Aloin epäillä raskautta kuukautisteni ollessa myöhässä ja outojen oireiden alettua. Tehtyäni posiitivisen raskaustestin, varasin ajan lääkärille jolta anoin sosiaalisiin syihin vedoten lupaa aborttiin. Olenhan vasta 17 -vuotias. Kotona tilanteeni on sellainen etten asiaa sinne tahtonut viedä. Itselläni on kehitysvammainen pikkuveli ja äidilläni on mielialalääkitys. En tahtonyt rasittaa perhettäni yhtään sen enempää varsinkaan kun raskaudesta ja ehkäisyn tärkeydestä on siellä useaan otteeseen puhuttu, asian kertominen tuntuisi yksinomaan nololta.
Lapsen isä on paras ystäväni jonka olen tuntenut vuosia. Hän on minua 5-vuotta vanhempi, mikä tuntui lääkäreille olevan vaikea asia ymmärtää. Olemme tunteneet jo vuosia, ja ystävyytemme aikana meillä molemmilla on ollut parisuhteita, joten suhteemme on puhtaasti kaveripohjainen puolin ja toisin. Kesällä olimme kuitenkin molemmat sinkkuja ja yksi asia johti toiseen muutaman kerran. Yhdellä kerralla emme käyttäneet ehkäisyä, vaan seuraavana aamuna otin apteekista ostami jälkiehkäisyn. Se ei kuitenkaan ole toiminut. E-pillereitä en ole koskaan syönyt pelätessäni hormonaalisia sivuvaikutuksia, käyttänyt aino kondomia ehkäisyä tarvittaessa.
Tänään minulla oli ensimmäinen lääkäriaika johon lapsen isä oletettaen tietenkin tuli mukaan, sovimme myös että lasku lähetetään hänen osoitteeseensa koska kotiini en vanhempieni silmien eteen tahtonut minkäänlaista vihjettä raskauteni keskeyttämisestä. Välttyäksemme turhalta selittämiseltä, hän esitteli itsensä poikaystävänäni mistä emme arvelleet olevan minkäänlaista haittaa.
Lääkärinäni oli nuori ja ERITTÄIN virkaintoinen nainen. Häntä tuntui kovasti häiritsevän se etten käyttänyt hormonaalisia ehkäisyvalmisteita. Kerroin hänelle pelostani, ja siitä etten vielä ole miettinyt tarpeeksi, haluanko syödä niitä vai en. Hän ei myöskään tuntunut ymmärtävän se että asian halusin pitää vanhemmiltani salassa. En todellakaan ollut yksin abortin kanssa, oli tukijoita joille saatoin puhua ! Kerroin kyllä että pääsääntöisesti voin äidilleni asioista puhua, mutta abortti olisi liian suuri paukku.
Lisäksi lääkäri kertoi uudesta laista jonka mukaan lääkärin tulee ottaa yhteyttä SOSIAALIVIRANOMAISIIN mikäli parisuhteen osapuolilla on yli 2 vuotta ikäeroa. Kyseessä on kuulemma jokin uusi laki jonka noudattamista painotetaan noudattamaan. Yritin selittää että kyseessä ei ole varsinainen parisuhde mutta lääkäri oli ehdottomasti sitä mieltä että minun tulee keskustella sosiaaliviranomaisen kanssa, joka ottaa myös yhteyttä vanhempiini. Samalla kävisi ilmi myös raskauteni! Mitä voin enää tehdä? Sairaalalla on asian suhteen vaitiolovelvollisuus mutta miten on sosiaalityöntekijä?
Tässä suhteessa ei ole kyseessä naiviin teinitytön hyväksikäyttö , välitämme toisistamme ystävinä, ja muutamasta seksikerrasta nousi kauhea ongelma. Olen aivan paniikkinen, tilannetta mutkistaa se että vanhempani suhtautuvat parhaimpaan ystävääni todella epäluuloisesti, ovat joskus jopa kieltäneet minua näkemästä häntä ikäeroon vedoten. Olen yrittänyt saada vanhempiani tutustumaan ystävääni, mutta he vain sanovat ettei heitä kiinnosta! Olen varma että saisin sossumamman ansiosta heidät vain järkyttyneiksi sillä heille olisi suuri shokki vaikka olenkin jo 17 -vuotias että sänkykumppanini olisi minua noin reilusti vanhempi.
