Moottoriveneilyyn liittyen ja noista valtion tutkimuskeskuksen hinnoista muistan seuraavaa.
Seinäjokelainen keksijä, Helin halusi, tai oikeammin PTH vaati hänen uuteen potkuripatenttihakemukseen "tutkimustuloksia". Potkuri oli kaksoisrakenne, jossa etummainen oli suurempi kolmilapainen. Siinen tuli käyttövoima. Takimmainen oli vastaakiseen suuntaan tasauspyörästön kautta pyörivä useampi pienilapainen. Takimmainen sai siis energiaa vain, jos etummaisen luisto ja kuorma sitä salli. Vertaa autonpyörä jäällä ja hiekalla.
"Tutkimus" tehtiin Espossa. Varsinainen koe kesti noin 20 min. Olin mukana siinä kuvaamassa. Lasku Heliinille ja häntä tukeneelle metallifirmalle oli 87 000 euroa! Patenttihakemus tehtiin alan toimistossa 23 000€! Helin kai haikeilee vieläkin sille ostajaa/hyödyntäjää.
Vttk otti vapaan muistini mukaan "allas- ja mitauslaitteiden teknisestä käytöstä" pelkästään 50 000 euroa ALV! "Tutkimuksen" asennus- ja asiantuntijapalkkiot olivat muistaakseni toistakymmentätuhatta ja sitten joitakin tonneja materiaalikuluja yms.
Helin oli teetättänyt pienoismallin potkurirakenteesta omilla kustannuksillaan ja toi valmiin kiinnityslaitteistonkin Espooseen. Heidän ei tarviut tehdä yhtään muuta, kuin kiinnittää altaan ylimenosiltaan laitteisto ja sukopistoke seinään.
Mitäkö tuli saaliiksi? Sellainen "mahdollinen havainto" että lisäpotkurin vapaana pyöriminen tuottanee 0,08 - 0,1 yksikön muutoksen potkurihyötysuhteeseen, verrattuna perinteiseen ratkaisuun. Se muuten on merkittävä lisä, kun muuten liikutaan 0,92 -0,93 hyötysuhteissa!
Monopolina asioita tutkiva laitos voi määritellä jokaisen huokauksensa miten korkeaksi tahansa, jos muiden "!tutkimuksia" ei PRH:mme hyväksy.
Seinäjokelainen keksijä, Helin halusi, tai oikeammin PTH vaati hänen uuteen potkuripatenttihakemukseen "tutkimustuloksia". Potkuri oli kaksoisrakenne, jossa etummainen oli suurempi kolmilapainen. Siinen tuli käyttövoima. Takimmainen oli vastaakiseen suuntaan tasauspyörästön kautta pyörivä useampi pienilapainen. Takimmainen sai siis energiaa vain, jos etummaisen luisto ja kuorma sitä salli. Vertaa autonpyörä jäällä ja hiekalla.
"Tutkimus" tehtiin Espossa. Varsinainen koe kesti noin 20 min. Olin mukana siinä kuvaamassa. Lasku Heliinille ja häntä tukeneelle metallifirmalle oli 87 000 euroa! Patenttihakemus tehtiin alan toimistossa 23 000€! Helin kai haikeilee vieläkin sille ostajaa/hyödyntäjää.
Vttk otti vapaan muistini mukaan "allas- ja mitauslaitteiden teknisestä käytöstä" pelkästään 50 000 euroa ALV! "Tutkimuksen" asennus- ja asiantuntijapalkkiot olivat muistaakseni toistakymmentätuhatta ja sitten joitakin tonneja materiaalikuluja yms.
Helin oli teetättänyt pienoismallin potkurirakenteesta omilla kustannuksillaan ja toi valmiin kiinnityslaitteistonkin Espooseen. Heidän ei tarviut tehdä yhtään muuta, kuin kiinnittää altaan ylimenosiltaan laitteisto ja sukopistoke seinään.
Mitäkö tuli saaliiksi? Sellainen "mahdollinen havainto" että lisäpotkurin vapaana pyöriminen tuottanee 0,08 - 0,1 yksikön muutoksen potkurihyötysuhteeseen, verrattuna perinteiseen ratkaisuun. Se muuten on merkittävä lisä, kun muuten liikutaan 0,92 -0,93 hyötysuhteissa!
