Ihmetyttää vieläkin yksi asia, kun näillä palstoilla on niin paljon jaapattu tuosta ehkäisystä.. :) En ole ehkäisyn kannattaja, suorastaan, mutta epäilen kuitenkin, onko sellainen perhekeskeisyys, (mikä kaikkien on kyllä pakko huomata) kuitenkaan välttämättä edes hyväksi uskon kannalta.
Tuohan se nimittäin paljon väsymystä ja kiusauksiakin.
Ajattelin nimittäin vain sitä, mitä Paavali sanoo naimisiinmenosta. Hänhän nimenomaan kehottaa naimattomuuteen, mutta sanoo kuitenkin, että niille jotka eivät siihen pysty, parempi kuitenkin mennä naimisiin kuin palaa himon palossa.. Tai jotenkin näin. Joku varmaan muistaa paremmin kyseisen raamatunkohdan.
Niin. Miksi sitten hehkuttaa aina ja joka paikassa tämän asian ELÄMÄÄ SUUREMMASTA merkityksestä!! Ei kai hedelmällisyys liity mitenkään uskonasiaan. Ja kyllähän monet Jeesuksen seuraajat olivat naimattomia.
Onko kyseinen asia sitten tosiaankin joku autuudenasia? Kun kuitenkin sanotaan, että ehkäisyn käyttäjät elävät "synnin luvallisuudessa".
Jos ajatellaan kokonaisuutta, niin mikä elämän ja uskomisen kannalta on kuitenkin tärkeintä?
Mikä ihmisen pelastaa, onhan sekin sanottu Raamatussa. Miksi tehdä asiasta, joka ei ole autuudenasia, autuudenasia?! Tai siltä se ainakin kuulostaa..
Suuri lapsiluku ja ylipäätään koko asia saavat kyllä valitettavan monet epäuskoiset takajaloilleen.. Minusta se ei ole hyvä asia.
Ei kai uskominen saisi tällaiseen asiaan tökätä.
Jeesus ainakin armahti ihmisiä tällaisista asioista riippumatta. Eikä Raamatussa muutenkaan puhuta paljon mitään asiasta. Ja eikö meidän kuitenkin Raamattua pitäisi pitää aivan ensimmäisenä ohjenuorana? Niin kuin monissa muissakin asioissa..
Mutta ehkä se sitten (ainakin nykyään) kysyykin juuri sitä uskoa..? Että kuka oikeesti haluaa uskoa, kaikesta huolimatta.
Vai??
Tuohan se nimittäin paljon väsymystä ja kiusauksiakin.
Ajattelin nimittäin vain sitä, mitä Paavali sanoo naimisiinmenosta. Hänhän nimenomaan kehottaa naimattomuuteen, mutta sanoo kuitenkin, että niille jotka eivät siihen pysty, parempi kuitenkin mennä naimisiin kuin palaa himon palossa.. Tai jotenkin näin. Joku varmaan muistaa paremmin kyseisen raamatunkohdan.
Niin. Miksi sitten hehkuttaa aina ja joka paikassa tämän asian ELÄMÄÄ SUUREMMASTA merkityksestä!! Ei kai hedelmällisyys liity mitenkään uskonasiaan. Ja kyllähän monet Jeesuksen seuraajat olivat naimattomia.
Onko kyseinen asia sitten tosiaankin joku autuudenasia? Kun kuitenkin sanotaan, että ehkäisyn käyttäjät elävät "synnin luvallisuudessa".
Jos ajatellaan kokonaisuutta, niin mikä elämän ja uskomisen kannalta on kuitenkin tärkeintä?
Mikä ihmisen pelastaa, onhan sekin sanottu Raamatussa. Miksi tehdä asiasta, joka ei ole autuudenasia, autuudenasia?! Tai siltä se ainakin kuulostaa..
Suuri lapsiluku ja ylipäätään koko asia saavat kyllä valitettavan monet epäuskoiset takajaloilleen.. Minusta se ei ole hyvä asia.
Ei kai uskominen saisi tällaiseen asiaan tökätä.
