Yläkerta on kylmempi kuin alakerta ja talvella kuluu tosi paljon sähköä lämmitykseen. Tänään ajattelin katsoa mitä on seinässä ja hakkasin kipsilevyyn reiän. Ulkoseinä siis seuraavasti sisältä päin: kipsilevy, muovi, 150 mm villaa, tuulensuojalevy ja ulkoverhouslauta. Taitaa olla aika pieni tuo villamäärä, vai mitä! Talo on rakennettu 1977 ja yläkerta laitettu asumiskuntoon 15 vuotta sitten. Ihmeellistä rakentamista on ollut! Itse ostin talon 7 vuotta sitten!
Eristystä 150 mm
Tarttis tehdä jotain
331708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Mutta, oleellisinta vielä on miten paljon eristystä on yläkerran katossa. Monasti tilanahtauden takia yläpohjaneristys jää olemattomaksi ja sieltä tulee se suuri lämpöhäviö.
Tuo seinien eristys on tietysti alakantiin, mutta se ei selitä yläkerran kylmyyttä. Toisaalta miten paljon yläkertaa lämmitetään j aonko kerrosten väli avonainen, vai suljettu.
150 mm seinässä ei ole ollenkaan huonosti noin vanhassa talossa tai paljon uudemmassakaan. Suurimmat lämpöhukat löytynevät ylä- ja alapohjasta sekä ikkunoista sinunkin talossasi.
Enempi olis parempi, mutta jo yli puoli vuosisataa on selvitty 100 millin PURUeristyksellä :-) vastannee 50-70 villamilliä
Joo täytyy sitten vielä vilkaista sitä kattoa eli yläpohjaa, että mitä sieltä löytyy.Ihmeellistä kyllä, kun yläkerrassa katon rajassa on tälläkin hetkellä yli kaksi astetta kylmempäää kuin täällä alhaalla.
Samaa mieltä kuin edellisetkin kirjoittajat. 15cm villaa on aivan riittävästi uudempaankin taloon.
Ensinnäkin aloittaisin siitä mitä tarkoittaa paljon. Tavallinen määrä lienee tuon ajan talossa n. 120-150kWh/m2. Tuosta kun lasket oman talosi neliöillä kerrottuna, niin katso meneekö kohdalleen.
Tuo yläkerta todennäköisesti on se suurempi energiankuluttaja. Varsinkin jos yläkerta on toteutettu 1 1/2 kerroksiseen taloon. Tuolloin ilmavuotoja helposti on todella paljon ja yläpohjan eristeen ovat herkästi olemattomat.
Kannattaa myös huomioida, että kaksikerroksisessa talossa ilmavuotojen vaikutus tuplaantuu yksikerroksiseen taloon verrattuna. Eli huonosti rakennettu yläkerta yhdistettynä vanhoihin ikkunoihin ja muihin alakerran ilmavuotoihin ovat energiasyöppö yhdistelmä.
==> Laita paukut tuohon yläkertaan tehtyyn laajennuksen tutkimiseen.
Joo ja kannattaa tehdä tutkimusta (lämpökamera) seinistä ja katosta.
Ei olisi ensimmäinen kerta kun on villakaistaleita "unohdettu" esim ikkunan yläpuolelta yms.
Ellet siis ole itse ollut katsomassa / eristämässä...
Itsellä sama juttu yläkerrassa. Mitähän tuollainen lämpökameratutkimus maksaa!! Pystyykö sitä tekemäänitse jollain ostettavalla laitteella. Näinkin sellaisen laitteen Terrassa (Black`n`Dekker)
Joo, siellä yläkerrassa on elementtiikkuna, josta otin sivukarmilauden irti. Oli aika hurja kun laudan jälkeen oli suora yhteys ulos ikkunaelementin ja tukipuun välissä.
Neliöitä talossa on yhteensä n. 270 ja yösähköä kuluu yli 30000 kwh ja vielä puukattilassa palaa tuli kovilla pakkasilla! Eli kyllä nuo kulutusluvut pitävätkinpaikkaansa.
Varmaan siis laittelen eristystä yläpohjaan ja käyn läpi nuo ikkunat eli karmien ja tukipuiden tiivistykset. Mitenkähän niitä sitten tiivistäisi!