Monopolina asioita tutkiva laitos voi määritellä jokaisen huokauksensa miten korkeaksi tahansa, jos muiden "!tutkimuksia" ei PRH:mme hyväksy.
Vastaukset 67
Vanhimmat
Tutkimuskeskuksen hinnoittelu lienee tarkoituksella asetettu tiettyyn tasoon siitä syystä että heidän käyttöään ja auktoriteettiaan ei käytettäisi mainostarkoituksiin.
Tämä esimerrki on aika hyvä, kyseessä on kaupallinen tuote, jonka markkinoinnin tueksi haetaan riittävän arvovaltaista tutkimusta ja sitä hyödynnetään vain jos se on tarkoituksenmukaista, patenttihakemus ei edellytä tutkimustuloksia, eikä niiden perusteella edes voi perustella patenttia.
Vai auktoriteettia - eihän tuon hoponpoppoon "auktoriteettia" vaadi ja tue kuin toinen kotimainen "joutovirasto" hinnoittelu tyypillinen suomalainen, eli metsään. Ei suomessa kannata teettää mitään noilla valtion "asiantuntija elimillä", ensinnäkään heillä ei todellakaan ole osaamista, tietoa, eikä edes kiinnostusta asioihin. Mainostehoa tuolla putiikilla ei ole edes suomessa, joten voisivat mainiosti hinnoitella palvelunsa järkiperäisesti, eli kuten nykyhöpötyksen mukaisesti kilpailukykyisesti. Hinnat tietysti noissa suomen lusmulaitoksissa laskisivat muun maailman tasolle, eli -75 %, enemmänkin jos katsotaan vielä painoarvo maailmalla ja osaaminen, mutta täällähän tuota suomalaisen osaamiskusetusta on pidetty yllä vuosikymmeniä, ettei varmaan ihan heti siitä kuplastakaan ihan heti eroon päästä.
" Potkuri oli kaksoisrakenne, jossa etummainen oli suurempi kolmilapainen. Siinen tuli käyttövoima. Takimmainen oli vastaakiseen suuntaan tasauspyörästön kautta pyörivä useampi pienilapainen. Takimmainen sai siis energiaa vain, jos etummaisen luisto ja kuorma sitä salli. Vertaa autonpyörä jäällä ja hiekalla. "
En oikein käsitä mitään tuon perusteella, tavallinen tasauspyörästö ei toimi noin, enkä muutenkaan osaa hahmottaa mekaanista rakennetta, joka tunnistaisi potkurin kuiston.
Mikäli lisä ei tuota kohtuutonta vaivaa, niin voisitko ystävällisesti tarkentaa rakennetta, tai vielä mieluummin laittaa vaikka patenttihakemuksen numero tai tiedot.
nimim: kiinnostunut
Sinä olet vuosia ollut täällä todellinen valopää. Mikset nyt itse osaa PTH:sta googlata jotakin ropelli-sanalla esille?
Onhan noita peräkkäisiä potkurirakenteita ollut jo 20 vuotta! Etkö EkD tunne tasauspyörästön rakennetta? Silloin tämän asian tajuaminen on vaikeata.
Tuo kuvattu rakenne pyrkii käyttämään hyödyksi isomman potkurin keskiöalueen ongelman. Sehän ei lisää rekyylivoimaa veteen, vaan kulutta vain energiaa hukkaan. Pienempi potkuri sieppaa siltä alueelta osaksi kiertoliikkeeseen taakse liikkuvan veden vastakkaiseen suuntaan ja antaa sille lisää vauhtia. Samalla se tekee työntöä. Se ei saa varsinaisesti akselivoimaa, kuin siitä tasapainosta, joka tulee vedessä liikkuvan kappaleen -eli veneen, liikenopeudesta, ison potkurin väännöstä ja vastaväännöstä, joka pyörittää pienempää, sekä siitä energiasta, joka on jo potkurien välissä liikkuvassa vedessä osuessaan pikkupotkuriin.
Olen humanisti koulutukseltani, mutta tämän verran minäkin tajuan insinööritieteitä.
Selvennykseksi jäi pois ajatus, että siinä on planeettapyörästö, eikä tasauspyörästö.
Ja toinen selvennys tarkoille pojille
- rekyyli on sama, kuin reaktio, eli Newtonin lain tarkoittama "jokaiseen kappaleeseen vaikutta yhtä suuri vastavoima"
Niin.
