini tahdin ja aikataulun. Ja sen verran on sitä teflonia pintaan tullut että yleensä sellaiset manipulointiyritykset eivät tartu kiinni.
http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/perusoikeudet.htm
Henna,
kun muuttuu narsistia "ymmärtäväksi", se tarkoittaa mm sitä kun luet niitä kirjoja aiheesta paljon. Tarve on jäljellä vieläkin. Se on myös sitä "samaa".
Kun ymmärtää että toinen ihminen toimii kuten toimii eikä kukaan ole vastuussa toisen tekemisistä, saa "vapautuksen" mm turhasta syyllisyydestä jota jostain syystä kokee esim toisen tekemästä väkivallasta.
Itsetutkiskelu sen jälkeen auttaa harjoittamaan itseään ulos siitä turhan syyllisyyden taakasta. Myös.
Mä olen esim aikanaan ollut sellaisissa porukoissa joissa on "narsistista" ja asosiaalistyyppistä väkeä lähes kaikki ja ehkä siksi en osaa nähdä heitä vain mustavalkoisesti pahana, pelottavana tai kantaa heille edes kaunaa. Mutta se olen minä, ei minunkaan tarvitse vissiin pyytää sitä anteeksi (?).
"että ne piirteet mitkä narsistista tekevät narsistin, olisivatkin "poistuneet" uhrin toipumisen myötä jollakin kummallisella tavalla tai poistuisivat jos hänen uhrinsa "oivaltaa että syy olikin uhrissa itsessään"
Toi nyt on suurimmaksi osaksi liitoittelua, liiallisia voimasanoja, lukuunottamatta joitain huutelijoita. Ei ne ominaisuudet poistu tai toinen ole niistä vastuussa (koko ajan on myös muistettu mainita että toisten valinnat ovat toisten valintoja, ei muiden ; koskee narsisteja ja uhreja ja kaikkia muitakin), esim itsetutkiskelun tai "itsehoidon" tarve tällaisissa tilanteissa ei liity sen toisen käytökseen tai sen muokkaamiseen omalla käytöksellä vaan oman tilanteen parantamiseen ja irtipääsemiseen.
J tässä mielestäni on nimenomaan tärkeää ymmärtää erottaa ne asiat joihin voi vaikuttaa asioista joihin ei voi vaikuttaa.
Tie ulos sotkusta on kuitenkin kaiken "ymmärtämisen" ja tiedonhaun jälkeen oman pään selvittäminen, ei kenenkään muun.
Toisaalta voisi ajatella A:n tavoin, että antakaamme anteeksi heille - he eivät tiedä mitä tekevät.
Irtaantuminen on sitä että kykenee vähitellen vitsailemaan ja näkemään kauempaa - tapahtunut ei herätä niin suurta tunnereaktiota. Niin kauan kun kantaa kaunaa, vihaa tai muuta, on tavallaan edelleen sen kaltoinkohtelijansa vallassa.
Itse aikoinaan olin raivoissani itselleni siitä että olin raivoissani esim perheelleni =)
Ei kovin hedelmällistä mutta kertoo pointin. Olin katkera ja pettynyt päivät pitkätysten tai ainakin se vaani nurkan takana, halusin toistaa toistamisesta päästyäni kokemaani ja hakea siitä tietoa.
Kun on päässyt pahimman yli, sen kyllä tuntee - kuin kivitaakka oikeasti lähtisi selästä tai ainakin se keventyy sen verran että askel nousee.
Olen päästänyt irti monista muistakin kaltoinkohteluista eikä se muuta kuin paransi oloani. Se ei muuta mennyttä miksikään silti.
Eikä tarvitse tästä muistutella joka kirjoituksessa "ylikehittyneet uhrit"-tyyliin enkä pyydä anteeksi etten koe enää asiaa samoin kuin sinä. Ehkä siksi, että olen käsitellyt sitä tavallaan lapsesta alkaen ja näin saanut "etumatkaa".
