Rakennusmääräyksethän kohtelevat hirsitaloja "lempeämmin", joten kysymys siis kuuluu, että kuinka paljon sitä hirsipintaa pitää olla hirsitalossa. Esim mökki/talo jossa hirsivarvit loppuu ikkunoiden alapintaan ja nurkissa sekä ikkunanpielissä on pystyhirret. Näiden pystyhirsien välit on sitten eristetty esim villalla tmv Mikä tämmöisen sekarakenteen luokitus on rakennusvalvonnan silmissä?
Milloin talo luokitellaan hirsitaloksi?
jl
7296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hirren paksuus vähintään 180 mm.
Missä niin sanotaan että hirsitaloja kohdeltaisiin "lempeämmin"? Itse en ole vielä rakentamismääräyksistä tuollaista kohtaa löytänyt.
Ensinnäkin hirren minimipaksuus on 70 mm vaikka näkee väitettävän sitä 180 mm:ksi. 180 mm on hirren minimipaksuus ympärivuotisissa asunnoissa ilman lisäeristettä. Lisäeristeellisetkin hirsitalot saavat hirsitalo-statuksen, kunhan se ulkokuori on vähintään 70 mm.
Tuota sääntöä kierretään usein ilmauksella lämpöhirsitalo - joka lienee oikeammin sanottuna hirsipaneeliverhoiltu...
Se, kuinka paljon sitä hirsiseinää sitten pitäisi olla toiseen suuntaan, onkin paljon tulkinnanvaraisempi juttu, eikä siitä käsittääkseni normit sano mitään. Lähtisinkin määrittelemään asiaa siltä pohjalta, että tilastolomakkeissa puhutaan "pääasiallisesta" runkomateriaalista. Pääasiallinen tarkottaisi siis yli puolta seinäpinta-alasta kahdella materiaalilla ja yli kolmasosaa kolmella materiaalilla.
Kiitos vastauksesta Rauno. Jotain tuollaista ounastelinkin ja näin ollen joudun varmaankin unohtamaan ko. rakenteen talohaaveistani, määräysten mukaisiin U-arvoihin ei päästä (jos ei siis määritellä hirsitaloksi)
1ranelle: Ei siellä määräyksissä tosiaankaan käytetä termiä lempeämmin, mutta kyllä hirsitalon seinärakenteelle sallitaan poikkeus noista uusista tiukentuvista U-arvoista, vai olenko käsittänyt väärin?
Voihan tuollaistakin taloa "tarjota" hirsitaloksi. Toisaalta energianormi on aika selkeä, eikä siinä hirsitaloksi luokitella tai olla luokittelematta. Nykyisin normissa on hirsiseinälle yksi u-arvo ja eristetylle seinälle toinen u-arvo ja laskenta suoritetaan siten, että kokonaisuus täyttää normien ehdon. Eikä yksikään u-arvo ole enää ehdoton raja-arvo vaan talon energian kokonaiskulutus ratkaisee - kaikki u-arvot ovat nykyisin vain vertailutasoja, joista voi vallan vapaasti poiketa, kunhan kompensoi toisaalla. Ei siis pidä vetää hätäisiä johtopäätöksiä, ja voi olla, että ratkaisunne ihan hyvin täyttää vaatimukset. Paljon yksittäisen rakenteen u-arvoa tärkeämpää onkin esimerkiksi talon tiiveys...
Mainittakoot vielä, että ulkoseinien läpi johtuva energia (se jota u-arvo kuvaa) on talon kokonaisenergiankulutuksesta tavallisilla taloilla alle 20 % ja kokohirsitaloilla noin 30 % eli kompensaatiokapasiteettia pitäisi riittämän. Puolet huonompi seinä voidaan korvata noin 15 % paremmilla muillaratkaisuilla...
Energiaselvityksen ammattilainen tekee noin tunnissa, joten asian laskennallinenkaan selvittäminen ei ole vaikeaa - ja maallikkokin selviää siitä (ei välttämättä viranomaisia tyydyttävällä tavalla) ihan omin nokkineen, jos vähän vaivautuu. Laskentalomakekin taitaa löytyä netistä *** tonkii nettiä ***
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=20644&lan=fi
Ja oikeasta palkista tasauslaskin D3-2010
On saattanut mennä ohi tuo poikkeus kun en aktiivisesti seuraa määräyksiä. Joskus olen tutkiskellut (ennen viimeisimpiä kiristyksiä) hirsitalon rakentamista ja tullut siihen tulokseen että paksua on tosiaan hirren oltava ja kovin kalliiksi tulee .
2010 alusta voimaan tulleissa energianormeissa on selvä lievennys koskien hirsitaloja. Ja normin perusteluissa kerrotaan ihan selvästi, että se perustuu hirsitalon elinkaaren mittaiseen hiilijalanjälkeen - se on näillä lievennyksillä samaa luokkaa kuin perinteisempien talojen niillä hieman tiukemmilla energiansäästövaatimuksilla.
Normin valmisteluvaiheessa Hirsitaloteollisuus Ry teki asiasta onnistuneen lobbauksen - silkkoihin faktoihin perustuvan. Hirsikehikko ja muutoinkin puuvaltainen rakentaminen ottaa hiiltä pois kierrosta sen verran paljon, että oli täysin perusteltua myöntää nuo helpotukset normiin.