Tuplapotkureita on ollut pitemmän aikaa ja esittämäsi toiminnan tarkoituskin on juuri kuten kerroit, takimmainen pienenpi potkuri oikaisee isomman keskiosan virtauksen sivukomponenttia.
Tämä ja tasauspyörästön toiminta ei ole vierasta, ihmetys on siinä, missä tässä tarvitaan tasauspyörästöä ja se että potkurin tuottama virtaus ei voi tuottaa lisäenergiaa, eikä pyörittää pienenpää potkuria vastakkaiseen suuntaan muuten kuin pyörteilyä lisäämällä.
Molemmille potkureille pitää tulla momentti akselilta, muuten niistä ei ole kuin haittaa, tasauspyörästö mahdollistaa muuttuvan pyörintäeron, mutta mihin sitä tarvitaan vakionousuisilla potkureilla, ja mitä tai mihin tässä on haettu patenttia ?
Oma käsitykseni, joka voi olla pahasti mäellä, on aika yleinen tilanne, jossa "keksijä" on vakuuttunut omasta oivalluksestaan, mutta patenttia ei ole myönnetty ja usko on ollut niin vahva, että on haettu "vääryydelle" oikaisua tutkimuksen kautta, tai koko juttu kuuluu joukkoon urbaanilegendat.
Kuten totesit , tuplapotkureita on ollut vuosikymmeniä, niitä on testattu suunniteltu, optimoitu ja paranneltu, resursseilla ja koetilanteilla todennäköisesti siinä laajuudessa, että jonkinlainen yksinkertainen tasauspyörästösovellus tuskin on ratkaisu, joka ei olisi käynyt koskaan kenenkään mielessä, puhumattakaan että se olisi patentoinnin arvoinen oivallus.
Olkoon miten vain, toiminta tai se, mihin patenttia on haettu on edelleen epäselvä.
Juu
Kyllä rekyyli on ihan validi ilmaisu, ja tasauspyörästökin toimii samoin, oli se kartio-, lieriö- ta planeettapyörästöllä.
Ei nyt sentään! Yritä tehdä tästä tasauspyörästö! Aurinkopyörä pyörii, planeettapyörät kiinni ja ulkokehästä voima ulos.....
http://www.vem.fi/uutiset/uutiset/planeettavaihde-on-energiatehokas-ratkaisu-vaikeisiin-kayttoolosuhteisiin-ja-ahtaisiin-tiloihin
Kyllä vaan.
Planeettapyörille tuodaan momentti ja aurinkopyörältä ja kehältä otetaan ulos.
On yleisesti käytössä oleva ratkaisu kun voima halutaan jakaa epäsymmetrisesti.
Laita se sitten taka-akseliin ja ajele ympyrää. Huomaat, että se ei ole tasauspyörästö hölmö!
Ainakin Toyotan hybridiautossa tollanen tasauspyörästö on poltto- ja sähkömoottorin välillä.
Niinpä näyttää.
http://images.books24x7.com/bookimages/id_16304/fig4-44.jpg
Toyotan hybridissä planeettapyörästö todellakin toimii tasauspyörästönä jakaen voiman generaattorille ja vetoakseleille.
Tässä on teille jotakin uutta:
http://www.google.fi/imgres?q=vaihteisto&num=10&hl=fi&biw=1206&bih=597&tbm=isch&tbnid=dt9-9kohesY5zM:&imgrefurl=http://www.tvracing.net/?Kilpurin_tekniikka::Vaihteisto&docid=uHh9jw3Tz2AGRM&w=640&h=480&ei=3KCBTu2zLY2KhQeOlIXODg&zoom=1&iact=hc&vpx=297&vpy=276&dur=42&hovh=194&hovw=259&tx=133&ty=104&sqi=2&page=1&tbnh=112&tbnw=149&start=0&ndsp=20&ved=1t:429,r:8,s:0
vtt on valtion ryöstölaitos ja sen jälkeen kun se muuttui omaksi tulosyksikökseen "ex-pertti service" niin hinnat on karannut lapasesta totaalisest
monopoli pyörii
Ei näytä pyörivän kovin vahvasti. On kuulemma koko porukkaa koskevat lomautukset päällä expertti servicessä
Paha nyt mennä sanomaan kumpaa rakennetta se onkaan. Tasauspyörästöllinen tuntuisi järkevältä tiettyyn rajaan saakka kumoamaa vääntöä virtauksessa. Planeettapyöräisiähän ne taitavat nykyään kaikki ollakin vastakkain pyörivät peräkkäis-potkurit.