Jeesus ainakin armahti ihmisiä tällaisista asioista riippumatta. Eikä Raamatussa muutenkaan puhuta paljon mitään asiasta. Ja eikö meidän kuitenkin Raamattua pitäisi pitää aivan ensimmäisenä ohjenuorana? Niin kuin monissa muissakin asioissa..
Mutta ehkä se sitten (ainakin nykyään) kysyykin juuri sitä uskoa..? Että kuka oikeesti haluaa uskoa, kaikesta huolimatta.
Vai??
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä se aikapitkälle noin on kun sanot. Siis ei ole autuus kiinni näistä ulkonaisista asioista viime kädessä. Minua on aina lohduttanut mm. ristinryövärin kohtalo Raamatussa. Hän sai syntinsä anteeksi viimeisillä hetkillään ja itse Jeesus lupasi hänelle taivaspaikan. Toinen lohduttava kertomus on kertomus ns. syntisestä naisesta: hän rakasti paljon koska sai niin paljon anteeksi.
Jeesus sanoi kuitenkin: mene äläkä enää syntiä tee.
Mitäs se onkaan se "tallin haju"...
Tai "hakomaja yrttitarhassa"... Ei ole täydellinen tämä seurakunta vielä täällä maan päällä. Se on vasta taisteleva seurakunta...
Se on kuulkaa avaimista kiinni.Ristinryöväri saikin parannuksen armon, niinkuin myös Syntinen nainen.
Näin Jeesus antoi valtuuden omilleen (Pyhän hengen papeille): ” Ylösnoustuaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Rauha olkoon teille! Niin kuin Isä Minut lähetti, niin myös Minä lähetän teidät.”
Ja kun Hän nämä sanonut oli, puhalsi Hän heidän päällensä ja sanoi heille: ”Ottakaa Pyhä Henki: Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joilta te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.” Joh.20: 21-23
Tämä on ihan selvä asia: Room. 1:17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta”: Tämä usko ei ole siis mitään opinnollista kirjanoppineisuutta, vaan syntyy uskosta uskoon (uskovaiselta, uskovaiselle)...
Ootkos ajtellu ehkäisyy siltä kannalta, että aina kun käytät ehkäisyä, tapat lapsen? Estät pienen ihmisalkion kehityksen? Ja kymmenessä käskyssä on selvästi sanottu: "Älä tapa"...
Eihän jokainen yhdyntäkerta johda lapsen syntymiseen.. Ei ehkäisy ole tappamista, koska eihän silloin ole vielä mitään elämää syntynytkään. Elämän kehitys alkaa vasta munasolun hedelmöityttyä.. Tainnut jäädä biologian läksyt vähän vähiin.
Sitäpaitsi, ei uskovainen ihminen ole enää lain, vaan armon alla. Ei 10 käskyn laki ole uskovaisen ihmisen ohjenuora. Niin seuroissa opetetaan..
Siis en oikein ymmärrä, mitä yhteistä on yksinäisenä olemisella ja ehkäisyllä?
On totta, että Paavali suositteli jäämään yksin, mutta ei se todellakaan tarkoita, että olisi harrastettu ehkäisyä tms.
Ei hedelmällisyys ole The Juttu tietenkään. Mut emme halua vain asettua Jumalan asemaan päättämällä, milloin OTETAAN lapsia. Haluamme ottaa ne lapset, jotka Jumala meille antaa.
Tietenkin yksin eläminenkin on aivan yhtä arvokasta ja jopa suositeltavaa, jos vain tämän seksuaalisen maailman keskellä siihen pystyy ja Jumala sellaisen elämän antaa.
Perhe-elämää ja perhekeskeistä elämäntapaa ei kannata liiaksi korostaa, koska sitä ei mitenkään suositella Raamatussa.
Parempi elää yksin, jos ajattelee noin, että on PAKKO ottaa kaikki lapset vastaan, vaikka ei pystyisi, jaksaisi tai haluaisi ollenkaan.. Tuskin Jumala sitä haluaa. Siitä kärsivät loppusestaan eniten juuri LAPSET. Kumpi on parempi, se, että ryhmäomatunto kärsii vai se, että lapset kärsivät ehkä koko ikänsä?