Löysin tänään jonkin verran sieniä ja oletan niiden nyt olevan suppilovahveroita, mutta vielä varmistukseksi haluaisin kokeneemmilta vahvistuksen. Toivottavasti kuvista saa selkoa. =)
Suppilovahveroita?
viipukka99
14664
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Missäs ne kuvat ovat?
Äh.. ne katosi matkalla näköjään, kun ei heti ottanut tuota tekstiä..
Jospa ne nyt tulis ja toivottavasti myös näkyis.
Pahoittelut.
no voihan.. ei se näköjään onnistu.. miten nuo kuvat tuolta aijaasta saa linkitettyä tänne? :/
http://www.aijaa.com/v.php?i=009638737349.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=002898737350.jpg
Kyllä 100% suppilovahveroita.
Kiitti paljon. =)
Aloittelija kun ei oikein vielä luota täysin itseensä. Ei oo ketään sienikaveria keltä kysellä, niin täältä nyt yleensä ainakin aina joku löytyy.
Kyllä ovat suppilovahveroita, keltainen jalka on aika selvä merkki tunnistaessa muuten sienten ulkonäkö kyllä aikalailla vaihtelee.
Suppilo/kosteikkovahveron lakin alapinta tyypillisesti tuollainen suonikas varsi ontto ja vanhemmiten tyypillisesti litteä(hkö) lakissa kuoppa. Hyvä sieni, sukua mm. kanttarellille ja mustalle torvelle. Taidatte varmaan tietääkin, mutta tällaisen mykoritsasienen (ei varsinainen lahottajasieni) viljely ei onnistu esim.kotokompostissa. Vaatii isäntäkasvin, elävän puun. Sieni ei ole loinen, vaan ne elävät symbioosissa isäntäkasvin kanssa. Sienirihmasto lahottaa kuolleita kasvijätteitä, joista se luovuttaa sopivaa tavaraa isäntäkasvilleen ja saa vastaavasti mm. sokereita, joita se saa isännältään, kun itse ei pysty yhteyttämään. Sienen varsinainen elämä tapahtuu hiljaisuudessa maan pintakerroksen alla. Tyypillinen mykoritsasieni on punikkitatti. Punikkitattien haara on erikoistunut elämään erilaisten puiden eräänä ravinnetoimittajana. Esim. koivun punikkitatti, männyn punikki... jne.Siitakesieni, mitä yritettiin teollisesti viljellä täällä poholassa on nimenomaan lahottajasieni, joka tulee, kun on lahotettavaa ja kuolee, kun ravinto loppuu. Koivun kantosieni on enemmän lahottajasieni, kuin no niin rajan veto on vaikeaa.
Saattavat olla muuten kosteikkovaveroita, no yhtä kaikki samoja ***ruokasieniä ja vanhassa keittokirjassa ensiluokan kauppasieniä. Se on tuo sienestys sellainen ulkoilun ala, että sen viruksen , kun kerran saa ei siitä pääse eroon, kuin sienessä käymisellä. Kokemuksen mukaan lisätään vaikeusastetta ja otetaan pomimiskohteeksi esim. kehnäsieniä jne. Muutaman vuoden, kun metsässä on samonnut huomaa olevansa paitsi ihan kohtalainen sienestäjä, niin hyvässä fyysisessä kunnossa. Sienien lisäksi metsässä on myös esim. puolukoita ja soilla karpaloita. Suolla kävely on vielä parempaa kuntoilua, kuin polkujen tallaminen. Hiljaisessa metsästyksessä huomaamattaan kulkee yllättävän paljon kilometrejä, se on hyvää selälle.
Minäkin löysin sieniä, suppisten sukulaisia, mustatorvisieniä.
http://www.aijaa.com/v.php?i=009288771597.jpg
Hyvä keko sienien kuningatarta, kuivattuna hyvä mauste. Oman "kultasuonen" 10l. kutistui kuivattuna 2 dl.:n lasipurkkiin. Kuivattuna on enemmänkin mauste. Olisi varmaan aika tujua kastiketta, jos laittaisi kaikki kerralla. Vain "hyppysellinen".
Kysymyksenä kokeneemmille suppilovahveroitten kerääjille:
Onko tänä vuonna poikkeuksellisen paljon suppilovahveroita (suhteessa muihin sieniin)?
Itse vasta tänä syksynä opin tuon suppiksen tunnistamaan niin varmuudella että niitä aloin keräämään, ja nythän niitä on lähes jokapaikassa. Muut joita ennen olen kerännyt onkin vaikeampia olleet löytää (kanttarelli, karvalaukku, haapasieni).
Kyllä, tänä vuonna on poikkeuksellisen paljon kaikkia sieniä. Johtuu varmaan kahdesta edellisestä hyvin huonosta ja kuivasta syksystä. Toimiakseen rihmastot vaativat vettä (kosteutta) ja lämpöä riittävästi läpi koko kesän. Sienikanta kestää hyvin poimimisen yli 90% sienistä jää metsään.
Tänä vuonna on normaalia enemmän suppiksia! Mars metsään!