Urtsuahan sinne on helpoin truutata. 30000 kWh ei ole hirmuisen suuri kulutus noin isolle vanhalle talolle, ellei sitä puutakin sitten pala runsaasti lisäksi. Tiivistämällä ikkunat ja ovet saat varmasti jo hyviä tuloksia mikäli nykytilanne on tuo että päivä paistaa saumoista.
Samaa mieltä, ettei tuo 30 000 kWh ole vielä tuon kokoiseen taloon paljoa. Jos paljon polttaa puuta, niin asia on tietenkin eri.
Jos ikkunankarmit on eristetty tuolla tavalla, jatkaisin kyllä tarkastelua yläkerrassa. Nuo ikkunankarmit kun lienevät helpoin kohta tekijälle eristää, niin voi kuvitella mikä tilanne on vaikeammissa kohteissa.
Muita kohteita löytyy seinän ja katon liitos, jos kulma on jotain muuta kuin 90 astetta. Toinen haasteita vaativa on välipohjan ja yläkerran seinän välinen liitos. Noissa molemmissa eristykset voivat olla, tai olla olematta ja höyrysulut puuttua ja ilmavuodot suuret.
Hyvänä puolena tuossa tietenkin on, että tulee talo tutuksi :)
Jos mahdollista niin kunnon takka vaikka vuolukivesta ja niissä kiveä 1500-2000kiloa niin rupeaa tulemaan lämpöä mutt tiivista kaikki paikat ettei ole niin sanottuja kylmöjuoksua missää niin talo pysyy lämpöisenä.
Kannattakko välipohjaan siis katttoon laitaa soraan jotain ESP eristettä. Ainakin joku anselmi olisi sellaista valmista kamaa!!
Taitaa sinun remonttitaitosi olla minusta tuntuu laatua. Ota avuksi ammattilainen. Saatat muuten vielä pahentaa tilannetta.
Lämmin tupa tarkoittaa välipohjan ja seinän liitosta ja sen kohdan rakennetta ulkoseinään päin, ei välipohjan eristystä. Välipohja on kahden lämpimän tilan välinen pohja, ei sitä kannata eristää. Käytä asiantuntijaa että tutkit oikeita asioita.
Ompas täällä nyt viisastelijoita liikkeellä. No, hyvä kun kaikki ymmärtävät mistä kohtaa eristettävyyttä tulee parantaa.
Tuolla aikaisemmassa viestissä puhuin virheellisesti välipohjan eristämisestä, vaikka tietysti piti sanoa että
Kannattakko yläpohjaan siis katttoon laitaa soraan jotain ESP eristettä. Ainakin joku anselmi olisi sellaista valmista kamaa!!
Eristämisen taidoissa ei minulla ole varmaan mitään moittimista, kunhan vaan tiedän mitä teen.
Mene kansalaisopiston saneerauskurssille. Sieltä saat tietoa miten eristäminen tehdään.
Tuo yläpohjan rakenne pitäisi selvittää, ennenkuin laittaa mitään sisäpuolisia lisäeristyksiä. Riskinä on kahden kosteussulun muodostuminen, mikä on riskaapeli rakenne.
Jos sinulla on mahdollisuus purkaa yksi huone siellä yläkerrassa, niin sillähän se selviäisi. Eli kipsilevyt seinistä ja katoista irti ja sitten tutkimaan tarkemmin millaiset rakenteet siellä seinissä, katossa ja nurkissa on.
Näin periaatteessa sisäpuolen lisäeristykseen olisi esim. Finnfoam-saneerauslevy yksi mahdollisuus, suhteellisen halpaa. Tai sitten ristikkäiskoolaus ja hyörysulun sisäpuolelle 50mm villaeristys lisäksi, a'la Kastellin rakenne.
Mutta olemassaoleva rakenne pitäisi ymmärtää täysin, jottei tee tuplasulkuja ja saa aikaan hometaloa muutaman vuoden sisään.
Katselin juuri tuota Anselmin asennusopasta ja siinä nimenomaan pyydetään tekemään reikiä nykyiseen höyrysylkuun ennen erieteen asentamista. Eikös se ole riittävää, ettei tule tuplasulkua. Se muovi siellä seinässä on heti sisältäpäin kipsilevyn takana!!
Näitä samanlaisia taloja on Suomessa paljon! -70 luvullla rakennettiin monenlaisia harakanpesiä ja lämmitykseen kuluu paljon energiaa. Varmaan kannattaa tarkasti miettiä, mitä tekee eristyksen kanssa vai pitääkö miettiä läämmitykseen uusia ratkaisuja. Lämpöpumput ovat varmaan myös yksi tehokas keino pienentää lämmityskuluja. SPU eristeet kyllä myös ovat nykyään helppoja ratkaisuja!