Muuten :
Suhteesta irtaantumisen edellytyksenä oleva itsehoito ei tarkoita sitä että esim muokkaisi itseään sen toisen tarpeille, sitä toista muuttaakseen tai siksi, että olisi jotenkin vastuussa toisen reagoinneistä (ellei ole "vastapeluri" joita myös uhrien joukossa on ; annetaan samalla mitalla takaisin, jatketaan suhdetta ja mollataan sitä toista vain päivät pitkät kaikille, pidetään valtapeliä uhrin oikeudella kun toinen käyttäytyy räikeämmin tai näkyvämmin, tai jopa pelataan omaan piikkiin mutta eri metodein ja sitä itse tunnistamatta) vaan kaikki liittyy siihen hyvinvoinnin ykköseen : itseen.
Uhria ei pelasta kukaan muu kuin hän itse. Siksi "itsetutkiskelu". Ei sen toisen vuoksi.
Totta kai saa "potea" niin kauan kuin haluaa.
Mutta, jos se häiritsee tai tuntuu taakalta, tietyn "normiajan" jälkeen ehkä kannattaisi sitten hakea apua siihen. Jos se tyydyttää omat tarpeet, kiinnijääminen menneeseen, kukaan ei sitä toiselta voi kieltää - antaa mennä vain.
Anteeksiantaminen ei liity mitenkään siihen että se poistaisi tai mitätöisi tapahtunutta tai kokemuksia vaan se on tarkoitettu omaan henkilökohtaiseen käyttöön jossa se valjastuu keventyneen rinkan muotoon.
Itse kiinnijäämisen kokeneena kuitenkin koen niin, etten enää halua näin käyvän vaan koetan keksiä keinoja irtipäästämiseksi. Itseni vuoksi. Tulevaisuuteni vuoksi. Siksi että olisin vapaa.
Sitten mä heräsin ;)
" Jos se tyydyttää omat tarpeet, kiinnijääminen menneeseen, kukaan ei sitä toiselta voi kieltää - antaa mennä vain."
Eihän sen prosessin hitaus ole mitään kiinnijäämistä ja uskoisin että jokaisella jossain vaiheessa se raja tulee vastaan, koska haluaa päästä irti ja eteenpäin. En vaan pidä sellaisesta toisten elämän mestaroimisesta että tiedetään toisen asiat paremmin kuin omat ja yleensä niillä neuvonantajilla on vielä omakin takapiha siivoamatta. Ja sekin on lopulta oma asia vaikka jäisi siihen narsistin uhriksi loppuelämäkseen jos niin haluaa kunhan siinä ei vahingoita muita samalla. Ihan sama juttu kuin vaikka alkoholisteilla se juomisesta nalkuttaminen tuskin koskaan aikaansaa juomisen lopettamista. (Jotenkin tuntuu että tällä palstalla aika moni voisi hyötyä al-anonista tai siihen liittyvästä kirjallisuudesta.)
Ehkä itse koen sen prosessin enemmänkin luonnostaan tapahtuvaksi kuin että aktiivisesti yrittäisin pyristellä jostain irti. Ihan niinkuin haavakin paranee itsestään, sen puhdistaminen varmaan kuitenkin kannattaa ettei saa tulehdusta. Voi olla että joku tulkitsee tällaisen asenteen passiivisuudeksi, mutta itse koen sen niin etten halua kiusata itseäni yhtään enempää kuin on pakko ja tuskin on pakko yhtään kiusata enää sen kaiken h*lvetin jälkeen mitä on jo kokenut. Joku täällä puhuikin puukon vääntämisestä haavassa, en tiedä millainen sadisti niin haluaisi tehdä.
Mää tarkoitinkin loppuelämäkseen kiinnijäämistä.
Mutta sanoin myös, että jos se tuntuu hyvältä - antaa mennä vain.
Jatkuva asian purkaminen ja tiedonhankkiminen on aktiivista mutta saattaa myös upottaa siihen suohon. Helppoja vastauksia ei ole.
Kyllä esim alkoholistitkin joutuvat aktiivisesti tekemään "työtä" koko ajan, joka päiväkin.
Sitä paitsi juomisesta nalkuttaminen antaa vain syyn juoda lisää koska eihän sitä muuten jaksa kuunnella ;)
Jokainen "toipunut holisti" on tehnyt töitä itsensä eteen. Mutta jokaisen on jatkettava sitä "dogaamista" (kuvainnollisestikin) niin kauan kuin on juomatonta juomaa jäljellä - muuten se ei lopu.