Vanhempi hoitaja joka seurasi minun ja lääkärini keskustelua, koitti käytävässä rauhoitella minua sanomalla että tuskin asiasta tulee ilmoitusta kotiin.Jos olisimme ystäväni kanssa tienneet uudesta laista, olisimme sanoneet hänen olevan 18, niin kaikelta tältä vältyttäisiin. Abortti itsessään stressaa minua kamalasti ja on rankka paikka, tähän ei mielestäni tarvitsisi sotkea yhtään sosiaaliviranomaista saati työntekijää.
Lapsen isä on paras ystäväni jonka olen tuntenut vuosia. Hän on minua 5-vuotta vanhempi, mikä tuntui lääkäreille olevan vaikea asia ymmärtää. Olemme tunteneet jo vuosia, ja ystävyytemme aikana meillä molemmilla on ollut parisuhteita, joten suhteemme on puhtaasti kaveripohjainen puolin ja toisin. Kesällä olimme kuitenkin molemmat sinkkuja ja yksi asia johti toiseen muutaman kerran. Yhdellä kerralla emme käyttäneet ehkäisyä, vaan seuraavana aamuna otin apteekista ostami jälkiehkäisyn. Se ei kuitenkaan ole toiminut. E-pillereitä en ole koskaan syönyt pelätessäni hormonaalisia sivuvaikutuksia, käyttänyt aino kondomia ehkäisyä tarvittaessa.
Tänään minulla oli ensimmäinen lääkäriaika johon lapsen isä oletettaen tietenkin tuli mukaan, sovimme myös että lasku lähetetään hänen osoitteeseensa koska kotiini en vanhempieni silmien eteen tahtonut minkäänlaista vihjettä raskauteni keskeyttämisestä. Välttyäksemme turhalta selittämiseltä, hän esitteli itsensä poikaystävänäni mistä emme arvelleet olevan minkäänlaista haittaa.
Lääkärinäni oli nuori ja ERITTÄIN virkaintoinen nainen. Häntä tuntui kovasti häiritsevän se etten käyttänyt hormonaalisia ehkäisyvalmisteita. Kerroin hänelle pelostani, ja siitä etten vielä ole miettinyt tarpeeksi, haluanko syödä niitä vai en. Hän ei myöskään tuntunut ymmärtävän se että asian halusin pitää vanhemmiltani salassa. En todellakaan ollut yksin abortin kanssa, oli tukijoita joille saatoin puhua ! Kerroin kyllä että pääsääntöisesti voin äidilleni asioista puhua, mutta abortti olisi liian suuri paukku.
Lisäksi lääkäri kertoi uudesta laista jonka mukaan lääkärin tulee ottaa yhteyttä SOSIAALIVIRANOMAISIIN mikäli parisuhteen osapuolilla on yli 2 vuotta ikäeroa. Kyseessä on kuulemma jokin uusi laki jonka noudattamista painotetaan noudattamaan. Yritin selittää että kyseessä ei ole varsinainen parisuhde mutta lääkäri oli ehdottomasti sitä mieltä että minun tulee keskustella sosiaaliviranomaisen kanssa, joka ottaa myös yhteyttä vanhempiini. Samalla kävisi ilmi myös raskauteni! Mitä voin enää tehdä? Sairaalalla on asian suhteen vaitiolovelvollisuus mutta miten on sosiaalityöntekijä?
Tässä suhteessa ei ole kyseessä naiviin teinitytön hyväksikäyttö , välitämme toisistamme ystävinä, ja muutamasta seksikerrasta nousi kauhea ongelma. Olen aivan paniikkinen, tilannetta mutkistaa se että vanhempani suhtautuvat parhaimpaan ystävääni todella epäluuloisesti, ovat joskus jopa kieltäneet minua näkemästä häntä ikäeroon vedoten. Olen yrittänyt saada vanhempiani tutustumaan ystävääni, mutta he vain sanovat ettei heitä kiinnosta! Olen varma että saisin sossumamman ansiosta heidät vain järkyttyneiksi sillä heille olisi suuri shokki vaikka olenkin jo 17 -vuotias että sänkykumppanini olisi minua noin reilusti vanhempi.
Vanhempi hoitaja joka seurasi minun ja lääkärini keskustelua, koitti käytävässä rauhoitella minua sanomalla että tuskin asiasta tulee ilmoitusta kotiin.Jos olisimme ystäväni kanssa tienneet uudesta laista, olisimme sanoneet hänen olevan 18, niin kaikelta tältä vältyttäisiin. Abortti itsessään stressaa minua kamalasti ja on rankka paikka, tähän ei mielestäni tarvitsisi sotkea yhtään sosiaaliviranomaista saati työntekijää.