Kerroit aloituksessa, miten yläkerta on tehty jälkeenpäin. Monasti tätä valmistumista on jarruttanut yläkerran huonekorkeuteen liittyvät ongelmat eli huonekorkeus syö eristepaksuutta.
Niin, miten korkea on huonekorkeus yläkerrassa ja voisiko sitä mielesäsi madaltaa?
Anselmi hakoteillä? Jos laitetaan lisäeristettä sisäpuolelle, niin sisäverhous on joka tapauksessa poistettava. Samalla saadaan koko höyrynsulkumuovi irroitettua. Pelkkien reikien pistely muoviin on sulaa hulluutta ja ongelmien kerjäämistä.
Minä ainakin olen laittanut juuri tuota Anselmia ohjeiden mukaan eli vanhan lastulevyn (sin alla oli muovi) päälle sitä 40 mm, missä on kipsilevy valmiina.
Talokin suunnilleen samanlainen eli ns. puolitoistakerroksinen. Yläkerran kattoon ja seiniin se oli helppo asentaa ja sisäkorkeus väheni vain sen 4 cm.
Ihmettelen näitä joitain, jotka sitä menetelmää mollaavat. Eli ei kai tuon anselmin neuvot voi olla vääriä. Muuten heille tulee joskus hurjat korvausvaateet, jos kaikki ei toimikaan, vaikka on tehty ohjeen mukaan!!!
Turhaa työtä ruveta mitään vanhoja purkamaan. Vanhan seinän päälle vain valmis levy ja eristys tulee siististi kuntoon!
Mutta, joka tapauksessa eristepaksuus tulisi olla yli 300mm. Tietysti kukaan ei kieltäne miten ja mitä eristettä lisätään, mutta kosmeettinen silaus ei erikoisesti poista ongelmaa.
Jos katossa eli yläpohjassa on nyt n. 200 mm eristettä ja laitetaan siihen päälle tuo 30 mm spu, niin aika lailla kokonaiseritys kyllä paranee ja rakenne tulee myös tiiviimmäksi jos vaikka siellä on ollut alkuperäisessä muovissa vuotoja!
Mielestäni tuo SPU-anselmi on oikein hyvä eriste, mutta varmaankin se paksumpi versio olisi järkevämpi kuitekin laittaa.
Eipä tuo mainittavasti parane. 30mm spu vastaa osapuilleen 45mm villaa. Toki jos tiiveysongelmia on nykyrakenteessa, voi tuo auttaa sillä sektorilla jonnin verran.
Jos e i ole koneellista ilmanvaihtoa niin ei saisi käyttää höyrysulkuna rakennusmuovia koska kosteus voi tiivityä muovin pintaan ja homehtuu. Pikipaperia on jyvä juttu mutt kyllä jos jokapuoleleta eristetty niin pitäisi riittää tuo 150mm. Itse asun -69 rakennetussa rivarissa ja siihen aikaan laitettiin seiniin 10mm ja lattiassa ja katossa enemmän mutta lämmintä riittää talvellakin. Tarkista onko lattiassa eli alakerran katossa ja yläkerran lattiaa eristety eli niin sanottu välikatto niin onko siellä eristeet kunnossa ja niin edelleen.
höyrysulku on aina oltava, monestakin syystä
>>>Jos e i ole koneellista ilmanvaihtoa niin ei saisi käyttää höyrysulkuna rakennusmuovia koska kosteus voi tiivityä muovin pintaan ja homehtuu.
Minulla se lämpö todella karkaa rakenteiden läpi, koska talvella on räystäillä jääpuikkoja. Tämän vuóksi olen tätä spu anselmia ajatellut laittaa yläkerran kattoon. Samalla saan lisäeristyksen ja tiiviimmän rakenteen.
Tuo ylä- ja alakerran liitoskohta kyllä on mielenkiintoinen ja luulisin, että sielläkin on varmaan jätetty jotain keskeneräiseksi, koska katossakin on vuotoja!!
Eristeen paksuus riittää... Toivottavasti ei ilmavuotoja... Mitä pidempi piippu, sitä parempi veto (1 krs vs 2 krs)...