Hieman kaaoottista filosofiaa

MISSÄ VALLANKUMOUS. Sen on tultava kulttuurista, sillä kulttuurin muodot luotiin paljon aijemmin kuin väkivalta... Sillä tähän maailmaan synnyttiin spontaanina, joka on askel lähemmäksi viattomuuteen. Isä poika ja pyhä henki, ei ole vaikea ymmärtää monessa uskossa ja osa-alueessa. Meidän kuuluu kunnioittaa luonnettamme ja rytmiämme. The ultimate question is..: Is the game already over ja kuuluuko meidän vaipua ja taipua maailman katastrofiin ihmisten kautta. Löytyykö ihmisestä tänä päivänä se arvo, että voitamme itsemme pahan paikan tullen. Kuinka moni katsoo vierestä yleisesti, kun toisilla iskee esim paniikki? Olen henkilökohtaisesti siinä uskossa, että onneksi on tuolla niitä jotka katsovat meitä ja asettavat meille fundamentaalisesti perusarvot. Kuinka lähellä ihminen silti seisoo väkivaltaisuuden partaalla. Siis ihan tosissaan mitä te siihen sanotte, että ikäluokissa on selvät tuntomerkit tänä päivänä, siitä, että jokainen kompastuu aina siihen mielentilaan joka vallitsee normeista luotuihin arvoihin(jos niitä arvoiksi edes voi kutsua). Kautta uskontojenkin ihminen on luotu kiinteyttämättömäksi. Siis, että voin kuvailla sitä lapsen ilmeellä, että hän kuuntelee vanhempaansa, mutta että hänen ilmeensä pysyy jatkuvasti sillä ajatuksella, että ¨miksi¨i ja mitä ¨ihmettä¨ ja ¨okei, mut mä haluan leikkiä¨... Lapsen mieli on tahraton, ei mitkään manipulaatiot sotke hänen mieltään, ellei se luo lapseen kroonista toistoa tai traumaa. Miten meille tapahtui näin, että nyt länsimaissa me käymme läpi sitä sukupolvea jossa sodan uhrit elävät viimeisiä päiviään ja että ainoa uhka on vallanhalu, kyky kontrolloida jotain. Siis mä ihmettelen sitä että alle sadan vuoden elämänkaaresta ihminen käyttää sitä toisten sortamiseen, vaan ainoastaan sen takia kun ihminen ei osaa katsoa sivistyksen viereen. ¨Tummuva taivas kirkkaana yönä yhä muistuttaa meitä antamaan olla.¨suurin osa ihmisistä kuitenkin tietää sen takaraivossaan, että henkisyys lepää heidän luodun maailman takana, kun ymmärtäisivät vain katsoa pikkuisen lähemmäksi itseään. Monet ajattelevat kypsyessään, että mitä hittoa, OLENKO MINÄ ollut tuollainen. Kiinnostuksen kohteet vaihtelevat elosta kuin elosta. Mikä teitä kiinnostaa? Minua kiinnostaa vanhat jo meidän ajanlaskua edelleet elämäntavat ja kulttuurit. Kun meidän ajanlasku alkoi, oli se jonkinlainen pelastus sitä edeltävää pimeää kautta kohtaan. Joskus joku kokee aina välillä, että en minä mitään pelastusta tarvitse. Se pieni askel täyteläisyyteen muodostuu meditaation kokelaille. Miksei mikään ole enään pyhää. Kaikki muu paitsi tuttavallisuus on kuin roskaa. Miksi aina se tunne, että tämä ei riitä. En osaa antaa tarpeeksi. Se menetetty kaiku menneisyydestä, monin esiintymin. Elä vaistojen mukaan ja anna kiitoksesi jumalalle/universumille sekä kanssakäyjille. Luo suurempi luottamus ystäviesi kesken ja uskaltakaa puskea rajoja yhdessä. Tää elämä täs hullussa maailmassa on jo nähnyt tarpeeksi. Jumalan tähden, USKALTAKAA, RAKASTAKAA. Pyhän hengen kautta rakkaus kuuluu kaikille, AMEN.
Olen kiitollinen siitä että läheiseni uskaltavat jakaa. Sen luodun asian takana seisot sinä itse riippumattomana siihen luotuun asiaan mitenkään muuten paitsi reaktiossasi, onko se ilo, suru, häpeä vaiko viha... en laita ylpeyttä tuohon kastiin. Okei, me siis laitetaan asioita paketteihin ja kuinka suuri on meidän oma potentiaali meillä on vaikutuksen alaisesti taikka vaikutukselle alttiisti. No nyt on kirjoitettu tarpeeksi. Kiitos kaikille jotka jakavat ajatuksiaan.

En jaksanut lukea.