Vastaukset 20
Vanhimmat
leikkinyt aikuisten leikkejä ja nyt on tullut aika kantaa vastuu teoistasi. Sitä ei kanneta surmaamalla uusi alkanut elämä. Abortti on pelkurimaista vastuusta pakenemista.
Vai että et tiedä haluatko syödä hormooniehkäisyä.. minkälaisen hormoonirysäyksen luulisit abortista tulevan ja sellasen luonnottomuuden ihan kummalla tavoin vaan muutenkin rasittavan kehoo?? Luuletko että riskit on pienemmät kuin e-pillereissä? Ajattelitko jatkossakin hoitaa "ehkäisyn" ja vastuuttomuutesi seuraukset lapset viemäriin tai biojätteisiin lähettämällä??
Noin iso asia tulee ilmi vanhemmillesikin ennemmin tai myöhemmin. Kyse on lapsesi koko ihmiselämästä, ja sen lopettamisesta. Kuinka sellasisen voisikaan loputtomiin salata?! Valheilla on myös lyhyet jäljet. Itse olet soppasi keittänyt. Ehkä suhtautuminen voisi olla ihan toisenlaista jos luopuisit iytsekkyydestäsi ja antaisit lapsesikin jatkaa elämäänsä.. Asiasta tehdään ihan aiheellisesti iso juttu koska lapsesi elämä ei ole muille yhtä yhdentekevä kuin ehkä sinulle. Vai miten helppoa lapsesi koko ihmiselämän maton alle lakaisun kuvittelit olevan?
Tiedän että lääketieteellinen ehkäisy perustuu hormoneihin. Olen myöskin tietoinen riskeistä, mutta myös tietoinen siitä että E-pillerit eivät ole minua varten jatkuvien hormonaalisten sivuvaikutustensa vuoksi. Kuten asian ilmaisin mielestäni selkeästi, ehkäisynä käytän suhteissa KONDOMIA. Abortti oli tässäkin tapauksessa viimeinen ja ainoa vaihtoehto
En tiedä olisko sinusta oikein tuoda valmiiksi "rikkinäiseen" kotiin lapsi, jota ei sinne kukaan ole toivonut. Lapsella on kyllä isä ja äiti, jotka eivät kirjaimellisesti RAKASTA toisiaan, olisiko se oikein? Kotonani on vammainen poika joka tarviitsee hoitoa 24tuntia vuorokaudessa. Sopisiko mielestäsi vastasyntynyt tällaiseen kotiin. Itse opiskelen ja ystäväni sekä vanhempani ovat töissä.
Jos vierelläni seisoisi mies joka rakastaa minua, olisin kymmenen vuotta vanhempi ja taloudellisesti vakaassa tilanteessa, en päätyisi aborttiin.
Enkä tahtoisi kyseenalaistaa lukutaitoasi, mutta iso asia tehtiin IKÄEROSTA ei suinkaan itse abortista.
koskaan syöny e-pillereitä niin mistä tiedät että niistä tulis jotain sivuvaikutuksia ym.? Etköhän vähän liiottele nyt niitä, ja mitäs sivuvaikutuksia sitten abortista luulisit tulevan, ne voikin olla vähän pysyvämpää laatua...eikä vähiten henkiset. Kenties et saakaan enää koskaan lapsia sitten kun niitä joskus halauisit.
Lapsenko syy se on että pidit hauskaa miehen kanssa jota et rakasta? Nykyaikana naiset hankkii lapsia itsenäisestikin, eikä se ole opiskelijanakaan mikään mahdottomuus. Miehen ja isäpuolen lapselle ehtii löytää myöhemminkin.
Kauanko aito vielä asua siellä äitis ja veljesi helmoissa? Olet kohta täysi-ikäinen ja muutat kai muutenkin pian pois kotoa? Nyt voisit alkaa rakentaa elämää sinua ja lastasi varten.
"Kenties et saakaan enää koskaan lapsia sitten kun niitä joskus halauisit. "
Sanotaan että aloittaja synnyttä ja antaa adoptioon.
Kymmene vuoden päästä hän haluaa rakastamnsa miehen kanssa lapsen, mutta ei tulekaan enää raskaaksi.
Lohduttaako sinusta silloin ajatus että "no, synnytinhän mä kerran, mun geenit on päässy eteenpäin vaikken lasta ite kasvattanu"?
Vai onko siinä kohtaa yhdentekevää onko mennyt aborttiin, vai antanu lapsen pois, jos omaa lasta ei enää saakaan?