Se potkurin keskiön aiheuttama energiahäviö on todella merkittävä nopeissa veneissä. Sellainen 60 mm keskiö 300 mm potkurissa on 20 % vastaan hankaava alue halkaisijassa. Lisäksi sen muoto vielä lisää pyörrettä, jonka haitallisuus vain kasvaa planaavan veneen potkurin noustessa lähelle pintaa.
Se takimmainen pienempi potkuri muuten voisi olla vapaasti laakeroitu. Silloinkin se pyörisi siellä vimmatusti, mutta kuluttaisi turhaan kilowatteja.
En minäkään ymmärrä mitä Helin haki tutkimuksellaan, ellei sitten tästä puutu jokin oleellinen asia. Muuten se vaikuttaa fysiikanlakien kanssa leikkimiseltä, mutta jos tuli 0,1 yksikön parannus niin se on jo sensaatio!
Wärtsilä, Ancker. STX ja mikä vaan olisi riemuissaan tuosta parannuksesta. Sellainen tietäisi vuodessa kymmenien tonnien polttoainesäästöä, samalla kun tulisi ehkä ½ solmua lisää nopeutta huippualueella.
Eli et edes itse tiedä mitä/mistä kirjoitat??
Älä nyt puutu tänne miesten kirjoitteluun mälli!
Tähän tulikin paljon kirjoituksia. Lisään eilen saamani tiedot.
Keksijä Helin ei ole asunut Suomessa enää vuoden 2009 jälkeen. Sen kalliin patentin edunnauttija ja haltija on ulkomaalinen taho Hollannissa (Wärtsilä Propulsion Technology & Services Centren?) Kyselkää sen kautta patenttia! Siellä Helinkin luultavasti oleilee.
Täytyy sanoa, kuin tuo T-paitakin, että laivainsinööritiede on lukematta. Sitä ei taideteollisessa opetettu.
Kaupallista toimintaa varten se koe tehtiin. PTH vaati siihen hakemukseen "jotakin konkretiaa" perusteeksi. Ei se ollut pelkkää huuhaata, sillä laivatekniikan asinatuntijat paikalla allekirjoittivat sopimuksen. He pidättyivät tietojen hyväksikäytöstä. Kyllä he vaikuttivat todellisen yllättyneeltä siitä tuloksesta. Kuvasin ne heidän ilmeensä ja puheensa Helinille jätettävään maksettuun kasettiin. Se oli minun työni siinä koetilanteessa.
Laittaa vaikka Helinin etunimen ja summittaisen päivämäärän.
Helpottais kummasti hakua.
Kiitos.
Karpon ohjelmassa esiintyi 5-6 vuotta sitten keksijä Timo Helin. Tappeli silloin patentistaan ja sen voimassaolosta. Vaikutti järkevältä hepulta, joka sanoi suoraan mitä ajatteli patenttihallituksesta ja sen johtajasta Kivi-----jotakin.
Et välttämättä löydä sitä PRH:n tiedostosta. Se kun on maksanut noin julmetusti, niin sille on patenttitoimisto hakenut varmaan EU:n, USA:n, Intian, Korean, Brasilian, Kiinan ja Japanin potkurimallien patentit. Nyt ne voivat olla hajotettu erillispatenteiksi Wärtsilälle.
Minuakin tuo kiinnostaa, koska keksintö jossa potkurin hyötysuhdetta nostetaan prosentteina vaikka yksi, on suunnaton askel säästämiseen polttoainekuluissa.
Yhteiseurooppalaisen jättirahtikuljetuskoneen (siis ilma-alus) potkuriturbiiniin pystyttoiin kehittämään valtavilla kustannuksilla lisäys, jolloin työntövoimaa saatiin noin 1,5 % yksikköä lisää. Sitä juhlivat ryypäten, halaten ja laulaen insinöörit ja moottoritehdas päivän pari.
Mitään vihiä ei ole löytynyt mistään päin ja kallistun jo vahvasti vaihtoehtoon, että ei löydykään.
