A P:Pietilä Seinäjoen sanomat
Kreikka-vakuuksista kohkaaminen on jättänyt varjoonsa Euroopan velkakriisin ikävän suunnan.
EU-johtajat aikovat niputtaa kaikkien jäsenmaiden valtionvelat ja muuttaa velkapotin arvopapereiksi eli eurobondeiksi, jotka myydään sijoittajille Yhdysvaltoihin, arabimaihin ja Kiinaan. Eurobondeilla yritetään pelastaa erityisesti ranskalaiset pankit, jotka ovat lainanneet liikaa Kreikalle ja Ranskan valtiolla ei ole rahaa pankkien pelastamiseen. Siksi Euroopan komissio haluaa sosialisoida eurovelat ja jakaa ne tasan eurooppalaisten veronmaksajien kesken.
Suomen vakuusvaatimus kääntyy päälaelleen, kun EU:n jäsenmaat vastaavat yhdessä veloistaan. Yhden maan murheet hukutetaan yhteiseen velkapottiin, josta kuitataan pankkien saatavat. Pankit pelastuvat ja velkariski sysätään kaikille eurooppalaisille veronmaksajille. Velattomat ottavat kantaakseen velallisten vastuut. EU ottaa oppia Suomen tavasta hoitaa 1990-luvun pankkikriisiä.
Suomen oma velka on 80 miljardia euroa, mutta yhteisen velanjaon jälkeen velkavastuu nousisi ainakin kaksinkertaiseksi. Eurobondien vastuut ovat kuin kuntaliitos, jossa rikkaampi kunta pakotetaan maksamaan köyhemmän velat. Kun Kreikka ja Portugali jättävät velkansa hoitamatta, muut vastaavat myös niiden osalta eurobondien takaisinmaksusta.
Suomi panttaisi yhteisen velkavastuun nimissä tuhannet järvensä, Lapin erämaat ja kaikki valtion verorahat jonkun toisen euromaan velkojen vakuudeksi. Valtio ja kunnat joutuisivat varautumaan siihen, että joku euromaa ei välitä velkojensa maksamisesta. Se johtaisi kuntien menoleikkauksiin ja automaattisiin lisämaksuihin ulkomaisille velkojille.
Eurobondit eivät vähennä Euroopan velkoja tai edistä tervettä taloudenpitoa ylivelkaantuneissa maissa. Siksi eurobondit ovat kuin krapularyyppy juoppohullulle, joka on juonut ja tulee juomaan muiden rahat. Ylivelkaantuneiden maiden kurjuus ei kummene lisärahalla vaan talouskurilla. Sotilasjuntan ja tankkien sijasta kuri on luotava EU:n sisäisillä talouspakotteilla.
Kreikka-vakuuksista kohkaaminen on jättänyt varjoonsa Euroopan velkakriisin ikävän suunnan.
EU-johtajat aikovat niputtaa kaikkien jäsenmaiden valtionvelat ja muuttaa velkapotin arvopapereiksi eli eurobondeiksi, jotka myydään sijoittajille Yhdysvaltoihin, arabimaihin ja Kiinaan. Eurobondeilla yritetään pelastaa erityisesti ranskalaiset pankit, jotka ovat lainanneet liikaa Kreikalle ja Ranskan valtiolla ei ole rahaa pankkien pelastamiseen. Siksi Euroopan komissio haluaa sosialisoida eurovelat ja jakaa ne tasan eurooppalaisten veronmaksajien kesken.
Suomen vakuusvaatimus kääntyy päälaelleen, kun EU:n jäsenmaat vastaavat yhdessä veloistaan. Yhden maan murheet hukutetaan yhteiseen velkapottiin, josta kuitataan pankkien saatavat. Pankit pelastuvat ja velkariski sysätään kaikille eurooppalaisille veronmaksajille. Velattomat ottavat kantaakseen velallisten vastuut. EU ottaa oppia Suomen tavasta hoitaa 1990-luvun pankkikriisiä.
Suomen oma velka on 80 miljardia euroa, mutta yhteisen velanjaon jälkeen velkavastuu nousisi ainakin kaksinkertaiseksi. Eurobondien vastuut ovat kuin kuntaliitos, jossa rikkaampi kunta pakotetaan maksamaan köyhemmän velat. Kun Kreikka ja Portugali jättävät velkansa hoitamatta, muut vastaavat myös niiden osalta eurobondien takaisinmaksusta.
Suomi panttaisi yhteisen velkavastuun nimissä tuhannet järvensä, Lapin erämaat ja kaikki valtion verorahat jonkun toisen euromaan velkojen vakuudeksi. Valtio ja kunnat joutuisivat varautumaan siihen, että joku euromaa ei välitä velkojensa maksamisesta. Se johtaisi kuntien menoleikkauksiin ja automaattisiin lisämaksuihin ulkomaisille velkojille.
Eurobondit eivät vähennä Euroopan velkoja tai edistä tervettä taloudenpitoa ylivelkaantuneissa maissa. Siksi eurobondit ovat kuin krapularyyppy juoppohullulle, joka on juonut ja tulee juomaan muiden rahat. Ylivelkaantuneiden maiden kurjuus ei kummene lisärahalla vaan talouskurilla. Sotilasjuntan ja tankkien sijasta kuri on luotava EU:n sisäisillä talouspakotteilla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Pankit pelastuvat ja velkariski sysätään kaikille eurooppalaisille veronmaksajille."
Jos pankkeja ei pelasteta niin se ongelma sysätään veronmaksajille. Ja pankkikriisi johta aina suuriin ikäviin kerrannaisvaikutuksiin.
Jotkut jotenkin luulee että pankkien takana on valtava määrä miljardöörejä jotka kääri rahat veronmaksajilta. Näin ei ole. Kun pankki on kriisissä sen omistajien oaskkeiden arvo on hyvin lähellä nollaa. Kaikki muu onkin sitten lainaa: tallettajien rahaa, muiden pankkien lainaamaa rahaa (joka on sen pankin tallettajien rahaa), korkorahastoista lainaamaa rahaa (joka on kotitalouksien säästöjä) ja eläkeyhtiöiden rahaa (joka siis on kotitalouksien säästöä ja turvaa).
Eli kotitaloukset menettävät rahansa joko luottotappiona tai veronkorotuksilla. Ja koska rikkaat maksavat enemmän korkoja niin se ei sosiaalisesti ole edes keskimäärin epäoikeudenmukaista.
Yhteiskunnan ja talouden toimivuuden kannalta on kuitenkin parempi että maksmme tämän laskun veroina mielummin kuin luottotappioina pankeille. Tämä siksi että pankkijärjsetlmällä on muitakin tehtäviä joita ilman emme pärjää. Mainittakoon näist maksuliikenne ja toimivien yritysten luototus. Ilman näit talous ja yhteiskunta on täydellisessä kaaoksessa. Siksi pankkeja kannatta pitää pystyssä silloinkin kunomistajien arvo on nollaantunut.