Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Vipua ERVV:lle

    ERVV:n pääomaa ollaan paraikaa tuplaamassa, mutta asiantuntijoiden mukaan tämä ei tule riittämään mihinkään. ERVV:lle halutaan oikeuksia toimia jälkimarkkinoilla, ja jopa toimia kuten pankki tai osana EKP:n kautta tehtävää vivutusta, jolla rahaston vakuuksia voidaan hyödyntää moninkertaisesti markkinoiden tukemiseksi.

    Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithnerin ehdotus ERVV-rahaston vivuttamisesta euron velkakriisin hallitsemiseksi sai aluksi melko kylmäkiskoisen vastaanoton, mutta kun Kreikan velkasaneeraus alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä, on mm. Ranskan valtiovarainministeri Baroin todennut, että ERVV:n vivuttamiseen saatetaan hyvinkin ryhtyä. >>>

    http://www.bloomberg.com/news/2011-09-22/greece-on-edge-of-biggest-insolvency-24-centuries-after-first-city-default.html

    Geithnerin ehdottama vivutus perustui samaan malliin, jota Yhdysvalloissa käytettiin omaisuusvakuudellisten arvopaperien markkinoiden tukemiseen. TARF-ohjelma perustui ratkaisuun, jossa valtio takasi keskuspankille 20 miljardin pääoman, jonka avulla keskuspankki pystyi ostamaan markkinoilta 200 miljardin edestä omaisuusvakuudellisia arvopapereita. Samalla kaavalla EKP voisi ERVV:n 440 miljardin pääomaa vivuttamalla tukea pankkeja moninkertaisella summalla kriisin laajetessa.

    Bloombergin artikkeli esittää investointipankki Nomuran stratgistien arvion, että jos saneeraus rajoittuu Kreikkaan, konkurssin seuraukset saadaan padottua. Tällöin europankeille tulisi tappioita hieman yli 63 miljardia euroa, josta Saksan pankeille 9 ja Ranskan pankeille 16 miljardia. EKP ottaisi takkiin 75 miljardia.

    Ongelma onkin Kreikan konkurssista aiheutuvat seurausvaikutukset. Jos Kreikan seurauksena velkojansa saneeraavat myös Irlanti, Portugali ja Espanja, tietää se europankeille jo yli 500 miljardin tappioita, joista suurin osa Saksan ja Ranskan pankeille. Tässäkään luvussa ei ole vielä otettu huomioon lainkaan velkakirjojen johdannaisia.

    Onko yllätys, että asiantuntijoitakin kaduttaa? >>>

    http://www.talouselama.fi/uutiset/huippuasiantuntija katuu tukeaan kreikanlainoille quotolin liian sinisilmainenquot/a691786

    Moniko on ollut sinisilmäinen, ja moniko on tietoisesti toiminut Saksan, Ranskan ja Britannian naruissa?

    Kalle Pahajoki
    Orimattila
    Perussuomalaiset "

    Alkuperäinen:
    http://kallepahajoki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/83985-vipua-ervvlle
    652
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 6

    Vanhimmat

    Suuri kusetus! Mitä muuta tämä on , mutta minne johtaa?

    Talouskriisi: Mitä jää käteen?
    EPA ja Taloussanomat

    Melkein maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi äitynyt finanssikriisi tuntuu laajuudeltaan ja vakavuudeltaan täysin poikkeukselliselta tapahtumalta. Harvase päivä poliittiset johtajat varoittavat jopa "totaalikatastrofista" tai suurlamasta. Talouskriisiä käsitellyt kirjoitussarja päättyy tänään.

    http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/

    http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/2011/09/23/talouskriisi-mita-jaa-kateen/201113543/294

    Äänestä

    jos monet ihmiset saadaan työhön niin "katastrofilta" vältytään.
    Toiset ihmiset ei mittaa onnellisuutta rahassa ja he voi elää onnellisena vaikka olisi tiukat ajat.

    Mielestäni Korkman on oikeassa siinä ettei saisi liikaa verottaa ja leikata vaan pitäisi pyrkiä siihen että saada ihmiset töihin.
    Kaikki laiskat yhteiskunnan varoilla elävät töihin mutta me työkyvyttömät ansaitsemme oman eläkkeemme ja voimme tehdä jotain pikkuduunia sitten jos pystymme.