Jos tuollaiselle keksinnölle olisi saatu patentti missä tahansa (maailmanlaajuinen voidaan hakea myös kotimaisen PRH.n kautta), niin se olisi julkinen ja todennäköisesti asiasta olisi edes jossain ammattifoorumissa mainintaa, tai esittelyä.
Mahdollista tietenkin on että haku on vielä vireillä, mutta kuvaajan kirjoituksesta päätellen ei oikein istu siihenkään.
E.d.K
Sun kooklaustaitosihan tiedetään. Nytkin olet tarjonnut tasauspyörästöä, nelivetovaihdetta, uutta näkemystä planeettapyörästöön ja fysiikanlakien rikkomista, kuin Välittäjä konsanaan. Meneekö sulla sekaisin välillä nimimerkit?
Kun minä en löydä, sitä ei ole olemassa.
Ettet sinä E,k,D sittenkin ole tuo Välittäjä_LKV tosissaan! Googlaat ja otat hienoja sanontoja, ymmärtämättä mitään. Siirrät ne tänne hölöhölöäsi, kuin virtsaa.
Et saa tasauspyörästöstä koskaan planeettapyörästöä! Ne ovat aivan kahteen eri käyttöön tarkoitettuja. Planeettapöyrästö on aina vaihteisto ja suunnnamuuttaja. Tasauspyörästö tasaa nimensä mukaan kahden tai useamman akselin jatkuvasti muuttuvia pyörimisnopeuksia mm. autojen vetoakseleissa ja vetoakselien välissäkin. Painokoneissa ja paperikoneissa on kymmeniä tasauspyörästöjä ja samalla muutamia planeettapyörästöjä omiin tarkoituksiinsa.
Googlehaulla planetary differential, löytyi heti etusivulta.
http://www.freepatentsonline.com/7008345-0-large.jpg
Ja jatkossa lukemattomia sovelluksia lisää.
Jotkut eivät näköjään tunne kuin autoissa yleisimmin käytetyn kartiohammaspyörä "perän", ja ovat sitten tietämättömyydessään raakkumassa että muita ei olekaan.
Veikkaisinpa että tämä lauma sanoisi samaa, jos joku esittäisi autossa olevan tasauspyörästön lieriöhammaspyörillä .
Autotekniikassakin planeettapyörästö-tasauspyörästö on nelivedon keskitasauksessa yleisesti käytetty ja lieriöhammaspyörin toteutettu on esim. " Torsen"
Se googlettaminen olisi kovin suositeltavaa näköjään joillekin "kaikkitietäville".
Lisäksi vielä, että Välittäjä en ole, eikä sellaista minusta enää tulekaan.
E.d.K.
Kaaviokuva Jensenin keskitasauksesta, suora sovellus planeettapyörästön käytöstä tasauspyörästönä.
Toivottavasti edes tämä on riittävän yksinkertainen ymmärrettäväksi ja epäilyn lopettamiseksi.
http://www.4wdonline.com/Jensen/PiCs37/FFtrans.gif
Räikkätasauspyörästö juuri tämän valmistajan, oli mulla kilpa-autossani jo 1974! Ei mitään tekoa planeettapyörästön kanssa.
Joo onhan se vaihteisto/kytkin -järjestelmä...... missä tässä tasauspyörästö?
Ford Escort Mexcion 1973 takabanjon sisuskalut!
Miten tyhmiä joutuu taluttamaan, mutta tässä on sama asia jossa tasauspyörästöä osoitetaan oikein nuolella ja merkinnällä erikseen, ja se on planeettapyörästö.
http://cache.gawkerassets.com/assets/images/12/2007/06/medium_jff475d.jpg
lopeta kooklaaminen kun et tajua mitään. tässä on normaali kitkalukkojärjestelmä nelivetoiseen autoon.
Tasauspyörästö ei tasaa pyörimisnopeuksia vaan momenttia.
Tasauspyörästö sallii eri pyörimisnopeudet, mutta molemmille pyörille (siis normaalissa auton tasauspyörästössä) menee sama momentti. Sisäiset kitkat aiheuttavat pienen poikkeaman tähän 50/50 sääntöön. Tämän vuoksi liukkaammalla pinnalla oleva pyörä lähtee sutimaan.
Kun käytetään tasauspyörästön lukkoa, niin pyörimisnopeudet tasaantuvat, mutta momentti voi ohjautua hyvinkin toispuoleisesti riippuen pyörien alla olevasta kitkasta.
Kitkalukko on sitten tältä väliltä.
