ongelmiiaan.=(. Olen 42 nainen ja olen jo vuosia tuntenut olevani adhd,mutta nyt kun se dg lopultansa tuli ja aika iisistikkin niin masennuin. Valitettavasti.
Olen myös parisuhteessa yli 2 vuotisessa,eikä lapsia. Nyt rakoilee ja pahasti,ja syyt ovat varmaankin vaivassani.Mulla on hyvä mies,mutta kun olen niin sekava ja hajamilieninen välillä ja vihainen,olemme alkaneet ottaa etäisyyttä. Hän haluaa kyllä elää kanssani mutta haluaa oman asunnon. Eikä ihme.
Minulla on hyvä sydän,pesen hänen pyykkinsä ja muutenkin pidän huolta hänestä,olen uskollinen,kaunis ja luotettava. Mutta luonteeltani arvaamaton,itsellenikin. Ajatukset hyppii,ja mielialat samaten,eikä vaihdevuosien alku tähän ainakaan auta.Edess'ä on minulla suuri leikkauskin joka myös murhettaa. Miehelläni on monta bisnestä päällekkäin ja näin hänkin on myös stressaantunut eikä pysty antamaan minulle huomiota niin paljon kuin tarvitsisin. Mitä meistä tulee? Rakastamme toisiamme edelleen. Onko kenelläkään kokemusta tai viisaita sanoja antaa minulle. Psykiatrilla käyn edelleen vakkariin enkä haluakaan luopua hänestä.
Vuosien terapiat on takana,ja tavallaan aika turhaan koska silloin ei vielä
tiedetty mikä minua vaivaa. No,eipä tartte niihinkään enää mennä.Käyty jo.
Pikkanen valmennus lie kuitenkin paikallaan. Aikuiset adhd-ry:hyn jo ilmoittauduin mutta sieltä ei ole kuulunut mitään.=( Kiitos vaivannäöstä niille jotka jaksaa vastailla.
Olen myös parisuhteessa yli 2 vuotisessa,eikä lapsia. Nyt rakoilee ja pahasti,ja syyt ovat varmaankin vaivassani.Mulla on hyvä mies,mutta kun olen niin sekava ja hajamilieninen välillä ja vihainen,olemme alkaneet ottaa etäisyyttä. Hän haluaa kyllä elää kanssani mutta haluaa oman asunnon. Eikä ihme.
Minulla on hyvä sydän,pesen hänen pyykkinsä ja muutenkin pidän huolta hänestä,olen uskollinen,kaunis ja luotettava. Mutta luonteeltani arvaamaton,itsellenikin. Ajatukset hyppii,ja mielialat samaten,eikä vaihdevuosien alku tähän ainakaan auta.Edess'ä on minulla suuri leikkauskin joka myös murhettaa. Miehelläni on monta bisnestä päällekkäin ja näin hänkin on myös stressaantunut eikä pysty antamaan minulle huomiota niin paljon kuin tarvitsisin. Mitä meistä tulee? Rakastamme toisiamme edelleen. Onko kenelläkään kokemusta tai viisaita sanoja antaa minulle. Psykiatrilla käyn edelleen vakkariin enkä haluakaan luopua hänestä.
Vuosien terapiat on takana,ja tavallaan aika turhaan koska silloin ei vielä
tiedetty mikä minua vaivaa. No,eipä tartte niihinkään enää mennä.Käyty jo.
Pikkanen valmennus lie kuitenkin paikallaan. Aikuiset adhd-ry:hyn jo ilmoittauduin mutta sieltä ei ole kuulunut mitään.=( Kiitos vaivannäöstä niille jotka jaksaa vastailla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Etkö saanut lainkaan lääkitystä ADHD:seen?
En ole suoranaisesti ole,lääkärin kanssa sitä vähän mietittiin mutta koska mulla on ennestään jo kovat lääkitykset masennukseen niin ei kuulemma tunnu
just nyt hyvältä vaihtoehdolta,varsinkin kun minä itse ole hiukkasen sitä vastaan.Aika ei ole vielä kypsä.
Hyvänen aika, jos sinulla on ADHD, suurin syy masennukseesi on juuri sen ADHD:n hoitamattomuus!! suuret masennuslääkkeet eivät auta sinua yhtään, jos kaikki ongelmasti ovat lähtökohtaisin siitä ADHD:stä.
Nyt monoa persuuksiin ja heti varaat ajan yksityiselle neuropsygolokille joka tekee sinulle tarvittavat testit diagnoosia varten. Jos sinulla on todella ADHD, saat lääkityksen joka muuttaa maailmaasi VALTAVASTI. ADHD ei hoidu masennuslääkkeillä.
Mene ADHD tuntevalle erikoislääkärille ja pyydä tekemään myös tarkat selvitykset siihen mitä masennuslääkkeitä voit käyttää ADHD lääktiyksen kanssa.
Miksi se että sinulla on ADHD edes masentaa sinua? Se on neurologinen sairaus,, SINÄ et sille mitään voi.
Tiesitkö että todella moni AD/HD potilaista ovat jopa lopettaneet KAIKKI masennuslääkkeet AD/HD lääkkeiden aloituksen jälkeen? Koska he eivät ole tarvinneet niitä enään, koska kaikki ongelmat olivat lähtöisin juuri tästä sairaudesta!
Hyvää siitä ei seuraa, jos jätät sairautesi hoitamatta.
Vai haluatko syödä loppuikäsi masennuslääkkeitä ilman että olosi koskaan helpottuu?