Ihminen voi tahdonalaisesti muistella miten jokin kappale meni, sitähän puhutaan että soi joku biisi päässä ja vastaavaa. Voi jopa kuvitella itse jonkun tutun biisin, tavallaan simuloida aistihavainnon. Sama toimii myös näköaistin kanssa, voi sulkea silmänsä ja kuvitella vaikkapa vaaleanpunaisen kirahvin.
Tietoinen osa mielestä ei käsitä koko mieltä, ja jokin epämääräinen osa mielen tapahtumista on selvästikin tietoisen toiminnan ulkopuolella.
Jos ihmisellä spontaanisti alkaa soimaan joki biisi päässään, hän ei siitä erityisemmin häiriinny. Vaikkapa Bon Jovin runaway. Mutta jos hän alkaa kuulemaan vaikkapa mielipuolista naurua, tällä on aivan toisenlainen vaikutus.
Kuitenkin kyseessä on samantyyppinen ilmiö, aivoissa tapahtuu äänen simulointia. Se mistä tämä simulointi johtuu on paljo vaikeampi asia. Mieli on monimutkainen kokonaisuus, ja saman vastauksen tuottavia yhtälöitä, voi olla useampiakin, jos tällainen vähän kömpelö vertauskuva selventäisi asiaa.
Tietoinen osa mielestä ei käsitä koko mieltä, ja jokin epämääräinen osa mielen tapahtumista on selvästikin tietoisen toiminnan ulkopuolella.
Jos ihmisellä spontaanisti alkaa soimaan joki biisi päässään, hän ei siitä erityisemmin häiriinny. Vaikkapa Bon Jovin runaway. Mutta jos hän alkaa kuulemaan vaikkapa mielipuolista naurua, tällä on aivan toisenlainen vaikutus.
Kuitenkin kyseessä on samantyyppinen ilmiö, aivoissa tapahtuu äänen simulointia. Se mistä tämä simulointi johtuu on paljo vaikeampi asia. Mieli on monimutkainen kokonaisuus, ja saman vastauksen tuottavia yhtälöitä, voi olla useampiakin, jos tällainen vähän kömpelö vertauskuva selventäisi asiaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yksi ongelma tällaisten hallusinaatioiden kokemisessa on, kun ihminen alkaa pohtimaan onko kyseessä jokin yliluonnollinen asia, ja kuitenkin tuo aistihavainto olisi todellinen.
Esimerkiksi voi hallusinoida sellaisesta keskustelusta, ja pitää sitä todellisena. Vaikkapa viestinä joka on tullut jostain muualta.
Olisi kuitenkin paljon järkevämpää asettaa tavoitteeksi tämän toimintahäiriön korjaaminen, vaikka se voikin olla hankalaa. Tiedostaa asia ja lähteä siitä liikkeelle, "Tällä hetkellä minulla on aistiharha, voinko jotenkin korjata tilanteen?"
Aivot ovat kuitenkin kaikessa hienoudessaan rajallinen laite. Mikäli kuulee olematonta puhetta tai vastaavaa, se tarkoittaa että tuota puhetta muodostuu aivoissa jollakin tietyllä alueella. Mutta ihminen voi tahdon alaisesti käskeä tuota samaa aluetta tuottamaan jotain muuta, esimerkiksi kuvitella itse jotain puhetta siihen tilalle, tai jotain musiikkia tai vastaavaa.
Ehkä se ei onnistu iha niin helposti, mutta voisi onnistua?
Se taas että mikä tuo laukaiseva tekijä on, on hankalampi kysymys. Ihminen on kovin itsetietoinen, ja toisaalta jos on ahdistunut ja pohtii minkälaiselta näyttää muiden ihmisten silmissä -
- niin. Silloinhan jo tavallaan suorittaa sellaista simulaatiota: Mitä joku muu minusta voisi sanoa?
Ja nyt jos alkaa ajattelemaan monia tällaisia juttuja, joku kertoo kuinka olematon ääni pilkkaa häntä, tai vastaavaa..... Vaikuttaa kohtalaisen todennäköiseltä että tuo laukaiseva tekijä voisi olla liiallinen ahdistus omasta itsestään, sekä oman itsensä pohdiskeleminen, joka sitten karkaa vähän käsistä, ja mieli menee toiminta häiriöön.
Aivan tavallinen ihminen, esimerkiksi mennessään juhliin jossa on outoja ihmisiä, joita hän ei ole aikaisemmin tavannut saattaa ajatella juuri samalla tavalla.
"Miltähän näytän noiden muiden ihmisten silmissä?"
"Miten voisin antaa itsestäni mahdollisimman hyvän kuvan?"
Tällainen liiallinen itsetietoisuus on mielestäni osittain seurausta ahdistuksesta, ja toisaalta myös kulttuurilla on osansa asiassa. Nykyaikainen kulttuuri on kuitenkin yksilökeskeistä eli invidualismia, ja hyvin egokeskeistä. Henkilönpalvontakulttuuri -sana.. vai monta sanaa se nyt on :D Mielestäni kuvaa tätä aika hyvin. Narsismikin on nykyään sellainen muoti -sana.
Mutta tässä kehysteltiin kuitenkin sellaista mielen toimintahäiriötä, joka periaatteessa muodostuu juurikin luonnollisten mekanismien yhteisvaikutuksesta. Mutta nämä taitavat käsittää varsin kapean alan skitsofreniaan liittyvistä ongelmista, ja toisaalta niille on varmasti hyvin toisenlaisiakin aiheuttajia.
Mutta kannattaa kuitenkin yrittää.. Hmm käytän tässä sama vertausta kuin yhessä aikasemmassakin.. eli.. Kannattaisi yrittää olla kuin Yuri Gagarin. Kun huipputeknologiaa täynnä olevassa avaruussukkulassa tapahtuu toiminta häiriö, valot alkaa vilkkumaan, summerit huutamaan. Niin mitä tekee Gagarin?
Hän yrittää korjata tilanteen, selvittää missä vika on, tehdä parhaansa jotta voisi laskeutua turvallisesti sukkulallansa, sen sijaan että menettää malttinsa ja palaa aluksensa kanssa ilmakehässä.
Eli laittaa omassa arvojärjestyksessä vähän korkeammalle ajatusta
"On tärkeää yrittää tervehtyä" tai vastaavaa.. emmä tiedä.. olikohant ässä mitään järkeä?
Väsyttää aika paljon ja tekstistä tuli huono.. SOri vaan..