Sulla on momentti tullut kai kooklatessa nyt kallosi?
Vaikka moottori olisi sammutettu ja vaihde vapaalla ja menään alamäkeen, niin akselit pyöri eri nopeutta, vaikka siksi, että toisessa renkaassa on 0,1 kg pienempi paine. Sillä on 0,9 cm pienempi säde ja se pyörii siis nopeammin. Auton tasauspyörästössä on poikkeustilanne, että akselit pyörisivät samaa nopeutta! 99% ne eivät sitä tee.
Lopeta nyt (Välittäjä, E,k.D. Tasauspää) tuo kooklaus ja lue vain näitä juttuja. Älä kirjoita!
Palstalla riehuu näitä "alakoululaisia" joiden ainoa tarkoitus on päästä edes kerran eläessään sotkeutumaan johonkin keskusteluun.
Mirään eivät tiedä tai ymmärrä, koittavat vain provoilla, joka sekin on niin tyhmää rttä säälittää.
Paras kun annat niiden olla, turha provoa on ruokkia.
E.d.K
Sun ei kannata paljon selitellä sitä tasauspyörästöä. Sulla on mennyt 8 kertaa nyt fittaan koko kooklaus.
Vielä kerta! Lopeta kirjoittelusi tänne!
Momentit tasoittuvat sallimalla eri nopeudet akseleille.
Ymmärtäisin noin kansanomaisesti selitettynä tuon kaksoispotkurin toiminnan näin. Potkurin keskiöön jää tyhjä alue, jossa virtaus on hitaampi. Laittamalla siihen pienemmän potkurin, jolla on vastaavasti pienempi keskiö, saadaan häviöitä pienennettyä. Koska keskiöpotkuri on halkaisijaltaan pienempi, se ei vaadi läheskään yhtä paljon momenttia kuin pääpotkuri. Keskiöpotkurilta ei vaadita edes suurta työntävoimaa, riittää kun se kiihdyttää virtauksen keskiössä lähelle samaa kuin pääpotkurin virrassa ja vähentää siten vastustavien pyörteiden syntyä. Siksi sitä voidaan pyörittää pääpotkurin muutoin häviöihin käyttämällä teholla ja tasauspyörästö jakaa momentin kulloiseenkin tasapainoon. Tiedän kyllä esityksen puutteet, mutta pitäähän noiden palstan yksinkertaisiempienkin saada ymmärtää.
Oikeastaan mekaanisesti aika yksinkertainen toteuttaa ja kohtuulliset kitkat. Kiinteä momenttien jakosuhde tietysti pitää sovittaa tietyille olosuhteille.
Näin me muutkin "melkein tavalliset" sen asian lukemalla ymmärrsimme. Helin on oikeilla jäljillä ja jos tuols tosiaan paranee 0,1 hyötysuhdeyksikköä, niin onhan siinä asiaa!
Täällä vain ovat nuo välittäjän kasvattamat liukuaivoiset heti aukomassa ymmärtämättömyytensä kuonaluolaa.
- Lähdetään vaikka siitä, että pääpotkurin häviöihin käyttämää tehoa ei voi käyttää hyödyksi, vain häviöitä voidaan yrittää pienetää.
- Takimmaisella pienemmällä potkurilla ei voi poistaa etummaisen potkurin keskiön muoto- ja virtaushäviöitä, virtaus voidaan tasata, mutta siihen tarvittava teho on kuitenkin otettava moottorilta.
- Jos pää- ja apupotkurin välillä on tasauspyörästö, niin teho hukkuu aina siihen potkuriin, joka pyörii kevyemmin, siis siihen joka tekee vähemmän työntöä, ja teoreettinen tasapainotila on yhtä todennäköinen kuin pallo pallon päällä, eikä siihen edes tarvita tasauspyörästöä.
- Kaksoispotkurin toiminnan tavoite ei ole keskiön aiheuttaman virtausepäjatkuvuuden tasaus, vaan potkurin suurella luistolla lavoista sivusuuntaan suuntautuvan virtauksen kääntäminen kulkusuuntaan.