    Ainakin rikkaimpia voisi verottaa enemmän mikäli sikäli jos heidän veroprosentti on suhteessa pienempi köyhempiin, tästä en tiedä faktaa mutta jos asia on niin kuten veikkaan että rikkaammat pääsee helpommalla niin asiahan on loukkava köyhiä kohtaan ja asia on myös tosi tyhmä, koska siinä valtio ei hyödy.

    ylipäätään en ole kuitenkaan korkeiden verojen kannattajia.
    mutta en matalienkaan verojen, KOHTUUS KAIKESSA(semmonen kuuluisa sanonta).

    Äänestä

    Vakiovalinta
    Tuolla on paljon asiaa tästä kriisistä ja sen moraalittomasta luonteesta.
    Hyvää bisnestä harvoille ja valituille:

    Talouskriisi: Mitä jää käteen?
    EPA ja Taloussanomat

    Melkein maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi äitynyt finanssikriisi tuntuu laajuudeltaan ja vakavuudeltaan täysin poikkeukselliselta tapahtumalta. Harvase päivä poliittiset johtajat varoittavat jopa "totaalikatastrofista" tai suurlamasta. Talouskriisiä käsitellyt kirjoitussarja päättyy tänään.

    http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/

    http://www.taloussanomat.fi/talouskr.../201113543/294
    Vastaa lainauksen kanssa

    Äänestä

    • Varallisuus suurpankeille, valta EU-liitovaltiolle - mutta mitä tapahtuu Suomelle?


      Talouslehtiä tänään lukenut on saanut selville sen, että valloillaan on massiivinen paniikki, jota kuitenkin koetetaan salata. Ainoa, mikä on varmaa, on, että pankeille halutaan taas antaa lisää rahaa.

      Toimittaja: Riikka Söyring
      22.9.2011, Verkkomedia.org



      Varallisuus suurpankeille, valta EU-liitovaltiolle – mutta mitä tapahtuu Suomelle?

      Euroopan unionin uusi talousriskeihin keskittynyt elin eli järjestelmäriskikomitea ESRB varoitti useita viikkoja sitten euromaiden valtioita, että näiden pitäisi varautua pankkiensa pääomittamiseen. Nyt rahaa tarvitaan vain vielä enemmän kuin aiemmin.

      Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n luottotilastot paljastavat, että Euroopan velkakriisin olemuksen ja EU:n toteuttamien kriisitoimien välillä on erittäin räikeä ristiriita, kirjoittaa Taloussanomien analyysitoimittaja Jan hurri.

      hurri jatkaa: "Samoista luottotilastoista ilmenee, että tuo ristiriita on kriisin edetessä ja laajetessa muuttunut aina vain räikeämmäksi – ja että se suosii kaikista EU:n jäsenmaista eniten Britanniaa ja sorsii eniten Suomea."

      Velkakriisin olemuksen ja EU:n kriisitoimien välinen räikeä ristiriita kiteytyy kahteen keskeisen tärkeään havaintoon, joista ensimmäinen selviää BIS:n tilastoista ja toinen EU:n tavasta jakaa kriisitoimien taakkaa jäsenmaiden kesken:

      1) Euroopan maiden välisessä velkojen sotkuisessa verkossa on kaikista EU-maista ylivoimaisesti eniten saatavia jumissa Britannian pankeilla ja vähiten Suomen pankeilla.

      2) EU katsoo kriisin koskevan etupäässä euromaita, joten sen mielestä Suomenkin pitää osallistua kriisitoimiin rutkasti omien pankkiensa riskejä suuremmin panoksin Britannian lähinnä seuratessa sivusta sotkun siivoamista.

      "Luottotilastojen perusteella Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä Euroopan velkojen verkossa, jota se ei ole virittänyt saati sotkenut." päättelee Jan hurri.

      Mutta meillä on, ja vieläpä paljon. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä 31/2011 ERVV-puitesopimuksen muuttamisesta. ERVV on yksi EU-maiden yhteisistä rahoitusvakausvälineistä.

      ERVV luotiin jo toukokuussa 2010. Uusia muutoksia ERVV-ohjelmaan ovat ennakolliset ohjelmat, pankkien tukeminen sekä joukkovelkakirjat, kuten nuo kuuluisat eurobondit, joilla euroalueen veronmaksajat sidotaan yhteisvastuuseen toistensa veloista.