Tätä voinee soveltaa muuhunkin.
Kun mitta on täysi, se on täysi, muuttaa aktiiviseksi huolehtien itsestään ja on vapaampi.
Jokaiselle on kuitenkin tiensä tallattavana sitä ennen.
Noo, tunteet saattavat koteloitua fyysisiksi sairauksiksi.. syöväksi, sydän ja verisuonitaudeiksi, ikuiseksi stressiksi.. jne.
Kysymys anteeksiannossa ei ole tekoihinsa syyllistyneen narsistin syyttömäksi julistaminen, vaan itselleen vahingollisten tunnekiemuroiden löysääminen. Jotta olisi helpompi hengittää, nauraa, luottaa, rakastaa, elää jne.
Toisinaan ihmiset jäävät kiinni, jumiutuvat jonnekin. Väittävät, etteivät vihaa, sure, ole katkeria jne. vaikka kyse on siitä, että uskotellessaan itselleen niin, ovat saattaneet koteloida sen tunteen käsittelemättömiin. Ja sieltä se sitten aina tilanteen tullen putkahtelee milloin mitenkin päin esiin.
Mutta tietenkin on hyvä antaa aikaa. Mutta elämä on elettävä yksi kerrallaan, mikäli niitä nyt edes useampia on, ja ainahan se on helpompaa jos ei ole epämääräisiä tunnemöykkyjä sielun pohjalla, ne kun joskus käyttäytyvät kuten raha. Ja rahahan menee/tulee rahan luo.
"Kumpa näkisin sinun jonain päivänä nauravan koko tälle narsismi-asialle, silleen vapautuneesti ja hyväntahtoisesti. Taakan taakseen jättäneenä."
Vaikka nauraisin vapautuneesti ja hyväntahtoisesti hyvin monelle asialle tässä maailmassa ja elämässä, niin en narsismiasialle. On ihan hyvä pitää mielessä faktat siitä minkälainen nph on, muutenhan koko "kärsimys" ja h*vetti olisi mennyt hukkaan, nyt voin sanoa sentään jotain oppineeni elämästä ja ihmisistä, sen minkälaisia ihmisiä minun ja muidenkin pitää varoa. Jos uhri katsoo "itseään tutkiskeltuaan" että nph on sellainen vekkuli, jolle voi vapautuneesti ja hyväntahtoisesti naureskella, niin eikös siinä ole selvät ainekset kierteeseen, että joutuu uhriksi uudestaan ja toistuvasti (juttu, mitä tietty porukka on kovasti täällä pilkannut) kun pettää itseään ja eroon päästyään pitää narsismia "hassuna pikkujuttuna"? Ei tämä narsismiasia sentään täytä koko muuta elämääni ja ole koko ajan mielessä, tämän paistan aihe on vaan kirjoittaa narsismista ja narsistisesti persoonallisuushäiriöisistä, joten mun mielestä pitäisi selkeästi tajuta, mikä kuuluu tällaiselle palstalle ja mikä ei.
"Jos uhri katsoo "itseään tutkiskeltuaan" että nph on sellainen vekkuli, jolle voi vapautuneesti ja hyväntahtoisesti naureskella, niin eikös siinä ole selvät ainekset kierteeseen, että joutuu uhriksi uudestaan ja toistuvasti "
'mun mielestä' kokemukset jotka saimme, eivät unohdu, ja osaamme välttää uudelleen uhriksi joutumista.
Teemme silti itsellemme palveluksen, kun pääsemme vihasta ja katkeruudesta eroon. Hyvin pohdit asiaa Henna! :)
"Teemme silti itsellemme palveluksen, kun pääsemme vihasta ja katkeruudesta eroon."
Milloinkas sinä ja hengenheimolaiset pääsette eroon siitä, että syytätte minua katkeraksi ja vihaiseksi, kun kirjoitan mielestäni ihan faktaa siitä minkälaisia nph:t ovat?