Ja tiesitkö että monet olisi adoptiostakin sitä mieltä että mitäs antoi lapsen pois, turhaa enää parkua?
Ja mistä tietää että ehkäisystä tulisi sivuvaikutuksia...
Ehkä hänellä on sukurasitteen jotain mistä ei viitti kertoo koska ei ole olennaista?
Jos vanhemmat eivät halua että on missään tekemisissä ystävän kanssa, miten selittää heille että on ollut yhdynnässä, kun raskautta on hiukan vaikeeta salata?
Vai olisko parempaa selittä että ei tiedä kuka on isä?
Miksi abortti paljastuisi?
Se on yksityisasia, itse päättää jakaako tiedon muille.
"Sanotaan että aloittaja synnyttä ja antaa adoptioon.
Kymmene vuoden päästä hän haluaa rakastamnsa miehen kanssa lapsen, mutta ei tulekaan enää raskaaksi."
tietäs sitten ettei se johdu abortista ja yksi lapsi on jo olemassa. Voihan siihen myöhemminkin yrittää tutustua.
"Ja tiesitkö että monet olisi adoptiostakin sitä mieltä että mitäs antoi lapsen pois, turhaa enää parkua?"
Ketkä sellasta mieltä on? Unohtaa kenties että sillon lapsi on kuitenkin saanu myös elää..
"Ehkä hänellä on sukurasitteen jotain mistä ei viitti kertoo koska ei ole olennaista?"
Ja silti vois ottaa abortissa kerralla moninkertasen hormoonipaukun?
Jos se nyt jää kuitenkin kiinni raskaudesta, niin tuleehan se isyys kuitenkin ilmi joskus? Miks sitä heti tarvis kertookaan? Ja vanhemmathan ei oo tähän saakka ollu kiinnostuneita tutustuun ystävään, ehkä tilanne muuttus jos tietäs että siitä tulee niiden lapsenlapsen isä.
"Miksi abortti paljastuisi?"
No eikö alottaja juuri oo kertonu miks raskaus on paljastumassa? Jollain tavoinhan sen loogisesti myös on päätyttävä.. vai menisköhän joku keskenmeno-valhe läpi? Abortti ei paljastu kun sen jättää tekemättä :)
En ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta systeemistä, aika oudolta kyllä vaikuttaa.
Ymmärtäisin sen jos kyse olisi alle 16v tytöstä, mutta 16vuotiashan saakin jo harrastaa seksiä.
Ymmärtäisin ehkä senkin jos tosiaan olisi syytä epäillä hyväksikäyttöä tms...
Sinun pitää kyllä varmaan soittaa sossuun ja kysyä mikä on homman nimi?
Et todellakaan tarvitse mitään lisämurheita....
pelkkää tekastua provoo tääkin koko alotuksen turhake...
Tottahan toki, kun ei ole teiän mieleen, ni sillon se on provoa
"En ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta systeemistä, aika oudolta kyllä vaikuttaa.
Ymmärtäisin sen jos kyse olisi alle 16v tytöstä, mutta 16vuotiashan saakin jo harrastaa seksiä."
Tää ei ollu siis jonkun mieleen?
Joku täällä kirjoitti että abortti tulee jossain vaiheessa aina vanhempien tietoon. Tulee jos itse kertoo. Minä en kertonut ja eivät koskaan saaneet siitä tietoa. Joten, turhan päiväistä pelottelua ettei vaan tekis aborttia. Minun mielestäni aloittaja itse tuntee oman tilanteensa parhaiten , ei joku abortin vastustaja.
Oot siis salannu vanhemmiltas mikä sä todellisuudessa oot ja minkälaisen kohtalon annoit niiden lapsenlapselle... niinpä niin.
omaa sakkias vaan joka ei traumoissaan kestä iljettäviä totuuksia, valheiden oikomisia eikä lapsen näkökulmaa!
Suo anteeksi, mutta nyt en ymmärrä... Mistä päättelet, että joku "minun sakkini" olisi tämän aloituksen ilmoittanut ylläpidolle? Miksi äsken syyttelit minua?
mä tän alotuksen ilmotuksesta sellasta väitin?? Miks sä aloit ketään syytteleen?
"ai missä
mä tän alotuksen ilmotuksesta sellasta väitin??"
Mistä muusta kuin tämän aloituksen ilmoittamisesta sitten kuvittelit minun puhuvan??
"Miks sä aloit ketään syytteleen?"