Potkurin lavassa on sen joka kohdassa oltava sama nousu, ja lähempänä keskiötä lavan nousukulma on suurempi, kuin ulonpana ja kun lavan synnyttämä paine työntää vettä vain kohtisuoraan lavan pinnasta, niin lähempänä keskiötä virtaussuunta on enemmän sivuun kulkusuunnasta, ja tätä sivuttaisvirtausta käännetään takimmaisella potkurilla taaksepäin eli hyödynnetään "vikasuuntaan vaikuttavaa "liike-energiaa.
Kun nopeus kasvaa ja luisto pienenee, myös sivuttaispyörre vähenee niin että sen oikaisu vie enemmän tehoa kuin saatu hyöty, ja toisesta potkurista on vain haittaa, tuplapotkurin etu on siis pidossa ei nopeudessa.
Muuten esittämäsi teoriat käytöstä ja yksinkertaisesta rakenteesta ovat oikein ja hyvin kansanomaisesti ymmärrettävissä.
Kuten täällä joku taisi kertoa, niin se pikkupotkuri voisi olla silloin vapaasti laakeroituna, Sen ottama energia on potkurivirrasta siitä osasta, joka on ison potkurikeskiön hukkapyörrettä. Koska mikään ei voi pyöriä vastavoimatta, niin pikkupotkurin liike synnyttää reaktioliikkeen voimaa taaksepäin.
Jos takimmainen potkuri pyörii vapaasti, se ei voi tehdä mitään työtä, on vain jarruna pyörimässä virtauksen mukana.
Sivuttaista virtausta voidaan oikaista paikallaan olevalla ohjaimella, mutta sen hyöty hukkuu omaan vastukseensa.
Kyllä käy. Autogiron vapaasti laakeroitu roottori ei saa mistään energiaa akselilleen. Kaikki tulee ohivirtaavasta ilmamassasta ja silti se kantaa giron kuormineen.
Pyörteinen vesimassa vastakkaiseen suuntaan kaappaa pikkupotkuriin lapoihin energiaa, joka veden suunnan muutuessa on reaktiovoimaa.
Autgiron roottorilapa saa pyörintäenergiansa vajoamasta.
Ilmiö on sama kuin purjekoneen siivessä.
Roottori pyörii ja kantaa vain kun koko laite vajoaa tai toisella potkurilla työnnetään vauhtia.
Ilmaista energiaa ei ole, veneessä se vapaana oleva potkuri pyörii vain kun se on samalla kulkuvastuksena.
Taidat kuulua Välittäjä_LKV:n talliin viisautesi kanssa? Miten saat asfaltissa autogiron vajoamaan. Minä saan sen ilmaaan ylöspäin!
Et saa edes roottoria pyörimään ilman työntöpotkuria tai hinausta.
Jos tosiaan kuvittelert saavasi energiaa tyhjästä, niin ikiliikkuja on keksitty ja olet juhlittu nero.
Kerro nyt se autogiron vajoaminen asfalttiin!
Kuka sulle on väittänyt mitään ilman energiaa? Taitaa houreaivosi toimia taas bostikilla?
Koitapas työntää autogiro negatiivisille g-voimille ja olet edesmennyt autogiropilotti. Roottorin kannalta vajoamaa voi olla, vaikka vaakasuoraa asfalttia mentäisiin.
" Kuka sulle on väittänyt mitään ilman energiaa? "
" Kyllä käy. Autogiron vapaasti laakeroitu roottori ei saa mistään energiaa akselilleen.... silti se kantaa giron kuormineen...."
"Koitapas työntää autogiro negatiivisille g-voimille..."
Mistä kirjoitat? Mikä onkaan sinun fysiikassasi nekatiivinen g-voima? On vain G-voima, joka johtuu kapaleen vauhdin kiihtymisestä -tai hidastumisesta. Sitä on muuten keskipakoisvoima, kun kappale tekee kaartavan liikkeen.
Oletko kehittämässä uutta fysiikkaa?
Lopeta taas Välittäjä_LKV!
Se negatiivinen g nyt vain sattuu olemaan ilmailussa vakiona käytetty tapa ilmaista ylöspäin suuntautuvasta kiihtyvyydestä. Tai jos tarkkoja ollaan, ei ylöspäin, vaan vain lentoaluksen omassa koordinaatistossa ylöspäin. Autogirossa se siis tarkoittaa nousua vajoamisen vastakohtana.
Saat taas myötähäpeäni koko annoksen
Kaveri puhui negatiivisestä G:stä autogiron yhteydessä, itse otit koko autogiron tähän sotkuusi, ilmeisesti tarkoituksenasi esittää enenpää kuin mihin rahkeet sitten riittivät.
