Tapasimme kesällä. Hän halusi muutaman viikon tapailun jälkeen aloittaa seurustelun. Suostuin pienen painostuksen jälkeen. Tunteista emme juurikaan ole puhuneet. Meinasin rakastua, mutta pelästyin, kun kumppani sanoi, että tunteet tulevat vähitellen. Hän kuitenkin tykkää minusta ja haluaa olla kanssani yhteisten tuttavien seurassa.
Itselleni on kuitenkin ihastuminen ja rakastuminen ainoat syyt seurustelun aloittamiseen. Pelkän "tykkäämisen " takia ei kannata aloittaa suhdetta.
Olenko vain näyttelyesine tai sotasaalis? Vai olenko ainoa, joka ajattelee, että tunteita on olatava ennen seurustelun aloittamista?
Itselleni on kuitenkin ihastuminen ja rakastuminen ainoat syyt seurustelun aloittamiseen. Pelkän "tykkäämisen " takia ei kannata aloittaa suhdetta.
Olenko vain näyttelyesine tai sotasaalis? Vai olenko ainoa, joka ajattelee, että tunteita on olatava ennen seurustelun aloittamista?
Vastaukset 2
Vanhimmat
En kyllä ymmärrä miksi ihminen olisi toisen kanssa yhdessä jos ei ole mitään tunteita ko. henkilöä kohtaan ?
mä en ikinäkoskaanmilloinkaan alkais seurusteleen ilman tunteita. Pahinta väkivaltaa mun tunteille olis se, että mä pakottaisin itseni tuntemaan, tai odottaisin, että milloinmilloinmilloin musta nyt tuntuu vai tuntuuko musta ja pitäisikö musta tuntua ja mitä jos musta ei tunnu. Tai mä teeskentelisin, että kyllä musta tuntuu kun mä nyt oikein seurustelen. Niinpäin, että kun tunteet tulee, ei voi olla olematta yhdessä, ihan riippumatta siitä, kutsuttiinko sitä seurusteluks vai miks. Ja sen tietää kun ne tulee, ei se vaadi seurustelun aloittamista.
Musta on aika epätoivoista alkaa suhteeseen ilman tunteita. Mut vielä epätoivoisempaa on olla suhteessa ilman tunteita. Ja pahinta mitä mä voisin kuvitella, ois se, et mä oisin suhteessa jossa toisella ei olis tunteita mua kohtaan. Lähtisin lykkimään kyllä aika kiivaasti.