Syyttelemään?? Siis minä totesin vain sen faktan, että tämäkin täysin asiallinen avunpyyntö on ilmoitettu. Onko tosiasian toteaminen syyttelyä?
Kerrotko nyt, että miksi minun pitäisi katsoa peiliin ja mihin juuri minä olen syyllinen sinun mielestäsi?
"Lisäksi lääkäri kertoi uudesta laista jonka mukaan lääkärin tulee ottaa yhteyttä SOSIAALIVIRANOMAISIIN mikäli parisuhteen osapuolilla on yli 2 vuotta ikäeroa. Kyseessä on kuulemma jokin uusi laki jonka noudattamista painotetaan noudattamaan."
Jos tuollainen laki olisi olemassa, siitä varmaan mainittaisiin jopa aborttilaissa taikka Valviran ohjeistuksissa jotain. Mitään tuollaista mainintaa en kummastakaan löytänyt, joten joko sinä olet käsittänyt jotain väärin, tai lääkäri puhuu puutaheinää.
Sinuna pyytäisin lääkäriltä kirjallisena tuon jutun ja kertoisin, että aijon ottaa yhteyttä Valviraan selvittääkseni asian perinpohjaisesti. Saattaisi lääkärin mieli muuttua siinä vaiheessa ;)
Sulla on yövuo!?
Viimeisin asiallinen kysymys oli tuossa ylempänä: "Miten sä autat vastasyntynyttä ja äitiä, kun heillä on rankkaa ja äiti on väsynyt? Vai loppuuko sun huolenpito siihen, että äiti ei tehnyt aborttia ja lapsi sai elää? Ei kiinnosta, millaisiin olosuhteisiin lapsi syntyi ja miten siitä eteenpäin, pääasia että lapsi sai elää, eläkööt!!!"
Vastaisitko asiallisesti ilman nälvimisiä?
jos vastaan että onhan niitä neuvolan kautta saatavia palveluja, järjestöjä (mannerheim), kunnalta voi kysyä jne., niin tuuppaan vastuun härskisti muiden harteille ja haluan ite luikerrella siitä, ja jos vastaan että auttasin itse lapsen hoidossa kaikin tavoin, tulee taas tätä että EIHÄN TOLLASEN SAIRAAN KIIHKON HOITOON KUKAAN LASTAAN JÄTTÄS!!! ;DDD Eli kumman valitset? Kumpikinhan on jokatapauksessa "väärä" vastaus ja nälvittävää.. joten..?
Kerroit ap. todella uskomattoman tarinan lääkärisi käytöksestä. En tiedä, mistä päin Suomea olet, uskomatonta kuitenkin.
Sinä saat ilman muuta abortin mainitsemillasi syillä. Lääkärin velvollisuus tietysti on myös ohjata sinut oikeanlaisen ehkäisyn käyttöön. Jos olet seksuaalisesti aktiivinen nuori nainen, on oikein ja tarkoituksenmukaista ohjata sinut esim. ehkäisyneuvontaan.
Muistathan, että joka ainoasta yhdynnästä terve nuori nainen saattaa tulla raskaaksi. Kondomi ei ole sataprosenttisen varma ehkäisykeino, oikein käytettynä kuitenkin melko luotettava. Etsi itsellesi sopiva ehkäisytapa, johon sitoudut. Olet vielä kovin nuori äidiksi. Lääkintähenkilöstö on vaitiolovelvollinen. Tieto abortistasi ei mene kotiväellesi.
Mutta ensin: Lääkärisi kuuluu ohjata sinut saamaan abortti. Joten toimi saamiesi ohjeitten mukaan. Hiukan ihmettelen, että jälkiehkäisy ei kohdallasi onnistunut - teitkö sen oikein?
terveisin Hilla Kirkkonummelta
selvästi lääkäri on huolissaan alaikäisen ap:n kyvystä YMMÄRTÄÄ että jos ei halua e-pillereitä, niin ON joka kerta käytettävä kondomia. Hän on voinut epäillä henkistä kypsyyttäsi ikäiseksesi, ei millään pahalla, muta etenkin kun sopassa on vieläpä aikuinen mies hyväksikäyttämässä joka ei ITSE huolehtinut omasta ehkäisystään. Jos lapsi ei ymmärrä seksin seurausta, niin tottahan äidin ja isän on se pakotettava, etenkin kun mainitsit että abortti on myös ratkaisu. Yhteiskuntaa ei tule rasittaa tuollaisilla lapsellislla nuorilla.