Käytännössä "vihani ja katkeruuteni" ei ole näkynyt vuosiin sille narsistille, kuka minua rääkkäsi, mitenkään, lähinnä minusta hän on säälittävä rääpäle mutta toivoisin ettei kukaan enää haksahtaisi hänen rääkättäväkseen. Tosin toiveeni on turha, hänellä on kyllä uusi uhri kynsissään, joka muuten "valittaa" ihan samoista asioista kuin minäkin. Tosiasioista puhuminen/kirjoittaminen ei ole katkeruutta ja vihaa mutta joillekin se ei näytä menevän jakeluun.
En syytä sinua Henna.
Kokeile seuraavaa :)
Sano itsellesi puoliääneen ennen tälle palstalle kirjoittamista: "Tunnen täällä voimakasta vihaa tai pelkoa." Pidä sitten tauko. Sano sen jälkeen itsellesi: "Mutta täällä en ole missään todellisessa vaarassa."
"Vaikka nauraisin vapautuneesti ja hyväntahtoisesti hyvin monelle asialle tässä maailmassa ja elämässä, niin en narsismiasialle. On ihan hyvä pitää mielessä faktat siitä minkälainen nph on, muutenhan koko "kärsimys" ja h*vetti olisi mennyt hukkaan"
Tuota en ymmärtänyt ollenkaan, osaatko avata ?
Miten huumori liittyy tapahtuneiden mitätöintiin ?
Huumori on korkeatasoinen defenssi (totta kai siinäkin voi mennä överiksi kuten kaikessa) joka auttaa käsittelemään asioita.
Monet pahasti fyysisesti vammautuneet tai parantumattomasti sairaat jne myöskin vitsailevat itsestään, rankkaa työtä tekevät heittävät läpyskää purkaakseen kokemaansa. Se on myös tervettä, luo yhteenkuuluvuutta ja päästää paineita.
Se ei liene mikään tie sarjauhriuteen. Tie siihen on oman itsetutkiskelun ja hoidon puute. Kun pitää huolen itsestään ja pääsee narsistiseen tasapainoon itsekin vaikka sieltä alarekisteristä - ei ole uhriainesta. Tasapainon pitäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä kaikilta ihmisiltä eikä se aina onnistu.
Miksi niin kovat voimasanat ?
"Pilkannut sarjauhreja?"
Auttaako sarjauhriuteen sen toisen väärien tekojen ruotiminen vai omasta itsestä huolehtiminen ? Kumpi päästää tästä kierteestä ja vankilasta ulos`?
Kumpi tuo hyvinvointia ?
Terapiakin tähtää siihen että ihminen vahvistuu ja etsii voimiaan, hoivaa "heikkouksiaan" ja jatkaa elämäänsä.
Avaa silmäsi:
http://www.youtube.com/watch?v=3Ksyfbf4Syo&feature=related
"Sano itsellesi puoliääneen ennen tälle palstalle kirjoittamista: "Tunnen täällä voimakasta vihaa tai pelkoa." Pidä sitten tauko. Sano sen jälkeen itsellesi: "Mutta täällä en ole missään todellisessa vaarassa."
Voisin sanoa ääneen, että "tunnen ärsyyntymistä siitä että jotkut yrittävät tietoisesti vääristellä koko narsismi asiaa ja huolta siitä, että joku akuutissa kriisissa oleva uhri, joka ei tunne asiaa vielä, saattaa uskoa teitä ja syyllistyä lisää sen lisäksi mitä se lähinarsisti on syyllistänyt."
Lisäksi voisin sanoa, että "tunnen suurta ärtymystä myös sellaisia prkleen "ylhäältä alaspäin" minulle kirjoittavia kohtaan, jotka joukolla luulevat tietävänsä sen, mitä minä tunnen ja jotka ovat niin addiktoituneet tuohon kerran keksimäänsä "totuuteen" niin ettei sitä muuta mikään".
Jos kokisin olevani todellisessa vaarassa täällä, en uskaltaisi edes kirjoittaa OMIA mielipiteitäni tällaisella palstalla vaikka niiden johdosta jotkut hyökkäävätkin persoonaani kohtaan nimimerkkini kautta.
Sarjauhriuteen ei ainakaan auta se, jos joku uskoo teidän vääristeltyjä "tietoja" nph:sta.
Eikä pelkkä toisen ihmisten tekemisten jankkaaminen.
Huolehtikaa ihmiset itsestänne.