      Eurooppa hoitaa ylivelkaantumista velkaantumalla lisää

      Euroalueen takausten yhteismäärä nousee 780 miljardiin euroon. Suomen osuus takauksista nousee 7,9 miljardista eurosta noin 14 miljardiin euroon.

      Eduskunnassa käydyssä lähetekeskustelussa Anni Sinnemäki (v) kommentoi: "hyvän eduskuntakäsittelyn kannalta näin suuressa asiassa, joka kuitenkin tarkoittaa meille isoja taloudellisia vastuita, hallituksen esitys itsessään olisi voinut näitä kysymyksiä hieman paremmin avata".

      Sinnemäki siis sanoo eduskunnan olevan tekemässä ratkaisuja asioista, joita suurin osa eduskuntaa ei ymmärrä ja jolle kukaan ei kerro.

      Pääpaino eduskunnan keskustelussa on ollut takuissa ja vakuuksien vaatimisessa, jonka peljättävänä ja kauhistavana vaihtoehtona nähdään euroalueen hajoaminen. Astrid Thors arvioi UBS-pankin laskelmien perusteella euroalueen hajoamisen johtavan jopa 20-25% pudotukseen bkt:ssa, mahdollisesti enempäänkin.

      UBS on hyötyjän puolella, jos ERVV ja muut tukimekanismit hyväksytään. Tätä Thors ei mainitse.

      Eduskunnan keskusteluista välittyy selvänä kuva siitä, ettei mitään arvioita ole siitä, mitä erilaiset vaihtoehdot tulisivat tarkoittamaan ja maksamaan.

      Jos puuttuu ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä; jos vaihtoehtojen tarkastelu ja perustelut sille, miksi ajetaan jokin vaihtoehto läpi, puuttuvat, ei pitäisi hätiköidä päätöksenteossa, ajattelee epäilemättä moni veronmaksaja, jonka tienestejä nyt ollaan sitomassa kiinni ERVV:hen ja Euroopan vakausmekanismiin EVM:ään.

      EVM:n suhteen rahan jakelu on vielä ERVV:takin kyseenalaisempi idea: tukisummien epämääräinen hallinnointi irrallaan EU:sta ja EU:n valvonnasta organisaatiossa, jonka toimijoilla on verovapaus, syytesuoja ja vastuuvapaus. Heidän käsittelemänsä tiedot ovat salaisia ja täysin demokraattisen valvonnan ulkopuolella.

      Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vasenryhmä) totesikin eduskunnassa: "Arvoisa puhemies! (...) Tällaisenko putiikin alle olemme valmiit luovuttamaan valtavan omaisuuden hallinnoinnin ja antamaan yhä suuremman osan kansallisesta päätösvallasta osakeyhtiölle? Euroopan vakausmekanismi tarkoittaa talouskoordinaatiota, ja se taas tarkoittaa EU:n tunkeutumista jäsenvaltioissa työmarkkinakysymyksiin, sosiaalipolitiikkaan ja veroratkaisuihin."

      Miten on mahdollista suostua siirtämään 14 miljardia (ja mahdollisesti tulevaisuudessa lisää) verovaroja tällä tavalla hallinnoidulle taholle?

      http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=1255

      Äänestä

    • ? kirjoitti:

      Varallisuus suurpankeille, valta EU-liitovaltiolle - mutta mitä tapahtuu Suomelle?


      Talouslehtiä tänään lukenut on saanut selville sen, että valloillaan on massiivinen paniikki, jota kuitenkin koetetaan salata. Ainoa, mikä on varmaa, on, että pankeille halutaan taas antaa lisää rahaa.

      Toimittaja: Riikka Söyring
      22.9.2011, Verkkomedia.org



      Varallisuus suurpankeille, valta EU-liitovaltiolle – mutta mitä tapahtuu Suomelle?

      Euroopan unionin uusi talousriskeihin keskittynyt elin eli järjestelmäriskikomitea ESRB varoitti useita viikkoja sitten euromaiden valtioita, että näiden pitäisi varautua pankkiensa pääomittamiseen. Nyt rahaa tarvitaan vain vielä enemmän kuin aiemmin.

      Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n luottotilastot paljastavat, että Euroopan velkakriisin olemuksen ja EU:n toteuttamien kriisitoimien välillä on erittäin räikeä ristiriita, kirjoittaa Taloussanomien analyysitoimittaja Jan hurri.

      hurri jatkaa: "Samoista luottotilastoista ilmenee, että tuo ristiriita on kriisin edetessä ja laajetessa muuttunut aina vain räikeämmäksi – ja että se suosii kaikista EU:n jäsenmaista eniten Britanniaa ja sorsii eniten Suomea."

      Velkakriisin olemuksen ja EU:n kriisitoimien välinen räikeä ristiriita kiteytyy kahteen keskeisen tärkeään havaintoon, joista ensimmäinen selviää BIS:n tilastoista ja toinen EU:n tavasta jakaa kriisitoimien taakkaa jäsenmaiden kesken:

      1) Euroopan maiden välisessä velkojen sotkuisessa verkossa on kaikista EU-maista ylivoimaisesti eniten saatavia jumissa Britannian pankeilla ja vähiten Suomen pankeilla.

      2) EU katsoo kriisin koskevan etupäässä euromaita, joten sen mielestä Suomenkin pitää osallistua kriisitoimiin rutkasti omien pankkiensa riskejä suuremmin panoksin Britannian lähinnä seuratessa sivusta sotkun siivoamista.

      "Luottotilastojen perusteella Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä Euroopan velkojen verkossa, jota se ei ole virittänyt saati sotkenut." päättelee Jan hurri.

      Mutta meillä on, ja vieläpä paljon. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä 31/2011 ERVV-puitesopimuksen muuttamisesta. ERVV on yksi EU-maiden yhteisistä rahoitusvakausvälineistä.

      ERVV luotiin jo toukokuussa 2010. Uusia muutoksia ERVV-ohjelmaan ovat ennakolliset ohjelmat, pankkien tukeminen sekä joukkovelkakirjat, kuten nuo kuuluisat eurobondit, joilla euroalueen veronmaksajat sidotaan yhteisvastuuseen toistensa veloista.



      Eurooppa hoitaa ylivelkaantumista velkaantumalla lisää

      Euroalueen takausten yhteismäärä nousee 780 miljardiin euroon. Suomen osuus takauksista nousee 7,9 miljardista eurosta noin 14 miljardiin euroon.

      Eduskunnassa käydyssä lähetekeskustelussa Anni Sinnemäki (v) kommentoi: "hyvän eduskuntakäsittelyn kannalta näin suuressa asiassa, joka kuitenkin tarkoittaa meille isoja taloudellisia vastuita, hallituksen esitys itsessään olisi voinut näitä kysymyksiä hieman paremmin avata".

      Sinnemäki siis sanoo eduskunnan olevan tekemässä ratkaisuja asioista, joita suurin osa eduskuntaa ei ymmärrä ja jolle kukaan ei kerro.

      Pääpaino eduskunnan keskustelussa on ollut takuissa ja vakuuksien vaatimisessa, jonka peljättävänä ja kauhistavana vaihtoehtona nähdään euroalueen hajoaminen. Astrid Thors arvioi UBS-pankin laskelmien perusteella euroalueen hajoamisen johtavan jopa 20-25% pudotukseen bkt:ssa, mahdollisesti enempäänkin.

      UBS on hyötyjän puolella, jos ERVV ja muut tukimekanismit hyväksytään. Tätä Thors ei mainitse.

      Eduskunnan keskusteluista välittyy selvänä kuva siitä, ettei mitään arvioita ole siitä, mitä erilaiset vaihtoehdot tulisivat tarkoittamaan ja maksamaan.

      Jos puuttuu ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä; jos vaihtoehtojen tarkastelu ja perustelut sille, miksi ajetaan jokin vaihtoehto läpi, puuttuvat, ei pitäisi hätiköidä päätöksenteossa, ajattelee epäilemättä moni veronmaksaja, jonka tienestejä nyt ollaan sitomassa kiinni ERVV:hen ja Euroopan vakausmekanismiin EVM:ään.

      EVM:n suhteen rahan jakelu on vielä ERVV:takin kyseenalaisempi idea: tukisummien epämääräinen hallinnointi irrallaan EU:sta ja EU:n valvonnasta organisaatiossa, jonka toimijoilla on verovapaus, syytesuoja ja vastuuvapaus. Heidän käsittelemänsä tiedot ovat salaisia ja täysin demokraattisen valvonnan ulkopuolella.

      Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vasenryhmä) totesikin eduskunnassa: "Arvoisa puhemies! (...) Tällaisenko putiikin alle olemme valmiit luovuttamaan valtavan omaisuuden hallinnoinnin ja antamaan yhä suuremman osan kansallisesta päätösvallasta osakeyhtiölle? Euroopan vakausmekanismi tarkoittaa talouskoordinaatiota, ja se taas tarkoittaa EU:n tunkeutumista jäsenvaltioissa työmarkkinakysymyksiin, sosiaalipolitiikkaan ja veroratkaisuihin."

      Miten on mahdollista suostua siirtämään 14 miljardia (ja mahdollisesti tulevaisuudessa lisää) verovaroja tällä tavalla hallinnoidulle taholle?

      http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=1255

      Yhteenveto

      Jos lasketaan yhteen ERVV kriisirahojen hallinnointi sellaisen organisaation toimesta, joka ei ole vastuussa hallinnoimastaan omaisuudesta perustuslakiuudistus = saadaan yhteensä:

      – Suomen perustuslain muutoksen yhteydessä valtaa siirretään EU:lle niin painokkailla tavoilla että päätöksenteon rakenteet muuttuvat. Suomen presidentiltä valta siirtyy pääministerille, joka on vahvasti sidonnainen EU:n ministerivaliokuntaan. Ulkopolitiikan hoito siirtyy valtaa vailla olevalta presidentiltä EU:lle. Tutkija Sakari Hankamäki kuvaa seurauksia toteamalla: "Suomen pääministeri ei puolestaan ole ulkopolitiikkaa hoitaessaan itsenäinen linjanvetäjä, joka edustaisi Suomea, vaan ministerineuvoston kahleissa oleva EU:n yhteisen ulkopolitiikan toteuttaja."

      – Mahdollisuudet vallan valvomiseen surkastuvat; presidentti ei kykene enää estämään lakimuutoksia. Hänen toimivaltansa lainsäädäntöprosessissa poistuu. Hallinnon avoimuus vähenee entisestään.

      – Uudenlaisista taloudellisista järjestelyistä on tulossa uudenlaisia taloudellisia organisaatioita, joiden käsissä on valvomatonta valtaa, mistä seuraa demokratiavaje. Samalla puretaan muutenkin demokraattisia rakenteita koska EU:n kriisirahojen hallinnointi siirtyy demokraattisen valvonnan ulottumattomiin. Rakennetaan väkisin varainsiirto- ja hallintamekanismeja, joiden kanssa on epäselvää, kuinka suuria summia niiden piiriin tullaan siirtämään tulevaisuudessa. Hallintaorganisaatioiden luonne on käsittämättömällä tavalla lähtökohtaisesti vastuusta riisuttu: kriisirahojen hallinta on EU:n ulkopuolisella yrityksellä, jolla on syytesuoja sekä verovapaus ja jonka tiedot ovat salaisia.

      Kokonaisuutena suunnitteilla olevat "uudistukset" muuttavat tulevaisuutta luomalla uusia vallan rakenteita ja sitoumuksia, joista on vaikea irrottautua.

      Äänestä

    • ??? kirjoitti:

      Yhteenveto

      Jos lasketaan yhteen ERVV kriisirahojen hallinnointi sellaisen organisaation toimesta, joka ei ole vastuussa hallinnoimastaan omaisuudesta perustuslakiuudistus = saadaan yhteensä:

      – Suomen perustuslain muutoksen yhteydessä valtaa siirretään EU:lle niin painokkailla tavoilla että päätöksenteon rakenteet muuttuvat. Suomen presidentiltä valta siirtyy pääministerille, joka on vahvasti sidonnainen EU:n ministerivaliokuntaan. Ulkopolitiikan hoito siirtyy valtaa vailla olevalta presidentiltä EU:lle. Tutkija Sakari Hankamäki kuvaa seurauksia toteamalla: "Suomen pääministeri ei puolestaan ole ulkopolitiikkaa hoitaessaan itsenäinen linjanvetäjä, joka edustaisi Suomea, vaan ministerineuvoston kahleissa oleva EU:n yhteisen ulkopolitiikan toteuttaja."