Jos autogirosta tai ilmailusta yleensä, tai edes yleissivistyksestä on kyse, niin kysymys "mitä on negatiivinen G " osoittaa ilmeisen rajoittunutta tietomäärää.
Esimerkiksi omalle kohdalleni tämä on ensimmäinen kerta kun edes kuulen että joku ei tiedä mitä on negatiivinen G, mm. 6vuotias siskonpoikani vetää sujuvasti negatiivistä lentosimussa.
Joten häpeät vaan minkä myötä tahansa.
Saat mielihyvin pitää sen kaiken häpeän omanasi, en tule vaatimaan siitä omaa osuuttani. Temppukoneissa on jopa g-mittari, jossa on asteikko plussalle ja miinukselle.
Onneksi ei tarvitse kenellekään ruveta selittämään, miten päästään myötätuuleen tuulta nopeammin. Niin vaikea asia olisi täysin mahdotonta näille jästipäille selittää niin, että ymmärtäisivät.
Sun negatiivinen gravitaatiovoima heittäisi avaruuteen kaiken maapallolta! Siinä menisi vähä-älyinen sukusi ja valtameretkin.
Ha haa haaa haaa voivittutaas haaa haaa haaa
Newtonin laki vetovoimasta
Newtonin mukaan hiukkasten toisiinsa aiheuttama vetovoima on suoraan verrannollinen niiden massojen tulolle ja kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön.
Isaac Newton esitti gravitaation peruslain vuonna 1687 julkaisemassaan teoksessa Philosophiae Naturalis Principia Mathematica (usein lyhyesti Principia). Sen mukaan maailmankaikkeuden jokainen materiaalihiukkanen aiheuttaa toiseen hiukkaseen voiman, joka on suoraan verrannollinen niiden massojen tuloon ja kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön.[1] Tämä voima voidaan esittää yhtälöllä
F = G \frac{m_1 m_2}{r^2},
missä \scriptstyle m_1 ja \scriptstyle m_2 ovat hiukkasten massat, \scriptstyle r niiden välinen etäisyys ja \scriptstyle G gravitaatiovakio.
G on yleinen gravitaatiovakio, sen suuruus on G=(6{,}6742 \pm 0{,}0010)\cdot 10^{-11} \frac{\textrm{Nm}^2}{\textrm{kg}^2}.
Lopeta fittu ..... mulla tuleee jo! haaa haaaa haaaa
Hanki itsellesi lentolupakirja, niin tiedät mikä on negatiivinen G-voima. Toiseksi, fysikaalisessa mielessä ei edes keskipakovoimaa ole olemassa. Se on fysiikassa ympyräliikkeen kekeiskiihtyvyyttä.
Kukahan nyt googlaa?
Hyvä Välittäjä_LKV! Ei osu tässä palstassa sulla rakoon nyt mikään! Hahaaa haaaaa
"Sun negatiivinen gravitaatiovoima heittäisi avaruuteen kaiken maapallolta!"
Nyt tämä häirikkö sotkee vielä gravitaatiovoiman ja g-voimat. Gravitaatiovoimat aiheuttavat kyllä kappaleelle kiihtyvyyttä, esim. maan vetovoima saa aikaan kiihtyvyyden n. 9.81 m/s.
Kappaleelle voi antaa kiihtyvyyttä tai hidastuvuutta moni muukin voima kuin gravitaatio. Kun puhutaan G-voimista, niiden suuruus ilmaistaa yleensä maan vetovoiman monikertoina, esim 10g.tä on n. 98.1 m/s kiihtyvyys.
Olispa kiva nähdä tää heppu face-to-face. Usein ei yhtä suurta tyhmyyttä tapaa, sen on pakko näkyä naamasta.
Ei osu nyt Välittäjä_LKV:llä googlaus, kuin ennen kohdalleen, vai mitä EkD?
Ei ketään todella vaihdelaatikot kiinnosta googlata?
Ei kiinnosta, mutta lennokilla litävät 4 G-Välittäjät ovat vauhdissa.
Tiedoksi vaan, ettäsaa 500 euroa, kun osaa googlata oikean kaavan!
Kolmois-spiraalimiehet on hommissa, ne on kovia kooklaamaan, kohta tulee vaikka mitä kaavoja.