Biaudet ja Lipponen ovat svekoehdokkaita ilmiselvästi. Harkimo ilmoitti lähtevänsä Niinistön "vaaliveturiksi" ja nyt Donner ilmoitti kannattavansa Niinistöä.
Kuulostaa huolestuttavalta, kun surusvekot ovat menossa joukolla Niinistön tueksi.
Onkohan Sauli vannonut ikuista uskollisuutta pakkoruotsituksen pyhälle asialle?
Vai yrittävätkö svekot antaa ns. kuoleman suudelman?
Kun ensin ilmoitetaan tuki, niin myöhemmin odotetaan vastatukea.
Kuulostaa huolestuttavalta, kun surusvekot ovat menossa joukolla Niinistön tueksi.
Onkohan Sauli vannonut ikuista uskollisuutta pakkoruotsituksen pyhälle asialle?
Vai yrittävätkö svekot antaa ns. kuoleman suudelman?
Kun ensin ilmoitetaan tuki, niin myöhemmin odotetaan vastatukea.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Väyrynen ja Haavisto ovat pakkoruotsittajia ymmärtääkseni molemmat.
Onko tosiaan niin, että tulevissa vaaleissa on korkeintaan yksi suomenmielinen ja sinivalkoinen ehdokas? Jos siis Soini lähtee ehdokkaaksi.
Jotain on mätää Suomenmaassa.....
Niinistö puhuu "yleissivistyksen" eli suomen ruotsinkielisten puolesta aivan samalla nuotilla kuin Katainen.
Niinistö on pakkoruotsittaja, tosin hän selittää tämän vähän useammalla sanalla ja hiukan vaikeatajuisesti, jopa niin, ettei tiedä itsekään mistä puhuu.
Johtunee varmaan siitä, että hän on myöhäinen käännynnäinen. Ensimmäisen kauden kansaedustajan Sauli vielä vastusti koulujen pakkoruotsia.
Ei Virkkunenkaan ollut aluksi pakkoruotsittaja.. Valitteli vain, että eipä yksi ministerinreppana voi tehdä mitään... (kuka voi jos ei ministeri???)
Vaan sittenpä muuttui ääni kellossa ja eihän hän lopulta oikein muuta osannut kuin joka välissä vaatia lisää pakkoruotsia.
Virkkunen käsitti nopeasti, että päästäkseen ja pysyäkseen Kokoomuksen johdossa, on muututtava kiihkopakkoruotsittajaksi.
Moni poliitikko on myynyt maansa ja periaattensa vallan vuoksi. Sama tapahtui Niinistölle aiemmin.
Eikö ole omitista, että SUOMESSA suurin este yhtesikunnalliselle menestymiselle on suomenmielisyys? Uskomatonta!
Onneksi presidentin asema on nykyään lähinnä muodollinen.
Tärkeintä on eduskunnan tilanne ja siellä on tällä hetkellä enemmistö ainakin jonkinlaisen kielivapauden kannattajilla.
Tosin se ei vielä takaa mitään, mutta on mahtava muutos entiseen.
Ensin sitä synnytään suomalaiseksi ja eletään suomalaista elämää. Sitten jos opiskeltuaan tarpeeksi (ei svekot) saa duunin, niin kas - jåpa savålaisesta våi tulla ruåtsalainen. Tästä meillä on useampia esimerkkejä.
Minä osaan hyvin englantia ja olen kiinnostunut Englannista, sen kulttuurista ja historiasta.
Ei se kuitenkaan ole minua tehnyt yhtään englantilaisemmaksi ja vähemmän suomalaiseksi.
Päinvastoin. Se on pikemmoin vahvistanut suomalaista identiteeettiäni. Niin muuten käy useimmille ulkomailla asuvalle suomalaiselle.
Miksi sitten tuo ruotsalaisuus on poikkeus? Muutamille suuomalaisille pelkää ruotsalaisuuteen tutustuminen aiheuttaa identiteettikriisin. Muututaankin yhtäkkiä puoliruotsalaiseksi ja aletaan halveksia juuriaan!
Tuon tendenssi täytyy johtua vuosituhantisesta mentaalisesta ehdollistamisesta.