      – Mahdollisuudet vallan valvomiseen surkastuvat; presidentti ei kykene enää estämään lakimuutoksia. Hänen toimivaltansa lainsäädäntöprosessissa poistuu. Hallinnon avoimuus vähenee entisestään.

      – Uudenlaisista taloudellisista järjestelyistä on tulossa uudenlaisia taloudellisia organisaatioita, joiden käsissä on valvomatonta valtaa, mistä seuraa demokratiavaje. Samalla puretaan muutenkin demokraattisia rakenteita koska EU:n kriisirahojen hallinnointi siirtyy demokraattisen valvonnan ulottumattomiin. Rakennetaan väkisin varainsiirto- ja hallintamekanismeja, joiden kanssa on epäselvää, kuinka suuria summia niiden piiriin tullaan siirtämään tulevaisuudessa. Hallintaorganisaatioiden luonne on käsittämättömällä tavalla lähtökohtaisesti vastuusta riisuttu: kriisirahojen hallinta on EU:n ulkopuolisella yrityksellä, jolla on syytesuoja sekä verovapaus ja jonka tiedot ovat salaisia.

      Kokonaisuutena suunnitteilla olevat "uudistukset" muuttavat tulevaisuutta luomalla uusia vallan rakenteita ja sitoumuksia, joista on vaikea irrottautua.

      Lähteet:

      http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE 31/2011#vepsasia-kasittely
      kuva:
      http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/09/21/suomi-siivoaa-sotkun-britannia-korjaa-saaliin/201113330/12
      EU-maiden keskinäisistä velkasidoksista keskustelu
      http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_36_2011_ke_p_1.shtml
      Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muutoksen hyväksymisestä eli EU:n kriisirahojen hallinnointi http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE 12/2011
      http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113354
      IMF:n muisto maailmanvaluuttaan siirtymisestä, sivu 4
      http://www.imf.org/external/np/pp/eng/2010/041310.pd
      SUOMI SIIVOAA SOTKUN, BRITANNIA KORJAA SAALIIN
      Euroopan suurten pankkimaiden ja ylivelkaisten kriisimaiden välinen velkojen verkko on sakea sotku. Eniten saatavia on jumissa Britannian ja vähiten Suomen pankeilla. Silti Suomi joutuu siivoamaan sotkusta yhä enemmän riskejä veronmaksajiensa kontolle, kun taas Britannia saa seurata sivusta – ja odottaa saalista pankeilleen. EU:n mielestä juuri näin pitääkin olla.
      http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113330
      ETLA LASKI KASVUENNUSTETTA – VIENTI EI KASVA LAINKAAN
      http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113395
      EUROMAITA ON VAROITETTU – PANKIT TARVITSEVAT LISÄÄ RAHAA
      http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113393
      TALOUSKRIISI: MIKSI TOIMITTAJAT NUKKUIVAT?
      Talouslehdet, -toimitukset ja -toimittajat töpeksivät talouskriisin siinä missä muutkin tarkkailijat. Monista merkeistä huolimatta kriisin alkua ei yleisesti huomattu. Vasta Lehman Brothersin kaatuminen herätti toimittajat, kerrotaan talouskriisisarjassa tänään.
      http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=294&rss=14&news_id=201113366
      BARROSO: EUROBONDEJA EI PITÄISI SULKEA POIS
      http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113383
      IMF SYNKKÄNÄ: EDESSÄ UUSI, VAARALLINEN VAIHE
      http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113361
      http://viableopposition.blogspot.com/2011/09/federal-reserve-reverse-repurchase.html
      Amerikkalainen näkökulma eurooppalaiseen finanssikriisiin:
      The last time deposits with the Fed grew this rapidly was in November 2008 and we all know how that particular movie ended. If central banks around the world don't trust their domestic banking industry, we should be very, very concerned about our own fiscal security.
      http://www.npr.org/blogs/money/2011/09/16/140464797/a-slow-motion-bank-run-in-europe
      EU CHIEF: THE TIME HAS COME FOR A FEDERAL EUROPE
      http://www.express.co.uk/posts/view/271279
      ERVV-puitesopimuksen muuttamista koskeva käsittelyaikataulu eduskunnassa (tietoihin voi tulla muutoksia):
      * lähetekeskustelu tiistaina 20.9 klo 14 alkaen
      * Valtiovarainvaliokunnan mietinnön valmistuminen perjantaina 23.9
      * Mietinnön ensimmäinen käsittely mahdollisine äänestyksineen täysistunnossa perjantaina 23.9 (toinen istunto noin kello 14.30 alkaen)
      * II käsittely täysistunnossa tiistaina 27.9 klo 14 alkaen
      * II käsittelyn äänestykset (mikäli äänestyksiä) keskiviikkona 28.9 klo 14 alkaen.
      http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_36_2011_p.shtml#kohta_linkki1
      Sakari Hankamäki, tutkija ja tietokirjailija
      http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/01/02/lautasten-sapalointia
      Keskustelu
      http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_33_2011_ke_p_1.shtml
      Perustuslakiuudistus / LJL 3/2011 vp (ent. HE 60/2010)
      http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?kanta=veps7099&${haku}=suppea&TUNNISTE=LJL 3/2011