Defensseistä vielä :
"Neuroottisille (neurotic) defenssimekanismeille (mm. reaktionmuodostus, pseudo-altruismi) on ominaista voimakas superegon toiminta. Tilanteet havaitaan realistisesti mutta niihin liittyvä merkitys muutetaan käänteiseksi.
Kypsymättömille (immature) defenssimekanismeille (mm. kieltäminen, projektio, acting out) on ominaista että uhan olemassaolo kielletään tai siihen liittyvä vastuu siirretään muualle.
Kehittyneille (mature) defenssimekanismeille (mm. sublimaatio, HUUMORI) on ominaista että uhkaava tilanne havaitaan realistisesti, mutta uhkaan liittyviä tunteita hallitaan kunnes uhkaava tilanne on ohi.
Ihminen tarvitsee defenssejä säilyäkseen tervejärkisenä vaikka niistä usein tupataankin puhumaan vain negatiivisessa merkityksessä.
Totta kai liika on aina liikaa mutta niitä todellakin tarvitsee.
Sano itsellesi puoliääneen ennen tälle palstalle kirjoittamista tuo oma tunnetilasi, jonka havainnollisesti kuvasit: "Tunnen täällä suurta ärtymystä jne." Pidä sitten tauko. Sano sen jälkeen itsellesi: "Mutta täällä en ole missään todellisessa vaarassa joutua tämän tunnetilani aiheuttaneen kohtelun alaiseksi".
En ole palstaa seurannut mutta tuo kaikki kuvaa minun/meidän kiusaajaa! En ala hänestä diagnoosia tekemään se on varmaan ammattilaisellekkin vaikeaa ;) Hän jos kuka osaa olla kiero mutta pahinta on se kostaminen mistä ei tule loppua. Samoin ei voi kuin ihmetellä mistä milloinkin hän kicksit saa, voi olla monta kuukautta hiljaa ja sitten taas alkaa....kiusaaminen. No me eletään hänen epäonnekseen....
"En ole palstaa seurannut mutta tuo kaikki kuvaa minun/meidän kiusaajaa! En ala hänestä diagnoosia tekemään se on varmaan ammattilaisellekkin vaikeaa ;) Hän jos kuka osaa olla kiero mutta pahinta on se kostaminen mistä ei tule loppua. Samoin ei voi kuin ihmetellä mistä milloinkin hän kicksit saa, voi olla monta kuukautta hiljaa ja sitten taas alkaa....kiusaaminen. No me eletään hänen epäonnekseen.... "
Puhut nyt "pikkusen" ristiin: "en ole palstaa seurannut" - "voi olla monta kuukautta hiljaa ja sitten taas alkaa kiusaaminen", sinähän melekonen selvännäkijä sitten oot :D
Tiedät senkin että osaa olla kiero, ihan palstaa seuraamatta?
Aloituksessa mainitut piirteet on narsistin piirteitä ja ne on ympätty koskemaan yhtä palstalla kirjoittavaa, mielestäni aika köykäisin perustein.
Taidat nyt vähän yrittää hämätä tuolla "en ole palstaa seurannut", ettet vaan olisi ihan "vakkaripalstalainen"?
En ollut tarpeeksi tarkka, tarkoitin että en niinkään tiedä tänne kirjoittajista MUTTA tuo kuvaus käy kiusaajaani. Hän voi myös kirjoittaa tänne, en tiedä siitä.
"vakkaripalstalainen" -> kenellä on ihan omanlaisensa tapa taivutella sanoja vähän väärin -> aloituksessa: "Jos joku kehottaa pohtimaan uhrin omaa osuuttaan" kun pitäisi olla "omaa osuutta".
Minäkin osaan suomenkielen pilkkusäännöt ja silti pilkutan välillä päin p...tä. Teenköhän sen ihan hämätäkseni vai missä vika??
*narsismin rinnalla epäluuloisuus on kyllä yks vitsaus nykyaikana, tosin sii-hen-kin syyllistynyt, ihan ite*
Ja ENEMMÄN kuin narsismia, tällä palstalla on tuota epäluuloa suuntaan jos toiseen. Tervettä ku eläinlääkärin tarkistama pässinliha.