Mitä ajattelit silloin sinä päivänä kun sait tietää ettei tulla enää näkemään?
Tämän yhden kysymyksen haluan kysyä sulta...
n>m
17516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
ei miehet ajattele menneitä,uutta koukkuun vaan
Mutta kaikelle on oikeat syyt.
mietippä kuule sitä ja se saakin kaivaa ajatuksiasi vaikka lopun ikääs
asialliseen kysmykseen :/ Ei ainakaan varmasti ollut sulle tuo kysymys.
Mä luulen että hän oli helpottunut kun pääsi musta eroon, siksi kysyn tota...
oli helpottunut ja tuli tälle palstalle ikävöimään sua?
helpottunut vaikka ikävä jäisikin... jos hänellä olis joku syy miksei halunnut mua.
Itkin ja murehdin hetken asiaa, mutta jossain vaiheessa tajusin, että me jokainen kaivataan hyväksyntää, läheisyyttä ja rakkautta. Tätä onneksi löytyy aina kun jaksaa etsiä, joten lähdin etsimään, löysin sen ja unohdin sinut.
sydän repesi....
En ole alkuperäinen, mutta samassa tilanteessa. Luulin ettet sinä (j-mies) halua edes katsoa minua. Siksi ajattelin, että en enää uskalla saapua silmiesi eteen. Kaipaan kuitenkin tavalla, jota sanat eivät riitä kertomaan.
mikset sitten halunnut pysyä yhteyksissä?
annas olla , älä jaksa JAUHAA............
Jos haluat tietää niin saat luvan kysyä sen kasvotusten.
Tänne en vastaa mitään.
Miksi pitäisikään. Keskustelu toimii paremmin kasvotusten, ajatuksia voi vaihtaa myös puhelimitse ja erilaisin viestein. Avaushan on tehty ja kynnystä on madallettu.
Mun mielestä tämä kysymys kertoo aika paljon kysyjästään. Mitä merkitystä on tietää, että jäikö toinen itkemään ikävissään kun suhde loppui vai ei. Ilmeisesti kysyjän kantilta suhde ei ole vielä loppunut, kun on tarve kysellä tällaisia.
oon samaa mieltä kun edellinen.
sun kysymys on lähes sadistinen.
sä et ole ihan terve.
hermot meni. uskokaa nyt idiootit, kyse ei ole mistään suhteesta tai jättämisestä tai mistään sairasta jutuista mitä sairaissa päissänne kuvittelette, et turha tulla vi**uilemaan! Tiemme erosivat tavalla, johon kumpikaan, minä tai hän ei voitu vaikuttaa millään tavalla. Olette todella säälittäviä kun jaksatte tulla ilkeilemään, tässä on muutenkin käyty läpi suuri sydänsuru ja valtameret kyyneleitä ja sitten pitää sietää p*skaa tuolllaisilta omiaan kuvittelevilta nettitrolleilta :(
Itkin kaksitoista päivää ja yötä suuria katkeruuden kyyneleitä, enkä kyennyt järkytykseltäni ajattelemaan mitään. Yritin paritella tyynyni kanssa lohduttautuakseni tässä suuressa menetyksessä...