      Perustuslakimuutosten kritiikki:

      - vie presidentiltä vallan EU:n ulkopolitiikassa ja lainsäädännön valmistelussa
      - lisää tarpeettoman lausuman Suomen EU:hun kuulumisesta

      - tekee helpommaksi siirtää valtaa "kansainvälisille toimielimille"

      Keskustelu

      http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=1255

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    15+17 kirjoitti:

    ERVV:n pääomaa ollaan paraikaa tuplaamassa, mutta asiantuntijoiden mukaan tämä ei tule riittämään mihinkään. ERVV:lle halutaan oikeuksia toimia jälkimarkkinoilla, ja jopa toimia kuten pankki tai osana EKP:n kautta tehtävää vivutusta, jolla rahaston vakuuksia voidaan hyödyntää moninkertaisesti markkinoiden tukemiseksi.

    Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithnerin ehdotus ERVV-rahaston vivuttamisesta euron velkakriisin hallitsemiseksi sai aluksi melko kylmäkiskoisen vastaanoton, mutta kun Kreikan velkasaneeraus alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä, on mm. Ranskan valtiovarainministeri Baroin todennut, että ERVV:n vivuttamiseen saatetaan hyvinkin ryhtyä. >>>

    http://www.bloomberg.com/news/2011-09-22/greece-on-edge-of-biggest-insolvency-24-centuries-after-first-city-default.html

    Geithnerin ehdottama vivutus perustui samaan malliin, jota Yhdysvalloissa käytettiin omaisuusvakuudellisten arvopaperien markkinoiden tukemiseen. TARF-ohjelma perustui ratkaisuun, jossa valtio takasi keskuspankille 20 miljardin pääoman, jonka avulla keskuspankki pystyi ostamaan markkinoilta 200 miljardin edestä omaisuusvakuudellisia arvopapereita. Samalla kaavalla EKP voisi ERVV:n 440 miljardin pääomaa vivuttamalla tukea pankkeja moninkertaisella summalla kriisin laajetessa.

    Bloombergin artikkeli esittää investointipankki Nomuran stratgistien arvion, että jos saneeraus rajoittuu Kreikkaan, konkurssin seuraukset saadaan padottua. Tällöin europankeille tulisi tappioita hieman yli 63 miljardia euroa, josta Saksan pankeille 9 ja Ranskan pankeille 16 miljardia. EKP ottaisi takkiin 75 miljardia.

    Ongelma onkin Kreikan konkurssista aiheutuvat seurausvaikutukset. Jos Kreikan seurauksena velkojansa saneeraavat myös Irlanti, Portugali ja Espanja, tietää se europankeille jo yli 500 miljardin tappioita, joista suurin osa Saksan ja Ranskan pankeille. Tässäkään luvussa ei ole vielä otettu huomioon lainkaan velkakirjojen johdannaisia.

    Onko yllätys, että asiantuntijoitakin kaduttaa? >>>

    http://www.talouselama.fi/uutiset/huippuasiantuntija katuu tukeaan kreikanlainoille quotolin liian sinisilmainenquot/a691786

    Moniko on ollut sinisilmäinen, ja moniko on tietoisesti toiminut Saksan, Ranskan ja Britannian naruissa?

    Kalle Pahajoki
    Orimattila
    Perussuomalaiset "

    Alkuperäinen:
    http://kallepahajoki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/83985-vipua-ervvlle

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu