miten on turvallisuuden laita veneessä ukkosella.en äkkiä muista kuulleeni salaman lyöneen veneeseen ainakaan kohtalokkain seurauksin.kyseessä lähinnä katettu vene.
veneily ukkosella
sampi
1514182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
...merkitseehän vene merellä kohoumaa maastoon nähden. Salamalla on pyrkimys kulkea lyhintä reittiä. Lisäksi esimerkiksi antennit ovat houkuttelevia johtimia (johtimiksihan ne on tehty, ei ole mikään ihme, jos salamallekin ne ovat mukava kulkutie). Toki riski on lievästi lottovoitto-osastolla, mutta joka vuosi vakuutusyhtiöiden käsiin tulee salaman käsittelemiä veneitä. Käsittääkseni tyypillinen ilmiö on, että salamaniskun seurauksena lasikuituun "palaa" valtava määrä mikroskooppisia reikiä. Ja jos salama tilttaa esim. antennin kautta, niin sähkölaitteille voi tulla totaalishokki. Viisaat sanovat, ettei sulakkeen palaminen enää välttämättä riitä suojaamaan, koska virrat ovat niin valtavia.
Itselläni on tapana kääntää VHF:n antenni alas, jos näyttää, etten ehdi ukkosta karkuun. Satamissa en välitä, kyllä ne vieressä olevat purkkarimastot suojaavat.
En ole itse ikinä kuullut tapauksesta jossa salama olisi iskenyt liikkeellä (olleeseen veneeseen. Satamassa (laiturin/maan kautta ja siitä köysiä pitkin veneeseen) tapahtuneita salamaniskuja olen kuullut lähialueelta kaksi kappaletta viimeisen 15 v. aikana.
Joo ei siinä varmaan sulakkeet paljon pidättele, sen verran isosta voimasta on kyse että kyllä se yli sulakkeen menee.
Salama ei lyö veneeseen. Vene on kuin lintu sähköjohdossa. Salama ei siis lyö mastoon koska siinä ei ole potentiaalieroa. Mikäli vene on saaren rannassa ja salama lyö läheiseen esim. puuhun, niin silloin mastoon indusoituu melkoinen jännite. Minä olen seilaillut avomerellä monasti karmeassa ukkosessa eikä minkäänlaisia ongelmia ole ollut. Tosin kyllä epämiellyttävä fiilis.
tuo potentiaalieron puuttuminen pitää paikkansa jos masto tai antenni tai muu vastaava uloke on maadoitettu veteen asti, eli sieltä kannakkeesta, maston kannakkeesta tms. pitää olla paksu johto köliin tai moottoriin eli kosketus veteen jotakin kautta ja mahd. suoraan.
Kyllä salama iskee ainakin mereen, olen kerran saanut vahingossa tallennettua tapahtuman viedeolle.
Kun salama iskee mereen, voi se iskeä siinä kelluvaan veneeseenkin.
Potenttiaalieroa on varmasti (siihen ukkospilveen nähden). Vedenpinta on maapotentiaalissa ja käytännössä myös vene (varsinkin jos maadoitukset on tehty).
On siis täysin mahdollista että salama lyö veneen mastoon.
Tapahtuma oli kyllä satamassa, mutta olen nähnyt kun salama löi mastoon. Masto oli onneksi maadoitettu, joten vain sähkölaitteet menivät mykiksi.
Komeat kipinät sieltä topista kyllä joka suuntaan lähti, kuten myös lähti kaikki ylimääräinen tavarakin. Esim. VHF antennin palasia löytyi myöhemmin laiturilta.
Ja eräs tuttavani on myös kohdannut salamaniskun merellä.
Tämä aihe on esillä jossakin mitassa joka vuosi. Jos joku jaksaa selata keskusteluja viime kesään saakka, siellä muistan viimeksi pohditun asiaa perusteellisemmin.
Salamat iskevät aina silloin tällöin veneisiin, se on kiistaton totuus. Kysymys on lähinnä todennäköisyydestä, joka onneksi on pieni. Linkistä
http://www.hvi.uu.se/IFH/blixtskydd/askskydd_for_segelbat.html
löytyy ruotsinkielinen juttu, jossa annetaan sen verran numeroita että purkkarilla ja 10 m mastolla todennäköisyys saada salamasta on noin 1/1000, eli tuhannesta ukkospilven alle joutuneesta purjeveneestä yhteen mäjähtää. Samaten ko. jutussa kerrotaan, että vuodessa tapauksia on kolmisenkymmentä - kirjoittaja tosin unohtaa mainita, tarkoittaako tämä esim. vain Ruotsia vai koko maailmaa! Jutussa annetaan myös suojautumisohjeita. Niillä ei vähennetä iskun todennäköisyyttä, vaan tarjotaan sähkövirralle turvallinen tie veteen, jotta se ei hajottaisi paikkoja.
Asiaa tuntemattomana voisi olettaa, että tuo todennäköisyys pienenee mentäessä matalampiin veneisiin. Itsellä signaalimaston pää heiluu vajaassa 3 metrissä, enkä ole ainakaan vielä jaksanut askarrella "ukkosenjohdatinsarjaa" valmiustilaan avotilan laatikkoon odottamaan. Luotan lähinnä tuuriin ja siihen, että ukonilman lähestyessä vedetään rantaan, jossa korkeat puut vetäisivät salamat puoleensa.
Tässä linkki joka toimii:
http://www.hvi.uu.se/Lightning/blixtskydd/askskydd_for_segelbat.html
Kiitos mielenkiintoisesta viestien vaihdosta.
Olen itse miettinyt samoja asioita vaikka pyrinkin ukkosella aina suojaan jo mahdollisten
kovien ukkospuuskien ja ilkeän aallokon takia.
Minulla on lasikuituinen moottorivene, jossa on normaali alumiininen ankkurivalo-masto sekä lyhyehkö radioantenni, jotka ovat korkeimmat kohdat vedenpinnasta.
Onko mitään mieltä tehdä ukkosen yllättäessä pitkän akun käynnistyskaapelin kiinnitys
mastoon ja heittää sen toinen pää mereen ..?
Maadoitukset on oltava kunnossa, jos mielii selvitä salamasta! Eli, ei mitään "jos ukkosella tekisin.." vaan kiinteä maadoitus veneen korkeimmasta kohdasta veteen mahdollisimman syvälle (köliin...kölirautaan)(mielenrauhaa). Min 16mm2 kuparikaapelilla. Siinä tarjotaan salamalle reitti, jotta matkustaja(t) ei joudu salaman sähkövirran muuten satunnaiselle reitille. Tuo 16mm2 paksuus riittää salamalle niin hyvin, että ko. kuparikaapeli ei muutu iskusta punahehkuiseksi ja sytytä venee sisäosia palamaan. (tulipalo veneessä on paha juttu). Tietysti jokainen suojautuu ja ottaa riskiä oman mielensä mukaan.... Rantautuminen ei ole huono vaihtoehto ukkosella.
Jos maadoituksia ei ole, niin salama valitsee osuessaan mieleisensä reitin veneen läpi ja siinä matkustaja saattaa joutua johtimeksi. Vene _ON_ "salamamagneetti" vesillä. Kostea veneen pinta mastoineen houkuttelee miljoonien volttien salamaa verrattuna ympäristöön....!!! Oletteko nähneet koulussa kun kostea villalanka siirtää vaivatta suurjännitettä??? (ei taida nyky nuorille olla näytetty, liian vaarallista???) Menkää ja kokeilkaa vesillä ;)
PS. salama osuessaan ei kulje maadoittamattomassa veneessä yhtä reittiä, vaan jopa satoja reittejä, missä vain on virtaa johtavaa materiaa, esim. ihmisessä.
onko siis esittämäni pappilan hätävara
ihan turha konsti - minä kun en tänä kesänä
ainakaan tule tekemään esitettyä maadoitusta ?
Tiedä sitten olisiko oikeasti hyötyä mutta meillä ainakin on käytetty köyhän miehen johtimena perästaagin kiinitettyä käynnistyskaapelia josta toinen pää sitten roikkuu vedessä.
Kun omassa purkkarissakaan ei kiinteää maadoitusta ole, niin tuo "hätävaramaadoitus" alkoi kiinnostaa. Onko kenelläkään oikeaa tietoa AKOn esittämästä akkukaapeli veteen -menetelmän hyödystä? Tai purjeveneen kyseessä ollessa, riittääkö yksi kaapeli esim. rustista veteen vai pitääkö niitä olla veneen molemmilla puolilla?
Takavuosilta muistuu ainakin Tampereelta mieleen tapaus, jossa salama oli iskenyt poijussa olleeseen H-veneeseen. Ihmisiä ei veneesä ollut, mutta runkoon tuli useita pieniä reikiä ja sähkölaitteet hajosivat. Tapauksesta oli muistaakseni juttua Vene-lehdessäkin.
kuin se että omassa on sekä keulassa että perässä ja vielä laidoillakin käynnistyskaapelit roikkumassa veteen staageista/vanteista niin ylhäältä kun kaapeli antaa myöden eli on mahdollisimman vähän mutkaa. kiinnityspäässä on vielä johto vedetty sen kahvan läpi jotta se puristuu siihen vaijeriin itsekin eikä pelkkä leuka. eipä noista vaan tiedä että ovatko auttaneet vai eikö ole salama osunut kohdalle.
ovat siis paikallaan poijussa ollessa aina ja ukkosella kulussakin.
halpa hommahan tuo on ja ainakin on pikkasen rauhallisempi olo, on olevinaan tehnyt jotain asian eteen. ja toisaalta onko mitään muuta tehtävissäkään...